Tällä viikolla on tullut saatua
värioppia niin että silmissä vilisee. Torstaina kävin kuuntelemassa luentoja kaupunginkirjastossa ja tänään oli vuorossa käytännön työpajoja. Kokeilin kirjastosta postausta suoraan kännykällä, kun vihdoin tajusin, miten kuvat saa näkymään Bloggerissa. Pitää vain käyttää
inhoamaani Google Mail -tiliä eikä sitä tavallista, niin pystyy lähettämään kuvat suoraan blogiin. iPhonen kamera on aika kehno (vaikka itse laitehan on mitä mainioin), mutta taidan käyttää sitä jatkossa enemmän pikkupostausten lähettelemiseen.
Edellisessä postauksessa oli kuva kontaktivärjätyistä langoista ja kommenteissa ehti joku jo kyselemään, mitä ne kontaktivärit ovat. Kontaktivärjäys on menetelmä, jossa ei tarvita lämpöä, mutta aika lailla kärsivällisyyttä. Tässä tämänpäiväinen kuva Ulla Lapiolahden kontaktivärjäyksestä. Jossakin tuolla epämääräisen silpun alla, ilmatiiviissä pussissa on alunalla esipuretettua, kosteaa villalankaa. Pussin annetaan oleutua pari viikkoa, sitten avataan pussi ja katsotaan, miten värit tarttuivat lankaan. Ja ravistellaan väriaineet pois langoista. En nyt muista, mitä väriainetta tuossa on. Periaatteessa kaikki luonnonväreillä värjätessä käytetyt mäskit voi vielä värjäyksen jälkeen käyttää tällä tavalla. Eri väriaineita sekoittamalla saa mielenkiintoisia lankoja. Kontaktivärjäystä voi toki kokeilla eri materiaaleihin (kangas, rottinki, puu, jne.) ja tietysti myös synteettisillä väreillä.
Oli ikävää, kun juuri tänä päivänä satoi vettä kuin aisaa ulkona järjestettyjen työpajojen aikana. Kastelin farkkuni lahkeet läpimäriksi Alexander Wikströmin kiehtovaa maaväriesitystä seuratessa, vaikka toinen puolikas minusta mahtuikin katoksen alle.
Kipakat viettivät myös KIP-päivää samaisessa tilaisuudessa. Viisaasti vilustumista vältellen pysyttelimme enimmäkseen Galleria Harmonian sisätiloissa. Kovin monta Kipakkaa ei paikalle saapunut, kun kaupungin lankaliikkeissä oli kilpailevia tilaisuuksia, mutta iltapäivällä oli varsinainen väkiryntäys, kun yksi polttariporukka hakeutui seuraamme. No, heistäkin vain tuleva morsian "pakotettiin" puikkoihin.
Luonnonväriteemaan liittyen työn alla olivat jo tiistaina kokenillivärjätyt lapaset. Sain ne valmiiksi tiistain luennon aikana, mutta kun minulla sattui olemaan lisää luonnonväreillä värjättyjä lankoja, harjoittelin tänään kirjontaa. Uusi laji minulle, kopioin joitakin anopin tekemän
rekipeiton pistoja ja säveltelin omiani. Tein lapaset, koska halusin kokeilla yhtä vanhaa kirjoneulemallia pyörönä johonkin nopeaan neuleeseen.
Jälkeenpäin huomasin, että olin tehnyt malliin pari virhettä. Siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi malli näyttää kovin kivalta. Niinpä seuraavaksi työn alla on säärystimet, aika Kenzot mielestäni. Kaikki langat ovat kässämuseon rompetorilta halvalla ostettua satsia, luonnonväreillä värjättyjä paitsi pohjaväri tummansininen.
Suuret kiitokset Lisää väriä! -tapahtuman järjestäjille! Toivottavasti jaksatte järjestää yleisötilaisuuksia vastakin. Tässä vielä tapahtuman aikana saatuja linkki- ja kirjavinkkejä:
