Rekipeitto

Saanko esitellä: perinteistä peittokirjontaa à la anoppi. Tämä on meidän kodin viimeisin käsityöaarre. Tonttimme nimi on Lehtinen, mikä sopii erittäin hyvin, kun katsoo ikkunasta ulos, siitä nuo peiton lehtikuviot. Itse suunnittelin, valitsin kuvioiden värit ja anoppi toteutti. Kuvioihin hain inspiraatiota muistaakseni Helvi Taiston kirjasta Rekipeitot ja Helinä Jaakkolan kirjasta Kirjotut peitot. Anoppi on taitanut lisätä omiaan, en muista varmasti koskapa projekti on kestänyt useamman vuoden. Pohjakangas on Pirtin kehräämön luonnonmustaa villalankaa ja kuviolangat myös Pirtiltä, kasviväreillä värjättyjä (paitsi lintusiniset, jotka taitavat olla teollisesti värjättyä lankaa). Peittoon on kirjottu valmistumisvuosi ja meidän molempien tekijöiden nimikirjaimet.

100 x 170 cm

Muistan suunnittelun tuskan, vaikka en enää ole varma projektin aloitusvuodesta. Olin sairaslomalla tulehtuneen akillesjänteen takia ja anopin luona, olisikohan ollut koululaisten hiihtoloman aikaa vuonna 2003 tai 2004. Anoppi oli juuri saanut valmiiksi pohjakankaan ja vaati minua suunnittelemaan kuviot. Jäljentelin kuvioita ensin kirjoista ja kun en muuta keksinyt, teippasin voipaperia olohuoneen ikkunaan ja sommittelin peittoa siihen. Jalkoihin koski, mutta anoppi ei antanut periksi, ennen kuin koko pohjan kuviointi oli suunniteltu.

Sitten olikin muutama vuosi hiljaisempaa eikä peittoa anoppilassa näkynyt. Nyt täytyy myöntää, että kyllä kannatti aikoinaan kärsiä. Ja odottaa.

Let me introduce to you our newest handmade treasure, the real Prachtstücke of our house: traditional Finnish wool embroidery. It's a modern version of the old rekipeitto or sleigh blanket. My mother-in-law wove the woollen fabric and stitched it but the design is by truly yours. All the yarns used come from local sheep, and most of the coloured yarns are dyed by natural colours.

I remember vividly how the project started. I was at her place, on sick leave and suffering from a painful inflammation in the Achilles tendon. She had just finished weaving the woollen fabric for the blanket and insisted that I design the embroidery. I borrowed some books from the library on the subject, studied the old motifs and some more recent works, copied some motifs, tried to make a balanced composition and chose the colours for the blanket. After hours, even days of drawing - and moaning - I finally came up with a design that we both were happy with. Then she started stitching. Then a few years of total silence (maybe four, five, I don't remember exactly the starting year), and now it is ready. I am terribly pleased with it and very proud, too.


Je vous présente de la broderie traditionnelle finlandaise à la belle-mère (design par moi-même). C'est une version moderne de couverture de traîneau, un vrai trésor. Le tissu de fond et les broderies sont entièrement en laine (finlandaise, bien sûr). Ma belle-mère a teint la plupart des fils colorés avec des plantes et champignons.

Je me souviens bien le debut de ce long projet. J'étais chez elle, en congé de maladie avec une tendinite d'Achille très douloureuse. Elle venait de tisser le fond de la couverture et insistait que je dessine la broderie. J'avais emprunté quelques bouquins de la bibliothèque illustrant des motifs traditionnels et plus récents, j'ai copié et gommé, dessiné et redessiné, et choisi les couleurs de la broderie. Après plusieures heures, plusieurs jours même, et de nombreux "aïe" et "ouïe" j'ai réussi à créer un design qui a plu à toutes les deux et c'est parti. Puis un silence total pendant quelques années (quatre ou cinq, je ne suis pas sûre) et maintenant la couverture est là. Je suis énormement fière du résultat et ma belle-mêre aussi.


Lisätietoa ja kuvia peitoista :: More info and pics of Finnish wool embroidery:

Museovirasto: Kirjottu peitto
Helmi Vuorelma Oy (Perinnekirjonta/seinätekstiilit ja tyynyt) (in English)