Merci, Jeanne-Marie :)

Et merci, Madame Delavallade de l'élevage de Garenne de l'alpaga brute que j'ai finalement reçue aujourd'hui. Après un bref contrôle de sécurité et l'approbation du colis par nos deux chiens de garde:


j'ai commencé tout de suite à filer. Mais regarder d'abord les couleurs: il y a de la crème, du caramel et du chocolat, namm..., 1,5 kilos en tout.

Et le filage m'a plu, énormement. En fait, je pense que c'est pour ça que je suis née. Je devrai me déplacer vers la source, aux Andes et devenir une fileuse d'alpaga professionnelle. Ça a été si facile. Surtout les fibres longues et fines de couleur caramel à droite dans la photo qui sont d'une douceur incroyable dont on pourrait tricoter des écharpes légères mais chaudes. L'alpaga crème n'est pas aussi douce mais très facile à filer également. Impatiente comme j'étais à essayer, je les ai filés "en suint", c'est à dire sans les laver préalablement (l'alpaga n'a pas de graisse comme la laine du mouton). Dans la photo, les fils sont lavés mais pas encore secs. A mon avis, l'alpaga a une odeur beaucoup plus agréable que la laine du mouton, aussi. Ça sent un peu comme les poils de nos chiens islandais lorsqu'ils sont propres et secs. Le petit noeud de laine en haut n'a pas été lavé; on ne voit pas très bien combien il est plus sale que le fil lavé mais croyez-moi, mesdames, il n'était pas propre. Je commencerai mes vacances d'été ce weekend et irai vers le bord d'un lac où je pourrai nettoyer la laine avant de filer davantage. Quelle bonheur !

Sain tänään kauan odottamani paketin Ranskasta. Puolitoista kiloa alpakkaa herkullisissa väreissä ja raakavillana. Hetihän sitä piti kehrätä. Ja kehrääminen oli helppoa! Haluaisin tältä istumalta muuttaa Andeille ja alkaa alpakankehrääjäksi. Varsinkin tuo oikeanpuolimmainen toffeenvärinen alpakka on ihanan pitkäkuituista ja pehmeää, juuri sellaista mitä kaupasta saa mm. Indiecita-merkkisenä. Siitä tulisi ihana, ohut huivi yksinkertaisesta langasta. Vaalea alpakka, jota minulla on nyt kilo, on paljon karkeampaa, mutta helppoa kehrättävää sekin. Molemmat langat ovat kivasti pörröisiä. Mitähän noista tekeekään, aika näyttää.

Raakavilla on muuten likaista. Kehräsin innoissani ensimmäisen koe-erän pesemättömänä, mutta sormet likaantuivat aika tavalla. Kuvassa vaalean villan päällä on rusetti pesemättömästä villasta, mutta siitä ei näy hyvin, miten likaista ja nyörimäistä langasta tuli. Alpakan villassa ei ole kuitenkaan rasvaa niin kuin lampaanvillassa, ja se tuoksuu minusta kivalta, vähän samalta kuin meidän pystykorvaiset koirat (silloin kun ne ovat puhtaita ja kuivia). Kesäloma alkaa viikonloppuna ja pääsen Itä-Suomeen peseskelemään noita villojani pehmeisiin järvivesiin, jee! Tämä on onnea!

I got a delivery of raw alpaca from France today. I'm so excited. Alpaca spins like butter (if you can say a yarn knits like butter, then why not spins like butter, too?). The sample shows my first handspun alpaca yarn. I spun the first samples without washing them first, but in the future, I think I'll only spin clean alpaca, it was so disgustingly dirty. Funny thing, though, it does not smell as bad as sheep's wool; actually it smells quite nice, like the fur of our two Icelandic sheepdogs (when they are clean and dry). I'll start my summer holiday next weekend and will be able to wash this wool in a nice lake in Eastern Finland. Summer holiday by the lake, lovely alpaca and spinning - what a bliss!

Karjala mielessäin :: Karelia on my mind

Kolmen vuoden takainen äänimatka Petroskoihin, Ääniselle ja Kizhin saarelle (hienoja kuvia!) pyörii nyt jatkuvasti mielessä, kun teen hyväntekeväisyysneuleita Vaaka ry:lle. Luin heidän sivuiltaan, että lahjoituskohteita ovat mm. Sortavala ja Ruskeala, joissa kävin tuolla reissulla. Tällaisia neuleita on syntynyt/syntymässä.

Kizhin-matkapäivästä jäivät mieleen erityisesti äänet: mies, joka soitti hanurilla Moskovan iltoja laivarannassa matkaan lähtiessä, kirkonkellojen äänet itse saarella ja torvisoittokunta, joka otti meidät vastaan taas laivarannassa (Maamme-laulu ja Heili Karjalasta!). Ääninen oli sisämaan kasvatin silmille laaja kuin meri, ja kirkontornien haapapuiset kattopaanut vaihtoivat väriään päivän kuluessa maagisesti. Ruskealan pappilassa oli tilaisuus nähdä paikallisia nuoria, jotka olivat kokoontuneet sinne pyhäkouluun. Asuinolot rajantakaisessa Karjalassa olivat kurjat ja puutetta lähes kaikesta meille itsestään selvistä asioista, joten hyvillä mielin sinne neulon.

The knitwear that I'm knitting now is going to Karelia, to a region around lake Onega and the beautiful island of Kizhi (see the great pics!). I visited the island three years ago and been thinking about the trip a lot while knitting. The thing I remember the best from our trip to Kizhi is the voices: a lonely accordeonist on the peer in the morning playing Moscow Nights, the lovely church bells on the island, and back on the peer, a local brass band playing the Finnish national anthem (!) and other Finnish songs. The people's living conditions were poor then and have hardly ameliorated since, so I feel I'm doing something useful when knitting these.

Je suis maintenant en train de tricoter pour les enfants de Carélie. Pendant que je tricote, je pense au voyage que j'ai fait vers l'île de Kizhi (ou Kiji) il y a trois ans. En passant par le lac Ladoga vers le lac Onega, j'ai vu les villages où ces bonnets et plastrons seront envoyés. De notre excursion à Kizhi, je me souviens surtout les voix: un accordéon solitaire au port de Petrozavodsk, les cloches de l'église sur l'île, et, de retour en ville, un ensemble de cuivres local jouant l'hymne national finlandais (!) et des chansons populaires finlandaises. Les conditions de vie là-bas étaient très pauvres et ne sont guère améliorées depuis, donc je me sens bien utile en tricotant tout ça.

[Jeanne-Marie: J'ai reçu une lettre de la poste annonçant l'arrivée d'un colis recommandé mais je n'ai pas eu le temps de récupérer le colis aujourd'hui. Je pense que je ne puisse dormir cette nuit ;-)]

KIP Day

Jyväskylän KIP-päivää vietettiin aurinkoisessa, joskin hieman tuulisessa säässä kirkkopuistossa. Paikalla oli kaikkiaan kahdeksan neulojaa, joista osa tuttuja neuletapaamisista, osa ihan uusia tuttavuuksia. Olin niin kohtelias ja huomaavainen, etten tullut ottaneeksi yhteiskuvaa neulojista, mutta eiköhän Suur-Jyväskylä-lehdessä ole meistä juttua. Tai sitten muiden blogeissa, ehkä. Kuvassa langat, jotka keräsin paikallisilta lankakauppiailta. Niistä syntyi (ja syntyy) palasia tilkkupeittoon, pipoja, kaulureita ja sukkia.

The KIP Day in Jyväskylä Church Park was sunny but a bit windy. We were eight knitters. Here are the yarns I managed to collect from the local yarn shops. That's over four kilos of yarn! We knitted baby blankets, beanies, dickeys and socks for charity.

La journée mondiale du tricot en plein air s'est passée en temps ensoleillé dans un parc au centre de Jyväskylä. On était huit tricoteuses. Voilà les fils que j'ai réussi à cueillir auprès des commercants de la région. Il y avait plus de quatre kilos de fils! Nous en avons tricoté des couvertures, des bonnets et des plastrons pour la charité. Par politesse, j'ai pris peu de photos des participantes. Quelque chose que je regrette déjà.


Puistossa liikkui useampi polttariseurue. Tämä musta mies myi mustaa makkaraa. Katja opettaa tulevaa aviomiestä neulomisen jalossa taidossa. Helppoa, sillä tämä tyyppi osasi kuulema jo virkata. Lupasi yllättää vaimonsa jonakin päivänä omatekoisella villapaidalla :)

There were several bachelor parties going on in the park. This young man was selling blood sausages. We didn't buy any but Katja taught him to knit. It was easy because this guy already knew how to crochet. He promised to surprise his future wife with a hand-made sweater :)

Voici Katja qui enseigne le tricot à un futur marié. C'est la tradition que les copains du marié (et d'autre part, les copines de la mariée) sortent ensemble et font toutes sortes de bêtises juste avant le mariage. Ce jeune homme est venu nous vendre des boudins noirs avec ses copains. Il avait du talent, celui-là, car il savait déjà crocheter. Peut-être qu'un jour il surprendra sa jeune mariée avec un pull qu'il a tricoté lui-même :)

Tämännäköiset tytöt ja pojat kävivät tarjoamassa meille karkki- ja purkkamaistiaisia.
We were given free goodies by young people dressed like this.
On nous a offert des bonbons et de chewing-gum plusieurs fois.

Tässä taas Katja uuden uhrin kimpussa. Tämä lentäjänhattuinen nuori mies osasi puhua sujuvasti nurjista silmukoista ja yritti tehdäkin niitä väkisin, vaikka Katja opetti ainaoikeaa.

Here's Katja with a new victim. This young "pilot" talked something about purl stitches, so knitting was probably not new to him, either. He insisted on knitting purlwise as well, even if Katja tried to teach him to knit!

C'est toujours Katja qui enseigne le tricot à ce jeune homme. Celui-ci a su les mailles envers, à ce point qu'il a insisté à en faire même si Katja lui a enseigné le point mousse en mailles endroit.


Kovasti Katjan perään oli tämäkin urospuolinen pikku vierailija, amerikanbullterrieri, jonka nimi muuten oli Sisu.

Even this little fellow was very much interested in Katja. It's an American pit bull terrier called Sisu (='stamina' in Finnish, a very suitable name for this breed).

C'est toujours Katja. Cette fois-ci, c'est le petit chien qui aurait préféré de rester sur ces genoux plutôt que suivre son maître.

Mukava päivä, kaiken kaikkiaan. Hyvä ilma, hyvää seuraa ja mukavaa tekemistä. Langatkin vähenivät minulta kiitettävästi, kotiin viemisiksi jäi vain puolet eli kaksi kiloa. Loppuja tarjoilen vielä tulevissa neuletapaamisissa poissaolleille ;-) Yli kolme tuntia auringossa, puhuminen ja nauraminen ottivat kuitenkin voimille. Ei tosin ihan yhtä paljon kuin tällä vastapäisen bussipysäkin kaverilla.

All in all, it's been a wonderful, sunny day, with very good company. I got part of the yarn distributed to the other knitters, so I only took about two kilos back home. Three hours in the sun, knitting and talking was a bit tiring, though. At the bus stop, waiting for my own bus, I felt a bit like this guy who had obviously had a few too many cooling drinks.

En somme, ca a a éte une très belle journée, dans une très bonne compagnie. Aprés plus de trois heures au soleil, à tricoter et à bavarder, j'aurais aimé faire comme ce monsieur-là.

Julkineulomista, osa 3

[Sorry, folks, this is again about the arrangements for the local KIP Day, in Finnish only]

Kävin ruokiksella hakemassa viimeiset lahjoituslangat Pikkulinnasta. Omistaja-Anneli oli ottanut yhteyttä Tekstiiliteollisuuteen ja pyytänyt värierien loppuja hyväntekeväisyystarkoitukseen.

Nyt meillä on sitten koossa yli neljä kiloa lankaa!!! Lanettia, Smartia, SandnesGarnin nauhalankaa, yleensäkin norjalaisia lankoja suurin osa. En mitenkään boikotoinut Novitaa, mutta kaikki nyt vaan sattuivat lahjoittamaan näitä muita.

Laitoin sähköpostia Vaaka ry:lle ja kysyin, mitä muuta me voimme tehdä noista langoista kuin tilkkupeittoja. Pehmeistä langoista tulisi ihania vauvaneuleita, pipoja, kaulaliinoja, lapasia, miksei sukkiakin. Emme varmasti millään saa taiottua noita lankoja neuleiksi ensi lauantaina, vaan voimme jatkaa hyväntekeväisyysprojekteja vielä kesän ja syksyn tapaamisissa.

Houkutelkaa nyt kaikki kynnelle kykenevät neulomaan lauantaina! Langoista ei ainakaan tule pulaa. Ja voi siellä KIP-tapaamisessa neuloa omiakin juttuja, jos on hyvä projekti menossa.

Ja lopuksi mainos, kun olen luvannut mainostaa lahjoittajia:

Sisustus Pikkulinna Kirkkopuiston vieressä on poikkeuksellisesti auki lauantaina 10.6. ja tarjoaa 30 % alennuksen hyväntekeväisyyteen menevistä langoista (mm. polyamidivahvisteisista sukkalangoista, joita tuossa lahjoituserässä ei ole). Muista langoista 10 % prosentin alennus!

Julkineulomista, osa 2

Blääh, Blogger ei taas vaihteeksi suostu lataamaan kuvia. Ja olen vanhoilla päivilläni onnistunut hankkimaan itselleni vaivoiksi migreeninkin, joten tämä on lyhyt postaus. Tämä päivämäärä muistuttaa hyvin konkreettisesti, että viidenkympin rajapyykki lähestyy hyvää vauhtia...

Yritin postata kuvan KIP-päivää varten keräämistäni lahjoituslangoista. Lankoja on kasassa jo 1080 grammaa! Nyt todella toivon, että Jyväskylän seudulta löytyy neulojia, jotka kaikki nämä langat saavat neulottua Vaaka ry:n peitoiksi ja/tai muiksi lahjoitustavaroiksi. Minulle laittoi sähköpostia yksi potentiaalinen osallistuja, jonka tuttava oli kertonut, että myös pipoja aletaan ottaa vastaan. Minulle sopii hyvin, sillä minulla on menossa neulomisessa selvä pipokausi :)

Tänään kävin hakemassa Marjaana Marinin lahjoittamat langat Kilpisenkadun yläpäästä. En ole tuohon liikkeeseen aikaisemmin eksynytkään. Sieltä saa kaikkia Tekstiiliteollisuuden maahantuomia/välittämiä lankoja, myös pienissä erissä (mainostetaan nyt tässä, kun lahjoittajille lupasin).

Toinen "löytö" oli Onnen Liinat Seppälän Citymarketin tiloissa. Siellä näkyi olevan jos jonkinmoista neulojan kamaa, mm. bambupuikkoja ja Addin puikkoja ja virkkuukoukkuja.

Eikä tässä vielä kaikki. Tällä viikolla pitäisi kuulua viimeisestäkin keskustan lankaliikkeestä. Kunhan olen noutanut nekin langat, niin toivottavasti Blogger on taas myötämielisempi kuvien suhteen, että näette sen värikirjon, mikä neulojia odottaa.

Olisi muuten varmaan hyvä ottaa KIP-tapahtumaan mukaan ylimääräisiä puikkoja ja virkkuukoukkuja, niin voisi tarjota ohikulkijoille "parempaa tekemistä" lauantaishoppailun lomaan.

Piilosilmukoita ja korinpohjaa :: Crochet de Bosnie et entrelac

heles inki halusi tietää, kuinka piilosilmukoilla virkataan lapasia. Tässä vähän mallia. Normaalistihan virkattaessa otetaan koukulle silmukan takareuna. Siitä tulee alla olevassa kuvassa olevat vaakasuuntaiset raidat. Jos ottaakin koukulle silmukan etureunan, niin syntyy jännittävämmän näköistä eli pystysuoraa jälkeä. Kannattaa virkata aika löyhää ja mieluummin löyhäkierteisellä langalla, muuten virkkaus on yhtä tuskaa. Kästyöblogissa oli muuten äsken kuva uzbekistanilaisista sukista, joiden veikkaisin olevan tällä tekniikalla tehdyt. Sain kerran lahjaksi piilosilmukoilla kirjovirkatut tossut, jotka kestivät hyvin käytössä.

Slip stitches crocheted in the round. Pull the yarn through the back loop and you'll get a horizontal stitch effect, pull the yarn through the front loop and the stitches seem vertical
Crochet de Bosnie en Lett Lopi. Pour les points horizontaux, piquer le crochet sous le brin arrière, pour les points verticaux, piquer sous le brin avant

The yarn I used to crochet the sample is Lett Lopi from Iceland. I just love this colour! I used the same yarn for this entrelac hat. This was a one-skein project, and the pattern is from Hip Knit Hats by Cathy Carron.

Tein samasta langasta kuin tuo virkkuunäyte tämän kontinpohjamyssyn. Lanka on islantilainen Lett Lopi ja sitä meni vain 50 grammaa. Malli on Hip Knit Hats -kirjasta. Pelkään pahoin, että tästä tulee taas pakkomielle. Tuo oli niin kiva tehdä, kun tekniikan oppi.

Utilisant le même fil islandais, j'ai tricoté ce petit beret en point entrelac. Le modéle est publié dans Hip Knit Hats de Cathy Carron. L'entrelac est fascinant, il faut que je continue à explorer cette technique.

Julkineulomista odotellessa

Kävin Jyväskylässä tsekkaamassa keskustan lankaliikkeet ja tiedustelemassa osallistumishalukkuutta neulontatempaukseen 10.6. Popperista ja TaitoShop Aiviasta irtosikin lankaa yhteensä noin 250 grammaa. Heille lämmin kiitos! Pari liikettä miettii vielä. Ainakin toinen vaikutti aika varmalta tapaukselta, mutta nimi julkistetaan vasta kun langat on saatu ;-)

Muuten olen sitä mieltä että kerjääminen ei ole mun juttu. Hävetti, vaikka langat menevätkin hyväntekeväisyyteen.

[This is about preparations for the local KIP Day]
[Même ici, nous nous préparons à la journée mondiale du tricot en plein air]

Tricot, crochet et travaux d'aiguilles en Finlande

Et maintenant, un petit exercice de français, si vous le permettez bien. Je viens d'écrire un petit billet sur le tricot et crochet finlandais en anglais pour mes lecteurs étrangers. Egalité (solidarité/sororité...) oblige, la même chose pour les francophones aussi.

Je me suis demandée plusieurs fois durant l'hiver qu'est-ce que c'est que les travaux d'aiguilles finlandais au fait. J'ai beaucoup de lecteurs d'étrangers qui voudraient sûrement savoir davantage sur ce que nous fabriquons ou avons fabriqué dans le passé.

Je me souviens de mon enfance que ma grand-mère tricotait des chaussettes. Les chaussettes étaient toujours grises bien que nos moutons fussent blancs. On envoyait les toisons blanches à une filature et on recevait du fil gris pour les chaussettes. Grand-mère était religieuse est n'utilisait que du fil bleu pour les rayures parce que c'était la seule couleur permise. Parfois, pourtant, on avait des chaussettes avec des rayures rouges et vertes aussi. Nous avions aussi des bonnets, des gants, des mouffles et des écharpes mais je ne me rappelle pas qui les a tricotés. Peut-être maman. Je me souviens d'un pull vert qu'elle a tricoté pour mon frère. Moi j'étais allergique à la laine, je ne pouvais pas supporter des vêtements en laine. Quelle belle ironie, si l'on pense à ma folie de laine actuelle.

Quant au crochet, j'étais la seule personne qui savait crocheter à la maison. J'ai appris à crocheter à l'école, et puisque j'ai tellement aimé le crochet j'ai aussitôt cherché des livres et des magasins et appris de nouvelles techniques.

Mais revenons à nos moutons (sic.), c'est à dire aux éléments authentiquement finlandais:

1. Les quatre saisons pendant lesquelles on a besoin de vêtements plus ou moins chauds. Même en été on a parfois besoin des vestes de laine ou des châles, et les chaussettes en laine sont le choix parfait pour les bottes en caoutchouc.



2. Le mouton finlandais
   Nous avons une race de mouton indigène qui est petit mais robuste et bon pour plusieures utilisations. Le stock est relativement petit et il est assez difficile de trouver de fil filé de la laine finlandaise dans les magasins aujourd'hui. Mais une partie des éleveurs de moutons est restée fidèle au mouton du pays. Il y a quelques filatures en Finlande dont la plus connue et la plus grande est probablement Pirtin Kehräämö près de Mikkeli. On m'a dit à une filature que la plupart de la laine des moutons finlandais est utilisé pour des bottes feutrées. La laine feutre bien, ce qui l'a rendue très populaire parmi les bloggueuses finlandaises aussi. Moi j'aime la laine finlandaise surtout à cause de son toucher et de son fin lustre.
   

Parce que je ne connais évidemment pas très bien le sujet, je suis allée à la bibliothèque pour trouver quelques livres. Je vais vous parler de ce qui j'ai trouvé dans ces deux livres (avec des photos issues de ces livres également):




• Almay, Mirja, Luutonen, Marketta & Mitronen, Kyllikki: Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita: Perinteisiä neuleita Suomesta ja Eestistä. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0089-9 (English summary)


• Olki, Mary: Mary Oljen kauneimmat käsityöt. 3. p. Porvoo: WSOY, 1981.
  



3. Naalbinding
   Cette technique (nålbinding, needlebinding, kinnasneulatekniikka), dont le nom français m'échappe, est probablement plus vieille que le tricot. On l'execute avec une grosse aiguille fabriquée en bois, métal ou os.


4. Tapestry crochet
   Là aussi, je ne connais pas le terme français. Mais c'est une technique de crochet multicolore. En Finlande de l'ouest, on a utilisé cette technique alliée au tricot, comme dans le beau pull de Korsnäs.
   
   
   Sur le site du Musée de l'Ostrobothnie vous pouvez voir un détail de ce pull.
   
   Pour moi, ce beau marié n'a pas l'air typiquement finlandais, mais il s'agit bien d'un habit traditionnel de l'Ostrobothnie également.
   
   Mouffles crochetées
   
   
   Liens sur le crochet:
   http://www.kaspaikka.fi/vanhat/fleen/kirjov.html (en finnois)
   http://iweb.tntech.edu/cventura/tapestrycrochet.htm (en anglais)
   


5. Crochet de Bosnie
   Cette technique est vieille. On l'appelle aussi shepherd's knitting ou crochet des bergers. Ma mère m'a raconté que lorsqu'elle était petite, il y avait une dame qui allait d'une maison à l'autre et crochetait des mouffles. Elle savait bien garder le secret de son métier car elle avait son propre outil qu'elle ne montrait jamais à personne, filait un fil spécial très peu tordu, et prenait soin à ne pas montrer le travail avant qu'il ne soit fini. Ma mère a été étonnée de voir la paire de mouffles que j'ai faites en crochet de Bosnie.


6. Modèles de tricot finlandais

Quant au tricot jacquard, les Finlandais ont utilisés les mêmes modèles que l'on trouve dans les autres pays nordiques, notamment en Norvège.


Pour les Finlandais d'aujourd'hui le pull Jussi (Jean) est l'emblême de masculinité. Le modèle est pourtant relativement récent, de 1914. Les couleurs traditionnelles sont rouge profond et gris.


Vilma vient de tricoter un bel example de pull que l'on appelle 'Tikkuripaita' . C'est le modèle traditionnel du pull des pêcheurs de Finlande de l'ouest.

Suomalaiset käsityöt

Blogissani käy lukijoita monista maista. Olen pitkin talvea ajatellut, että heitä varmaan kiinnostaisi nähdä suomalaisia käsitöitä. Mutta mikä neuleissa on nimenomaan suomalaista? Kävin kirjastossa, lainasin muutaman kirjan ja otin asiasta selvää.

Suurin osa tämän postauksen jutuista perustuu näihin kirjoihin ja kuvat ovat näistä kirjoista:

• Almay, Mirja, Luutonen, Marketta & Mitronen, Kyllikki: Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita: Perinteisiä neuleita Suomesta ja Eestistä. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0089-9
• Olki, Mary: Mary Oljen kauneimmat käsityöt. 3. p. Porvoo: WSOY, 1981.
  

Mummoni oli syntynyt 1800-luvun lopulla. Minusta tuntui että hän kutoi aina vain sukkia, sukkia, sukkia. Ja aina harmaasta villasta, vaikka meillä oli lampaita ja ne olivat valkoisia. Sukissa oli joskus pari ohutta värillistä raitaa varressa. Yleensä sinisiä, sillä mummu oli körttiläinen, ja heidän värimaailmaansa eivät kirkkaat värit kuuluneet. Muistan yhden vihreän kirjoneulepaidan, jonka äiti kutoi veljelleni. Itse olin niin allerginen, etten sietänyt lapsena mitään villaista. (Hauskaa ironiaa tämä nykyinen villahulluus).

Valkoinen villa meni kehräämölle, josta tilattiin puolestaan harmaata, nailonilla vahvistettua sukkalankaa sekä värillisiä lankoja, joista äiti kutoi seinävaatteita.

Meillä ei virkannut kukaan muu kuin minä, joka opin sen ensin koulussa ja sitten käsityölehdistä. Olen myöhemmin lukenut, että virkkausta yleensä pidettiin vähemmän hyödyllisenä, jopa paheksuttavana touhuna, jolla luotiin vain turhamaisia tuotteita. Joskus 1970-luvulla virkkauksessa oli oikea buumi. Silloin minäkin tein sängynpeitteitä ja verhoja ja pikkuliinoja niin paljon, että niistä riitti sukulaisillekin. Eikä kukaan enää paheksunut.

Mutta aiheeseen. Äkkipäätä ajatellen hyvin suomalaista on ainakin:

1. Neljä vuodenaikaa, joista ainakin kolmena lämmin vaatetus on tarpeen. Kesälläkin villatakkia tai -shaalia tarvitaan, ja villasukkia pidetään kumisaappaissa ympäri vuoden.


2. Suomenlammas
   Suomalaiset ovat kehittäneet oman lammasrodun, joka on pienikokoinen, mutta kestävä ja monipuolinen, kuten suomenhevonenkin. Muitakin, varsinkin liharotuja, on Suomeen tuotu, mutta perinteisellä suomenlampaalla on omat kannattajansa. Suomenlampaan villa taisi olla talvisodan salainen ase, jonka avulla suomalaiset säilyivät kovilla pakkasilla hengissä ja itsenäisinä.
   
   Suomessa on muutama kehräämö, joista Pirtin Kehräämö lienee suurin suomenlampaan villan kehrääjä. On vahinko, että puhdasta suomenlampaan villaa ei voi Suomessa ostaa kovin monesta paikasta.
   
   Tästä blogista on varmasti jo käynyt selville, että olen suomenlampaan fani. Sen villa on pehmeää, kiiltävää ja erinomaista huovutukseen. Yhdestä kehräämöstä kerrottiin, että suuri osa suomenlampaan villasta menee huopatossujen valmistukseen.
   


3. Kinnasneuletekniikka
   Vanhin Suomessa tunnettu lankatekniikka on kinnasneuletekniikka. Kintaat ommellaan erityisellä kinnasneulalla, joka voi olla puuta, luuta tai metallia. Neulos on tiivis, lämmin ja purkautumaton. Kintaita on neulottu enemmän Itä-Suomessa, joten se on minulle keskipohjalaisena tuntematon tekniikka. Näistä linkeistä lisätietoa tekniikasta.


4. Kirjovirkkaus
   Virkkaus on tullut Suomeen ilmeisesti lännestä, Ruotsista, ja sitä on harrastettu erityisesti ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Korsnäsin paidassa on yhdistetty virkkausta ja neulontaa erikoisella tavalla. Pohjanmaan museon sivuilla on hieno lähikuva paidasta.
   
   Kirjovirkatut tupsulliset sulhashenkselit ja lakki tuovat minulle kyllä mieleen enemmän Balkanin kuin Suomen. Mutta Pohjanmaalta nämäkin.
   
   
   Kirjovirkattuja kintaita
   
   
   Kirjovirkkauslinkkejä:
   http://www.kaspaikka.fi/vanhat/fleen/kirjov.html
   http://cc.joensuu.fi/~tkkroger/neulonta-virkkaus/kirjovirkkaus.htm
   http://iweb.tntech.edu/cventura/tapestrycrochet.htm
   



5. Piilosilmukkavirkkaus
   Minulle lapsuudesta tuttuja ovat piilosilmukoilla virkatut lapaset, jotka useimmiten olivat yksivärisiä ja sisäpuolelta ihanan pehmeiksi harjattuja.
   
   Yli 80-vuotias äitini kertoi että hänen lapsena ollessaan kyliä kiersi nainen, joka asettui joksikin aikaa taloon lapasia virkkaamaan. Hän kehräsi siihen itse löysäkierteisen langan, käytti omaa salaista työkaluaan, ja teki homman niin taitavasti hameen helmoissaan työtä piilotellen, ettei työtapa paljastunut asiaan vihkiytymättömille. Äiti olikin aika hämmästynyt, kun näytin hänelle piilosilmukoilla virkkaamani lapaset, jotka olivat samanlaiset kuin hänen muistelemansa. Ohjeitahan löytää nykyään käsityölehdistä, mm. Taito-lehdessä oli joskus näiden ohje.
   


6. Suomalaiset kuvioneulemallit
   Kirjoneuleisiin on mallit haettu usein muista Pohjoismaista, mm. Norjasta.
   
   
   Pohjalainen Jussi-paita on viime vuosisadan alusta, vuodelta 1914. Värit alkuperäisessä ovat viininpunainen ja harmaa.



Hailuodossa Oulun lähellä elää luotolaisperinne. Esimerkiksi Vilma on tehnyt vastikään miehelleen yksivärisen, pintakuvioidun luotolaispaidan. Selviä vaikutteita Guernsey-paidoista.

Finnish needlecraft

I have quite a few foreign visitors in my blog. According to recent statistics, I should write in Portuguese or Turkish rather than in Finnish and English. But I can't, unfortunately. Therefore, let three languages suffice. Or sometimes only two, for today I have no time to write in French, sorry).

Since this is a Finnish blog, I assume many of my readers would like to see here something Finnish. But what is typically Finnish needlecraft? I went to the library, borrowed some books and tried to find out.

My today's posting is mainly based on these two books and the pictures are from these books, too:

• Almay, Mirja, Luutonen, Marketta & Mitronen, Kyllikki: Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita: Perinteisiä neuleita Suomesta ja Eestistä. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0089-9 (English summary)


• Olki, Mary: Mary Oljen kauneimmat käsityöt. 3. p. Porvoo: WSOY, 1981.
  

I remember from my childhood - some five decades ago - that my grandma used to knit socks. Grey socks, and nothing else. That's funny because I remember that our sheep were white. But the wool was sent to a spinning mill, and we got grey sock yarn in return. Sometimes the socks had a couple of thin coloured stripes, and they were always blue. She was religious, and blue was the only colour that was allowed. Then we had mittens and wool hats and scarves, somebody must have made them, but I don't remember who. Maybe my mother. I remember one green pullover that she made for my little brother. I was allergic to wool as a child. That's pretty ironic, considering what a wool fan I've become.

The only person who crocheted in our family was I who had learned to crochet at school and later from needlecraft magazines. I read somewhere that crochet was considered as a less useful activity, more or less futile and vane. But I loved crochet and made many doilies, bedspreads, and lace curtains in my youth.

But back to the topic. At least these things are typically Finnish:

1. Four seasons, during at least three of which warm clothing is needed. Even in summer, we sometimes need wool shawls and cardigans, and wool socks in rubber boots are always the best choice.
   


2. Finnish landrace sheep
   The Finns have an indigenous sheep race breed, which is small in size but very strong and good for all possible purposes, quite like the Finnish horse. Other breeds have been imported to the country, but the Finnsheep still has its affectionados.
   
   The Finnsheep wool was the secret weapon during the Winter War (1939-40) which helped the Finns endure the harsh winter conditions and retain their independence.
   
   There are still a few spinning mills in Finland. Pirtin Kehräämö is probably the biggest. It is a pity that it's not easy to find Finnsheep wool yarn in the shops. I heard from a mill that most of the wool goes to making felted boots. The Finnwool felts easily, which is one of the reasons for its popularity, but as a Finnwool fan, as you have already notices, I especially like its luster and touch.
   
   


3. Naalbinding technique
   'Needlebinding' is probably an older technique than knitting. It resembles a little bit darning, and is done with a coarse needle made of wood, bone, or metal. The resulted fabric is sturdy, warm and does not run. This technique has been used more in Eastern Finland; I am not familiar with it. To find more information on the technique, just google 'naalbinding'.
   


4. Tapestry crochet
   Tapestry croched combined to knitting is a speciality of the Swedish-speaking west coast. One of the finest examples is the Korsnäs sweater.
   
   
   There is a nice closeup of the Korsnäs sweater on the home page of the Ostrobothnian Museum.
   
   The groom's braces with tassels and the hat remind me rather of the Balkans than of a Finnish groom but these are also from Ostrobothnia.
   
   



5. Crocheted mittens
   
   
   
   On tapestry crochet:
   http://www.kaspaikka.fi/vanhat/fleen/kirjov.html (in Finnish)
   http://iweb.tntech.edu/cventura/tapestrycrochet.htm (in English)
   



6. Bosnian crochet
   To me, crocheted mittens in single colour seem more familiar. I have made some myself and shown them in my blog.
   
   This technique is called smygsmaskvirkning in Swedish, or Bosnian crochet. My mother, who is now 84, told me that when she was a child there was an old lady going from house to house who made this kind of mittens. She spun the yarn herself, a very loosely spun yarn, used a special tool, which she never showed to anyone, and kept the mittens so carefully hidden in her lap that nobody saw how she made them. My mother was quite surprised when she saw that I had crocheted mittens in the same way. Modern times, with modern magazines.
   


7. Finnish knitting patterns
   The jacquard knitting patterns are mostly from other Nordic countries, like Norway, but often simpler.
   
   
   
   For a present-day Finn, a Jussi (John) sweater is very Finnish indeed. However, the pattern is fairly recent, from 1914. The original colours were burgundy and grey.
   
   
   
   Vilma has recently made a traditional 'Tikkuri' sweater for her husband. Clearly, this sweater has been influenced by the traditional Guernsey sweaters.

Apua :: Help :: Au secours

Puutarhatonttujen armeija hyökkää?!

An army of garden gnomes attacking?!
Les nains de jardin attaquent ?!

Eikö mitä, siinähän on villa, jonka värjäsin vastikään. Tein ensin yhden pipon, että näen miltä lanka näyttää valmiina, sitten toisen, sitten...ja sitten ei enää ollut kuin pieniä keränloppuja. Sama villa, samat väriaineet, sama kehrääjä, samat puikot; erilaisia lankoja, erikokoisia pipoja. Hauskaa.

No, it's the wool I dyed the other day. I made a beanie to see what it would look like in handspun yarn. Then I made another one, and yet another...until there was only some small bits of yarn left. Same wool, same acid colours, same spinner, same needles; different yarns, different sizes. Nice.

Mais non, c'est la laine que j'ai teinte l'autre jour. J'ai fait un chapeau pour voir ce que ca donne. Puis j'en ai fait un autre, et encore un ... et finalement il ne me reste que de petits bouts de fil. Même laine, mêmes couleurs utilisées, même fileuse, mêmes aiguilles; différents fils, différentes tailles. C'est marrant.
Mitenkähän sanotaan englanniksi ja ranskaksi että Lehmää lapsettaa?
They're coming to take me away, HO HO HEE HEE HA HA

Hello World :)

Neljä :: Four :: Quatre

Hei, minäkin sain vihdoin tämän!
Finally someone tagged me!
J'ai été invitée!


Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt/Four jobs/Quatre professions:

1. Siivooja Yosemiten kansallispuistossa Kaliforniassa/Cleaning lady in Yosemite National Park, California, USA (yes, I was lucky!) /Femme de chambre, Parc National de Yosemite
   
2. Tutkija yliopistolla/Researcher at the University/Chercheur à l'Université
   
3. Kirjastosihteeri/Library assistant/Assistante de bibliothèque
   
4. Ohjelmistosuunnittelija (kun WAP oli kuuminta hottia)/Software designer (when WAP was hot)/Développeur des services WAP
   

Neljä paikkaa, joissa olen asunut/Four places where I have lived/Quatre villes où j'ai vécu:

1. Jyväskylä
   
2. Lontoo (au pairina, amerikkalaisessa perheessä tosin)/London, au pair girl in an American family/Londres, fille au pair dans une famille américaine
   
3. Aix-en-Provence, France
   
4. Jyväskylän maalaiskunta (olen muuttanut elämäni aikana niin monta kertaa, että en jaksa enää laskea; nykyisessä kodissa olen viihtynyt jo kohta viisi vuotta)/(I have moved so many times in my life that I've stopped counting; however, I've stayed almost five years in my current home, I must be getting old)/(j'ai déménagé tant de fois que j'ai fini de compter; dans cette maison je suis restée presque cinq ans)
   

Neljä televisio-ohjelmaa, joita tykkään katsella/Four tv programmes that I like/Quatre émissions que j'aime voir:

1. Strömsö
2. Brittidekkarit
3. Rouva Presidentti/Commander in Chief
   
4. Langalla/The Wire
   

Neljä paikkaa, joissa olen ollut lomalla: [reiteittäin]/Four places where I have been on a holiday (give route)/Quatre endroits où j'ai été en vacances (indiquer la route)

1. Jyväskylä-Lissabon/Lisbon-Sesimbra-Lissabon-Jyväskylä
2. Jyväskylä-Helsinki-Pariisi/Paris-Fort-de-France (Martinique)-Sainte Anne-Fort-de- France-Pariisi-Helsinki-Jyväskylä
3. Jyväskylän maalaiskunta-Helsinki-Antalya-Alanya-Antalya-Helsinki-Jyväskylän maalaiskunta
4. Mikkeli-Niirala-Sortavala-Aunus-Petroskoi/Petrozavodsk-Kizhi-Petroskoi-Niirala/Värtsilä-Mikkeli

Vain neljä? Olisi paljon muitakin - ja aina monta välietappia! - esimerkiksi: Jyväskylä-Helsinki-Tallinna-Tartto-Pärnu-Viljandi-Tallinna-Helsinki-Jyväskylä (en muista missä järjestyksessä Eesti kierrettiin) jne...
Only four?
Quatre seulement?

Neljä internet-sivua, joilla käyn päivittäin/Four web sites that I visit daily/Quatre sites web que je visite régulièrement:

1. Bloglines
2. Neulontalista
3. Yahoo Mail
4. www.telkku.com/
   

Neljä lempiruokaani/Four of my favourite dishes/Quatre plats préférés:

1. Valkosipuliperunat ja sisäfilepihvi/Beef steak with garlic potatoes/Filet de boeuf avec du gratin de pommes de terre à l'ail
   
2. Keskipohjalaiset kebabit (=ohrarieskaa ja kebab-lihaa + lisukkeet)/Homemade kebabs with barley bread/Kebabs faits maison avec du pain d'orge
   
3. Täytetyt munakoisot/Stuffed aubergines/Aubergines farcies à la turque
   
4. Curry express

Jos Fazerin Sininen olisi ruoka, niin se olisi listalla ensimmäisenä
If chocolate (especially made by Fazer) was considered a meal, it would be no. 1 on the list
Le chocolat au lait (de Fazer) serait en haut de la liste s'il était un plat

Neljä paikkaa, joissa mieluummin olisin juuri nyt/Four places I would rather be right now/Quatre endroits où j'aimerais être maintenant:

1. Karibialla/In the Caribbean/Aux Antilles
   
2. Afrikassa/In Africa/En Afrique
   
3. Mikkelissä/In/À Mikkeli
   
4. Sängyssä/In bed/Au lit
   

Neljä ystävää, joille olen lähettänyt tämän viestin/Four friends I am tagging/Quatre ami(e)s qui recoivent ce questionnaire:

Enpä haasta ketään, koska kaikki eivät näistä tykkää. Vastaa jos kiinnostaa! (tunnusta, että kiinnosti lukea)
I'm not tagging anyone because not everybody likes memes (but you liked reading this, didn't you?)
Je ne l'envoie à personne en particulier car tout le monde n'aime pas ces trucs (mais admets que tu aimes les lire, non?)

Toukokuu

Les bouleaux de notre jardin

The birch trees in our garden

Ihana päivä! Yli 20 astetta varjossa. Aikaa tehdä puutarhatöitä. Ja värjätä lankoja. Vihreitä kuin hiirenkorvat. Ja myös täyteläisempiä, syksyisempiä sävyjä sekä tumman sinipunaista huivilangaksi. En ole kyllä vielä kehrännyt kaikkea valkoista villaa, jonka jokin aika sitten karstasin kehruuvalmiiksi. Alkoi kyllästyttää se valkoinen. Tekee mieli kehrätä välistä värikästä villaa. Tämä on Pirtin Kehräämöstä ostettua villatopsia. Huom. Neiti N on taas tällännyt itsensä kuvaan mukaan!

La laine que j'ai teinte aujourd'hui
The wool has almost the same colour as the fresh birch leaves

Hauskaa vappua!

Vappukukkiin löysin ohjeen Saartjen blogista Rineken sivujen kautta.

Le Premier Mai s'appelle 'Vappu' en finnois. Au vappu, on célèbre le printemps. Trop tôt ici pour les muguets, donc j'ai tricoté des fleurs. J'ai trouvé les instructions au site de Saartje, grâce à Rineke. Merci :)
The first day of May is called 'Vappu' in Finnish. As there aren't many flowers outside yet, I knitted my own. I found the instructions in Saartje's blog, via Rineke. Thank you both :)

Kevään ensi kukkanen
It's spring
C'est le printemps

Pussukka :: Pouch :: Pochette

Eilen askartelin tällaisen kännykkäpussin. Tuli vähän sellainen hiiri kissalle räätälinä -olo, kun alunperin lapasiksi aikomastani neulomuksesta tulikin pieni pussukka.

Halusin kokeilla, miten anoppi oli oikein tehnyt etukappaleen mallineuleen aiemmin esittelemässäni vaaleansinisessä puserossa. Se olikin helppo, itseasiassa puolipatentti nurjalta puolelta:

1. krs: (kuviovärillä) 1 s nurin, *nosta 1 s nurin neulomatta, 1 s nurin*. Toista *-*.
2. krs: (pohjavärillä) nurin.
3. krs: (kuviovärillä) *Nosta 1 s nurin neulomatta, 1 s. nurin*. Toista *-*.
4. krs: (pohjavärillä) nurin.

Pyörönä neulottaessa neulo parilliset kerrokset oikein.

Hauskinta on, että tätä pussia voi käyttää molemmin puolin, jos pystyraidat alkavat kyllästyttää. Yllä kuvattu mallineule tekee pieniä värillisiä pilkkuja pohjaväriin (anteeksi heikkolaatuinen kuva). Pussiin tulee uusi kännykkäni. Jotkut ovat antaneet kännykälleen nimen. Tuijotin omaani hetken aikaa ja tulin siihen tulokseen, että sen nimi on Manu, aivan ilmiselvästi :D

Yesterday evening I took out some handpainted yarn and dp needles and just started knitting while watching tv. I started to knit mittens, but somehow I ended up with this pouch for my new mobile phone. My phone is called Manu, by the way.

I was curious to find out how my mother-in-law had knitted the front piece of the blue sweater that you can see in my previous posting. The stitch pattern is simple:

Row 1: (contrasting colour, CC) p 1, *slip 1 purlwise, p 1*. Repeat *-*.
Row 2: (main colour, MC) purl.
Row 3: (CC) *slip 1 purlwise, p 1*. Repeat *-*.
Row 4: (main colour, MC) purl.

If knitting in the round, knit the even rows instead of purling.

The nice thing about the pouch is that it is reversible (sorry for the bad photo).

Hier soir j'ai voulu essayer quelque chose de nouveau avec mes aiguilles. J'ai commencé à tricoter des moufles mais j'ai fini par avoir cette petite pochette réversible pour mon nouveau téléphone, qui s'appelle Manu (prononcé Manou).
J'ai voulu savoir comment ma belle-mère avait tricoté le point dans le pull bleu clair dont j'ai publié une photo recemment. C'est simple:

Rang 1: (couleur constrastante) tricoter 1 m env, *faire glisser 1 m comme pour à l'envers, 1 m env*. Répéter *-*.
Rang 2: (couleur principale) Tricoter à l'envers.
Rang 3: (couleur contr.) *Faire glisser 1 m comme pour à l'envers, 1 m env*. Répéter *-*.
Rang 4: (couleur princ.) Tricoter à l'envers.

En tricotant en rond, tricoter tous les rangs pairs à l'endroit.

Du filage :: Kehruusta :: About spinning

Pour changer, je commence aujourd'hui en français. J'ai beacoup filé cette année. Je trouve le filage le meilleur remède contre le stress. Après une journée spécialement dure au travail (ce qui se passe un peu trop souvent à mon avis), je rentre à la maison, ne parle à personne (mais peut-être joue un peu avec les chiens, ça fait partie de ma "thérapie" à moi aussi) et me lance sur mon rouet. Je file pendant quinze minutes, et déjà je me sens un peu mieux. La bobine pleine, je suis de nouveau prête à conquérir le monde.

De cette façon, je dois avoir filé plus de deux kilos de laine dans ces quatre mois. Sans compter les écheveaux retordus que j'ai faits chez ma belle-mère à Pâques. Deux kilos c'est beaucoup, car dans une soirée je ne file que cinquante ou soixante grammes.

J'ai commencé à préférer un fil retors à trois brins à celui à deux brins, qui est plus facile et rapide à faire. J'aimerais un jour tricoter un beau pull irlandais à torsades très compliquées et spectaculaires ! Je pense que pour les torsades, un fil à trois brins serait mieux, parce qu'il n'est pas aussi "plat" qu'un fil à deux brins, mais plus tridimensionnel. Mais des projets comme ça, on peut toujours rêver... je sais que je n'ai pas beaucoup de patience pour ce genre de projets: les chaussettes c'est plutôt mon truc.

Et des photos, un billet sans photos vaut absolument rien. Voici le fil que je vous ai montré il y a quelque temps que j'ai appelé "Juin", retors avec deux brins de laine blanche (à droite) et avec deux brins de laine verte (au milieu). Le vert est mon favorit absolu: c'est comme une pature fraîche avec de jolies petites fleurs :) Dans l'autre photo, il y a le même fil retordu avec deux brins de laine noire, ce qui donne un effet tout à fait différent. Le fil bleu est fait de la laine que j'ai teinte en mèche (comme le vert aussi) et mélangée avec de la laine blanche naturelle. Il a les couleurs du drapeau finlandais.


Olen tänä vuonna kehrännyt mielestäni paljon, yli kaksi kiloa, jos ei lasketa niitä lankoja, jotka kertasin pääsiäisenä (kertaaminen on kuitenkin niin paljon nopeampaa ja helpompaa kuin varsinainen kehrääminen). Tavallisesti päivä menee näin: tulen töistä kotiin stressaantuneena kaikesta siitä, mitä päivän aikana on tapahtunut (kumma ettei siellä tapahdu koskaan mitään positiivisesti yllättävää). En puhu enkä pukahda kenellekään mitään, leikin ehkä koirien kanssa vähän ja menen rukille. Jo varttitunnin päästä tuntuu paremmalta, ja kun rulla on täysi, voin hymyillä koko maailmalle :) Nyt kun kirjoitan tätä, tulee mieleen, että minun pitäisi varmaan ottaa rukki töihin, niin jaksaisin sielläkin hymyillä. Olisi siinä työkavereilla ihmettelemistä. Kaksi kiloa on paljon vajaassa neljässä kuukaudessa, sillä yhtenä iltana saan valmiiksi ehkä yhden rullan eli 50-60 grammaa lankaa.

Tällä hetkellä kehrään mieluiten kolmisäikeistä lankaa. Sen tekeminen on hitaampaa ja vaikeampaakin kuin kaksisäikeisen. Haluaisin joskus tehdä kehräämistäni langoista muhkean irlantilaistyylisen palmikkoneuleen. Jotenkin minusta tuntuu, että kolmisäikeinen lanka sopii palmikoihin paremmin, se ei ole niin latteaa kuin kaksisäikeinen, vaan jotenkin kolmiulotteisempaa. Mutta saa nähdä, saanko koskaan aikaiseksi mitään isoa projektia. Sukat on paljon sopivamman kokoinen projekti minulle.

Koska blogipostaus ilman kuvia ei ole mitään, niin ohessa kuvia taannoin esittelemästäni kesäkuu-langasta. Oikealla yksi säie sitä kerrattuna kahden valkoisen säikeen kanssa ja keskellä yksi säie puolestaan kahden vaaleanvihreän säikeen kanssa kerrattuna. Vihreä on tietysti lehmän suosikki: kuin tuore laidun pienine kukkasineen. Alemmassa kuvassa sama lanka kerrattuna luonnonmustan langan kanssa. Mielenkiintoista nähdä, miten vaikutelma muuttuu. Sininen lanka on yhdistelmä kiharoina värjättyä sinistä villaa ja valkoista luonnonväristä. Siinäkin on tarkkaan katsoen kymmeniä eri sävyjä.

I have been very busy at the spinning wheel this year. I think I've spun over two kilos (some five pounds) of yarn, without counting the yarn I plied at Easter. That's a lot, considering that I can spin only some 50 grams of wool per night (to see how much that's in ounces, please google "50 grams in oz.").

This it how it goes usually: I come home after a particularly stressful day (most days are, by the way, I wonder why), I don't speak a word to anyone, maybe play a little with the dogs, and go the spinning wheel. After fifteen minutes, I feel much better. When the bobbin is full, I'm ready to conquer the world - well, almost. To me, spinning is the best remedy for stress.

I prefer 3-ply yarn to 2-ply, although it's slower to spin. I'd love to knit a nice big Aran sweater one day of my handspun yarn. I think a 3-ply yarn would make nicer-looking cables than a "flatter" 2-ply yarn.

The photos show the yarn I spun a while ago, the one I called June. I plied some of it with two strands of plain white wool (on the right), and with two strands of green wool (in the middle) as well as with some natural black wool yarn (the last photo). It's interesting how different the yarns look. My favourite, of course, is the green yarn. It's like fresh summer pasture with little bright flowers. The blue yarn is an example of the hundreds of nuances that you get when you spin some coloured wool mixed with natural white.

Keeppi :: Semi-circular shawl

Kun jossakin ohjeessa sanotaan, että sen voi tehdä hahtuvasta, niin minähän kokeilen heti. Ohjeen tähän keeppiin eli puoliympyrän muotoiseen shaaliin löysin ruotsalaisesta Barbros stickning -blogista. Tack, Barbro!

Tein keepin Pirtin Kehräämön hahtuvasta, jota minulla sattui olemaan kotona. Muutin mallia siten, että lisäsin kiilojen väliin aina kuusi kerrosta ainaoikeaa, koska epäilin, ettei yksi kiekko muuten riitä keeppiin. Kotimainen hahtuva on paksumpaa kuin virolainen, josta tuo ohjeen neule on tehty. Eikä se ihan riittänytkään, vaan pitää odottaa seuraavaa Mikkelin-reissua, että voin ostaa lisää hahtuvaa.

Hahtuva ei ehkä ole kaikista paras materiaali koiratalouteen, eikä kissatalouteenkaan, sillä se ei oikein kestä eläinten kynsiä. Mutta en tiedä mitään kevyempää ja lämpimämpää. Eikä sitä missään nimessä saa huovuttaa!

Ruotsalaisten blogien listalla (Svenska stickringen) on muuten niin monta muutakin herkkua, että helposti vierähtää tovi jos toinenkin niitä tutkiessa.

Lately, I've been knitting this capelet or semi-circular shawl out of unspun roving from Pirtin Kehräämö. You can find the instructions in English in Barbro's blog. It's not perhaps the most appropriate material for a household with dogs, but I cannot resist the softness, lightness and warmness of this material. And I ran out of yarn. Damn! I need to wait until we go to Mikkeli to get some more roving.

Back home :: De retour à la maison

Back from the Easter holiday and the mother-in-law's little "work camp". That's how it feels, anyhow. My mother-in-law, although not so many years older than me, belongs to the old generation who believe that idle hands are the root of all evil. Therefore, as I had taken my new "mobile" spinning wheel with me to her place in Eastern Finland, I had to do some spinning. In fact, I gave her yarn stash a revamp, by plying some three pounds of her natural dyed yarn with some of my own handspun white wool. You can see some of the yarn in my previous Finnish posting.

Finalement de retour de chez ma belle-mère. J'y ai ammené mon nouveau rouet portable et j'ai filé, ou plutôt retordu, à peu près deux kilos de laine pendant les vacances. Un brin de ma laine filée main mélangé avec ses fils fins teints main. Vous pouvez en voir quelques exemplaires dans mon billet précédant en finnois.

This is what I got in return. About three pounds of felting wool, mostly in blue. I tested that it is spinnable although it doesn't make a very good yarn. The fibres are short, there's not much luster and no elasticity, either. But, in any case, I think I can use it for something.

Elle m'a donné un peu plus d'un kilo de laine à feutrer. J'ai testé que l'on peut en filer un fil mais il a perdu de son lustre et de son élasticité. De toute façon, je pense que je pourrai en faire quelque chose d'intéressant...


Easter Saturday is called "lankalauantai" in Finnish, or yarn Saturday. That's when the folks used to dye their yarns in the old days. As there was still a lot of snow on the ground yet, we decided to wait until the snow disappears before putting out the dye kettles.

In waiting for warmer days, my mother-in-law and I peeled willow rods. The willow bark contains tannin which is a natural mordant and can be used, for example, to dye cotton with natural colours. This yarn madness is getting really serious: when the others go skiing on Easter holidays, I spin and peel willows instead!

Le samedi de Pâques s'appelle samedi de fil en finnois. Ce jour-là, on avait l'habitude de teindre la laine que l'on avait filée pendant l'hiver. Puisqu'il avait toujours de la neige et qu'il faisait assez froid, nous on a laissé les teintures pour une autre fois. Pourtant, nous avons arraché l'écorce des saules pour avoir de mordançage pour les bains de teinture futurs. Cette folie de laine ne cesse de grandir: quand les autres s'embarquent pour les pistes de slalom à Pâques, la Vache file et arrache l'écorce des saules !

Miss N found a nice warm place on balls of yarn.

Pour mes lecteurs francophones, je peux avouer un petit secret (car je pense que la grande majorité de mes lecteurs ne comprennent pas le français). La Vache a été interviewée pour un magazine à distribution nationale la semaine dernière ! Un photographe est venu me photografier hier. Maintenant je suis dans tous mes états en attendant la parution de l'article. J'ai parlé de mon burnout (fatigue?) , de ma dépression, et les valeurs thérapeutiques que j'ai trouvées dans le filage et le tricot et même du bienfait du blogging :)

Pääsiäismaininkeja

- Mitä teit pääsiäisenä? Kävittekö jossain hiihtelemässä?
- Ei. Kehräsin. Pajuja kuorin.

Tästä lankahulluudesta on näköjään tullut jo elämäntapa. Olimme pääsiäisenä anopin luona Itä-Suomessa. Työleiriähän se tarkoitti - jälleen kerran. Anoppi, joka ei ole vuosissa kovin paljon minua vanhempi, on näitä vanhan kansan ihmisiä, joiden mielestä joutilaisuus on kaiken pahan alku ja juuri. Niinpä kehräilin koko pääsiäisen hänen lankavarastojaan uusiksi. Varmaan kaksi kiloa tuli kehrättyä, tai ennemminkin kerrattua lankaa. Säie itsekehrättyä valkoista villaa teki ihmeitä anopin ohuille kasvivärjätyille ja muillekin langoille (alla kuvassa vain osa langoista). Pajunkuoret irtoavat nyt parhaiten ja niitä tarvitaan, että anoppi saa värjättyä uusia lankoja. Pajunkuorissa on mm. tanniinia, joka käy puretteeksi puuvillalangoille.

Jätin langat sinne. Anoppi saa keksiä, mitä noista langoista tekee. Onpahan ainakin vaihtelua ainaiseen sukankutomiseen.

Anoppi oli muuten tehnyt pari kaunista puseroakin sukan kutomisen lomassa. Koko 38 eli liian pieniä minulle, valitettavasti. Näistä anoppi voisi luopua sopuhintaan. Ota yhteyttä sähköpostitse minuun (klikkaa lehmän pää ja sieltä sähköpostiosoite), jos kiinnostaa.

Hennon vaaleansininen, Emotuotannon väreillä itse värjätty neule 100-prosenttista puuvillalankaa. Kaula-aukossa nirkkoreuna. Etukappaleen neulos "omasta päästä", hihat ja takakappale kuvassa näkyvää joustinneuletta. Neuleeseen kuuluu kapea, kirjavilla pienillä helmillä koristeltu huivi samaa lankaa.












Pitsisomisteinen neulepusero sienillä värjättyä bourrette-silkkilankaa. Kaula-aukossa, helmassa ja hihansuissa nirkkoreuna. Hyvin kaunis, syvä punertavan ruskea väri, jossa pientä epätasaisuutta, kuten käsinvärjättyyn kuuluukin. Malli tässäkin anopin itse kehittelemä.

MYYTY!