Surprise !

Mikäs tämä on? Se haisee kummalta: puukengiltä, tuulimyllyiltä ja - tulppaaneilta!

What's this? It's got a funny smell: clogs, windmills, and - could it be - yes, tulips!

Qu'est-ce que c'est que ça? Ça sent bizarre: des sabots, des moulins à vent et, oui, des tulipes!

??? !!!

\o/ \o/ \o/ \o/ \o/ \o/

Kehrää, kehrää, tyttönen, huomenna saat sulhasen... trallallaaaa
(huomaa villanpätkät lattialla - turhautunut uuden hollantilaisen rukin omistaja on juuri saanut tarpeekseen ja poistunut paikalta)

Spin, girl, spin - what's so difficult with this?

(see the bits of wool scattered on the floor? - the frustrated owner of the little Dutch gem has just fled the scene)

Fillette seulette, je m'en vais chantant ... tralala...

(voir la laine par terre - la propriétaire, bien frustrée, de ce petit bijou de rouet hollandais a quitté la scène)

Ja minä sain vain tämän pahvinpalan, vai?

And all I got was this louzy piece of cardboard, right?

Et moi, tout ce que j'ai eu c'est cette stupide pièce de carton?

Jatkuu - joskus --
To be continued --
A suivre - un jour --

Terveisiä Tallinnasta ja kiitos

Kävin viime viikonloppuna pienellä Tallinnan-risteilyllä. Käsityökauppoja oli ilokseni auki sunnuntainakin, ja euroilla ja Visa-kortilla pärjäsi loistavasti. Lankaa ja hahtuvia tuli taas ostettua, mutta ei paljon. Ostin myös uuden villatakin kymmenen vuotta käytössä olleen tilalle. Siinä seikkailee somia lampaita lummelammikon äärellä. Vanhasta Viron villatakista voisi saada huovutetun kassin. Kun löytyy sopivasti aikaa, täytyy kokeilla sitä.

Greetings from Tallinn! I bought this cardigan with some cute sheep to inspire me in my knitting. My old Estonian cardigan, which I bought ten years ago and have worn almost every day (even in summer), will probably turn to a felted bag as soon as I have time to do it.

J'ai fait un petit tour à Tallinn le weekend dernier. J'ai acheté un gilet avec des moutons que vous voyez dans la photo. Mon vieux gilet estonien avait déjà dix ans. Je compte le tourner en un sac feutré un de ces jours.

Kultainen Kudinpuikko -kisan ratkaisusta on jo viikkoja, mutta ehdin vasta nyt kiittää kaikkia niitä (neljää), jotka antoivat äänensä Neulovalle Lehmälle. Tuntui oikein mukavalta lukea positiivisia kommentteja blogistaan. Minähän kerroin jo, että eläinten kohtalo itkettää minua. Nytkin kyyneleet tuli silmiin kun luin, että Lehmä sai kehuja. Ranskan kielen harrastustani ei onneksi pidetä snobbailuna. Tuli vain aikoinaan opiskeltua sitä, ja välistä harmittaa, kun kielitaito on rapautunut. Nyt ranska on minulle aivojumppaa, vähän kuin ristisanatehtävien korvike. Koettakaa kestää.

The Golden Needle Awards were decided on a few weeks ago. I want to thank all those Finnish knitters who voted for me as either the most suprising, the most productive, or newcomer of the year categories. I am flattered. I have to tell you that I got positive feedback for my writing in French. Maybe you already know the results, but since the winning blogs are really good, I'll list the winners here once more:
- Most suprising: Elämänlankaa
- Most productive: Lauran blogi
- Most humorous: Neuletiheys (in Finnish only, sorry)
- Most visually pleasing: Mustaa Villaa
- Most promising newcomer: Derea and Milja
- Blog animal of the year: Kerttu in Sannin blogi (a rescue dog)
- Honorary mention: Marjutin neuleet

Il y a des semaines du final du conteste Aiguille d'Or que les tricoteuses finlandaises ont organisés entre elles. Je veux remercier toutes celles (quatre personnes) qui ont voté pour mon blog. Il semble que j'ai reçu quelques points d'extra parce que j'écris en français =) Voici les meilleurs blogs finlandais par catégories:
- Le plus surprenant: Elämänlankaa
- Le plus productive: Lauran blogi
- Le plus humoristique: Neuletiheys
- Le plus visuel: Mustaa Villaa
- Les meilleurs nouveaux blogs de l'an 2005: Derea et Milja
- L'animal de l'an 2005: Kerttu dans Sannin blogi
- Mention honoraire:Marjutin neuleet

Olen pyörittänyt pientä tossutehdasta tämän ja viime kuukauden. Olen tehnyt yli kymmenet hahtuvatossut, ja vielä pitäisi neuloa ainakin kolmet. Merkillistä, että heti kun tulee tilauksia, niin homma alkaa maistua puulta. Tai työltä. Se ei sovi minun ruumiinrakenteelleni. Koska olen allerginen sukkakuville, niin ohessa kuva kaulahuivista, jonka tein pääosin edellisessä neuletapaamisessa. Lanka on itsevärjättyä ja -kehrättyä.

Oranssi villapusero on vieläkin kesken. Puolitoista hihaa ja kaulus puuttuu. Neuleeseen ei tule yhtään saumaa, kun neuloin sen pyörönä ja poimin silmukat hihoja varten kädenteiltä ja neulon ne ylhäältä alas. Olkasaumatkin neuloin yhteen nurjalta. Muuten kiva, mutta pusero näyttää kovin pieneltä. Tässä vaiheessa ei voi muuta kuin uskoa tehokkaan pingotuksen ihmevoimaan. Saa nähdä, kuinka käy. Saako Tyttö uuden puseron vai riittääkö, että pudotan painostani ylimääräiset kymmenen kiloa ;-)

I've been pretty busy lately running a small sock factory. Since I'm allergic to sock photos, I'm posting a photo of one of my handpainted and handspun scarves instead. Eye candy, yum ;)

I still haven't finished the orange sweater I showed you in my previous post. One sleeve and a half is missing, as well as the collar. The sweater looks nice, but I'm worried about the size. I wonder if I'll be able to make it large enough by blocking. If not, Girl will get a nice new sweater. Or then I'll have to lose those extra 10 kilos (20 lbs)...

J'ai été très pressé ces derniers jours. J'ai tricoté une douzaine de paires de chaussons de laine en janvier-février. D'abord je les ai donnés comme cadeaux à mes amis, puis les gens ont commencé à demander que je tricote une paire et ils ont payé pour eux. Tant mieux. Mais j'aime pas avoir de deadline dans mes hobbys. Ça commence à ressembler un peu trop au boulot. Et parce que je suis allergique aux photos de chaussettes, j'ai posté une photo de l'écharpe que j'ai tricotée de mes fils teints et filés main.

Le pull orange dont je parle dans mon message précédant n'est toujours pas fini. Je fais des soucis de la taille: il me semble bien que la Fille va avoir un nouveau pull bien joli. Ou bien je dois perdre les 10 kilos supplémentaires que j'ai et très vite ;-)

Kesken

En yleensä ole kuvannut keskeneräisiä töitäni, mutta tässä yksi. Tai oikeastaan kaksi. Tulossa on pusero itsekehrätystä ja värjätystä langasta. Paitsi neulominen, myös kehrääminen on vielä kesken. Kuvasta näkyy villan eri olomuodot: värjätty villatopsi ylhäällä oikealla, topsista revityt, kerityt ja kehruuvalmiit villasuikaleet, kehrätty lanka ja lopulta neule. Aika huikea tunne aloittaa tällainen isompi projekti omatekoisesta langasta!

Mort aux pop-ups !

Muutama lukija on valittanut pop-up-mainoksista, joita pullahtelee esiin, kun tulee blogiini. No, itse en ole niitä sinne asentanut, vaan ovatten jonkun ilkeämielisen tekosia. Minulla on käytössä Googlen työkalupalkki, jonka voit ladata täältä: Google toolbar. Se tuntuu blokkaavan nämä ponnahdusikkunat tehokkaasti. Saatavissa oma versio IE:lle ja Firefoxille (yhdeksän kymmenestä sivuilla kävijästä näyttää käyttävän niitä).

I've had complaints about the pop-up ads in my blog. Well, I haven't put them there but some malicious individuals somewhere on the Internet. But I know a cure: download the Google toolbar (available for IE as well as Firefox; 9 out of 10 visitors seem to use one of these browsers). It will block the pop-ups effectively.

Quelques lectrices ont plaint des fenêtres pop-up qui apparaissent lorsqu'on navigue sur mon blog. Eh bien, ce n'est pas moi qui les a installés mais quelques types malins et anonymes sur l'Internet. Mais vous pouvez télécharger Google toolbar, la barre d'outils qui semble éliminer effectivement ces méchants pop-ups (disponible pour les navigateurs IE et Firefox que la plupart de vous semblent utiliser).

Koivu koivussa

Koivu-kaulahuivini värjäytyi ja pääsi palelevan koivun oksalle roikkumaan. En oikein tiedä, pidänkö noin värikkäästä. Kesä oli mielessä, kun sekoittelin happovärejä, ja kesätyypin värejähän nuo ovat, mutta...

The Birch scarf got some colour on her cheeks and ended up hanging on a birch twig. I'm not sure if I like the colours, though, the brightness, I mean. I was thinking of summer when I mixed the acid dyes (-25 degrees today!), and the colours would suit a summer type person, but...

J'ai peint l'écharpe Bouleau aujourd'hui et l'ai mise sur la branche d'un bouleau tremblant au froid. J'ai pensé à l'été en mélangeant les colorants acides (il a fait -25 degrés aujourd'hui !). Les couleurs sont bien celles d'un type été, mais...

P.S. Quelqu'un m'a ajouté sur la liste des blogs de Tricotin.com. J'en suis très, très heureuse, et je vais essayer d'écrire un peu plus souvent en français. Je sais que je parle (et écris) la langue comme une vache finlandaise (on dit bien comme ça en français, pour dire qu'une personne ne sait pas parler français du tout ?) !

Kehruu-uutisia :: News on spinning

There's an article on handspinning in The New York Times. Interesting reading. Here's an excerpt that I totally agree with:

Many people believe that rhythmic activities help reduce stress and soothe people. "Activities like spinning are meditative," explained Dr. James S.Gordon, a professor of psychiatry and family medicine at Georgetown University. "You get absorbed in the rhythm, and it is that rhythm and repetitiveness that is relaxing because all the thoughts that crowd the mind can be put aside and the mind is in a neutral state."

Eilisessä The New York Times -lehdessä on hyvä juttu kehruusta. Kannattaa lukea. Olen täysin samaa mieltä psykiatrin kanssa, joka edellä olevassa lainatussa kappaleessa toteaa, että kehruu on kuin meditaatiota. Kehruun rytmi ja toistuvat liikkeet rentouttavat, koska niiden avulla kehrääjä saa pantua syrjään mieltä askarruttavat asiat ja mieli asettuu neutraaliin tilaan.

Monet haastatelluista kehrääjistä kehräävät vain kehräämisen ilosta, eivätkä tee langoillaan mitään. Olen huomannut itsessäni aivan samaa. Kehruuinnostuksen leviäminen näkyy Valloissa rukkien ja villan menekin kasvuna, samoin kuin myös Interweave Press-kustantamon tuotteiden menekin lisääntymisenä. Interweave Press julkaisee mm. Spinn-Off -lehteä sekä kirjoja, joista minullakin sattuu olemaan kaksi.

Kummalliset

Ikäänkuin ei riittäisi, että selostan kehruutani, värjäyskokeilujani ja niistä saamiani kicksejä koko Blogostanialle täällä blogissani ja vielä vierailla kielillä, minua on pyydetty vielä erikseen listaamaan kummallisia tapojani.

Homman nimi: Kirjoitan Mielityn haastamana merkinnän, jossa paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään blogissaan saman. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä. (Koko kappale haastajan nimeä lukuunottamatta kopsattu Makepeacen blogista.)

1. Eläinten kohtalo itkettää
Jos jokin eläin kärsii tai kuolee elokuvassa, romaanissa, tv-dokkarissa, oikeassa elämässä, suren sitä valtavasti ja itken. Ihmisten kärsimys, aivan läheisimpiä lukuunottamatta, ei vaikuta samalla tavalla.

2. Saunominen
Inhoan saunailtoja ja joukkosaunomista. Minussa ei siis ole yhtään ainesta suomalaiseksi johtajaksi. Mieluiten saunon omassa rauhassa, miedossa löylyssä ja lyhyen aikaa.

3. Meikkaus
Olen meikannut 13-vuotiaasta asti joka päivä. Meikkaus kuuluu aamurutiineihin siinä missä pukeutuminen. Huulipunaa ja ripsiväriä pitää ainakin olla. Ja hajuvettä; rakastan hyviä tuoksuja. Jos minulla ei ole meikkiä, olen sairas. Ainakin näytän sairaalta.

4. Hieronta
En ole koskaan käynyt hierojalla, vaikka kärsin ajoittain niska-hartiaseudun säryistä. Ajatuskin, että vieras ihminen koskisi minuun, tuntuu epämiellyttävältä. Istuva Härkä saa kyllä hieroa, useamminkin voisi.

5. Unohtelu
Tämä pitäisi oikeastaan olla ykkösenä, sillä taitaa olla nykyään tyypillisin tapani ja siinä mielessä kummallisin, että olin aikaisemmin oikein hyvämuistinen yksilö. Mutta stressi ja burnout on jättänyt jälkensä. Unohtelen tavaroita, asioita, ihmisiä, ideoita, mitä vain. Teen muistilappuja, ja unohdan lukea ne. Onneksi yleensä unohdan myös, mitä olen unohtanut. Joten hyvin menee, kun ei ajattele.

Seuraavaksi vaikein osuus eli keksiä viisi haastettavaa bloggaajaa. Tämä meemi on saavuttanut tämäniltaisen blogikierroksen mukaan sellaisen suosion, että on vaikea keksiä ihmistä, jota ei olisi jo haastettu tai joka ei olisi vastannut. Miten on Outi, Miu, Minna, Tuula, Marik, kiinnostaako vastata?

Tarkista aina värierä!

Sain tänä viikonloppuna valmiiksi Maddaleenan neulekoulun Koivunlehti-huivin, jonka aloitin Menitasta ostamistani Drops Camelia-langoista. Ja kas kummaa, vasta valmiista huivista huomasin, että langathan olivatkin eri värisiä. Salamalla otetusta kuvasta se näkyy huonosti, mutta viivan alapuolella oleva osa on selvästi kellertävämpi kuin yläpuolella osa. Mitäs sitä sanotaankaan langan värierien tarkistamisesta ennen työhön ryhtymistä?! Mutta ei hätää: olin alunperinkin ajatellut värjääväni huivin jonkin muun väriseksi (EI oranssia ja vihreää tähän, eihän).

This picture demonstrates that you should always check the dye lots of the skeins before you start a project. I knitted this scarf of the two balls of Drops Camelia that I bought in Helsinki last month. It's only today that I noticed that the other half of the scarf is white, the other half isn't. But no worries; I was going to dye this scarf, anyhow (NO orange and green for this one).

Then some spinning news. I've been spinning the black wool I bought recently at Pirtin Kehräämö. One thing I noticed is that it still has its natural lanoline left, which proves that it hasn't been treated chemically as the Brazilian wool top that I've spun before. I'd like to mix the black (actually dark brown) wool with the yarns that I dyed last autumn but I really haven't got a clue how to do it.

Lopuksi kehräysuutisia. Olen kehräillyt tasaiseen tahtiin Pirtin Kehräämöstä ostamaani suomalaista mustaa (oik. tummanruskeaa) villatopsia. Huomasin, että se tuoksuu vielä lampaalta ja siinä on selvästi villan lanoliini tallella. Sitä ei siis ole käsitelty kemiallisesti kuten aikaisemmin kehräämääni brasilialaista villaa, joka ei kyllä haissut yhtään millekään. Haluaisin käyttää mustan langan kasviväreillä värjäämieni lankojen kanssa puseroon tai villatakkiin, mutta minulla ei ole kyllä vielä aavistustakaan mitä ja miten noista jotakin tekisin.

Lankaa armeijalle :: Making camouflage yarn

Tänä viikonloppuna teki mieli värjätä lankaa nopeasti. Niinpä päätin käyttää ns. löperömetodia. Vyyhdit likoon etikkaveteen, sitten mikroaallon kestävään astiaan. Päälle etikkaan ja veteen sekoitettuja villavärejä sikin sokin. Oranssia ja vihreää; ne on näköjään nykyään lempivärejäni.

This weekend, I wanted to get some dyed yarn fast. So, I used the sloppy method. I soaked two skeins of grey yarn in vinegar and water as usual. Then I placed the skeins, one at a time, in a microwave pot and poured some dye over. Orange and green, which seem to be my favourite colours right now.

Toinen vyyhti, vähän vaaleamman harmaa, päälle ja lisää värejä.
Sitten kolme kertaa kahden minuutin tykitys mikroaaltouunissa, välillä kahden minuutin tauko.
Another skein on top, a little lighter grey, this one, and some more dye. Then three times 2 minutes' nuking in the microwave oven, leaving the yarn rest for 2 minutes after each heating.



Tässä höyryävä lopputulos: Kippasin langat astiasta kannen päälle altaaseen. Alempi lanka oli ihan tummaa, ylempi jäänyt vaaleaksi.
When I tossed the steaming hot yarns in the sink, the bottom skein, now on top, had significantly more colour than the top skein.





Langat näyttivät juuri siltä miltä niiden oikeastaan saattoi olettaakin näyttävän, kun värjäyksen tekee löperösti. Ylempänä olleeseen lankaan oli tarttunut aika vähän väriä, alemmassakin oli runsaasti värjäytymättömiä kohtia. Kuvassa toinen vyyhti on jo kerällä ja siitä on tulossa sukka.

Actually, the yarns looked exactly as you would expect after being sloppy with your dyeing: a lot of uncoloured spots, one darker, one much lighter skein. But I needed sock yarn, and started making one as you can see in the picture.

Lopusta langasta tein nämä lapaset. Kelpaisivat varmaan Suomen armeijalle maastoväritykseltään ;-) Näissä on erikoista se, että kun en ollut varma, riittääkö lanka koko lapasiin, niin aloitin lapaset sormista samoin kuin toe-up -sukat. Maastovärilanka ei riittänyt, vaan piti tehdä varret yksivärisestä ruskeasta. Nyt sekin on kokeiltu ja hyväksi todettu menetelmä.
After finishing the socks, I had some "camouflage" yarn left. I decided to do mittens. What's special about these mittens is that I started them at the top, like toe up socks. I wasn't sure that there would be enough yarn for the whole project, and I was right, there wasn't. So I had to make the cuffs of solid brown yarn. But now I know that you can knit mittens every which way you ever need ;-)

Termit: kehruu - spinning - filage

Tein kehruu- ja kuitusanaston. Lähtökohtani oli puhtaasti käytännöllinen: halusin oppia lukemaan kehruualan kirjallisuutta ja blogeja sekä kirjoittamaan omista kehruistani ja langoistani. Tässä nyt sanasto kaikkien halukkaiden käyttöön. Minulle saa lähettää ruusuja, risuja ja erityisesti kommentteja termeistä ja puutteista. En ole alan ammattilainen, joten puutteita ja virheitä varmaan on, mutta ajattelin päivittää sanastoja tarpeen mukaan.

Kiitoksia kehruulistan Outille tämän sanaston alkuun saattamisesta!

I compiled a list of spinning and fibre terms ('Sanasto', top of page).  I made it for practical reasons only, since I wanted to read spinning-related articles, books, and spinners' blogs in other languages as well to write about my own spinning and yarns. Please send me your comments, corrections, additions, and tell me if you find this word list of any use. I have no formal education in textile industry, so there will probably be many errors and minor mistakes. I'll update the list if need be.

J'ai fait un petit vocabulaire des termes du filage et des fibres ('Sanasto') que j'ai décidé de mettre à la portée de vous tou(te)s. Je l'ai rédigé purement pour des raisons pratiques, car je veux apprendre à filer à base des livres, articles et blogs écrits en langues étrangères. Et je veux aussi apprendre à écrire de mon propre filage et de mes fils. Dites-moi ce que vous en pensez et envoyez-moi vos corrections et additions, s'il vous plaît. Comme fileuse, je suis débutante et n'ai jamais étudié le sujet formellement, donc je sais qu'il y a des erreurs dans le vocabulaire. Mais je pourrai toujours l'améliorer avec votre aide.

Hei, on niin helppo olla onnellinen...

...kaikuu päässä tuo Olavi Uusivirran (uusi Olavi Virta?) kappale. Tänään paistoi aurinko pitkästä aikaa, ja on helppo olla onnellinen.

Toisin kuin joulun aikaan. Silloin huomasin, miten väsynyt taas olin. Kiertänyt ruuvia taas äärimmilleen. En näköjään osaa tulkita omia tuntemuksiani ollenkaan. Olin kuvitellut, että olin jo oppinut relaamaan ja tankkaamaan itseeni energiaa pienistä positiivisista asioista: lumisesta maisemasta, kaupungin valoista, koirien leikeistä, ja tietysti villasta ja väreistä. Mutta ei. Vaikka en stressannut joulun takia mitenkään, olin valtavan väsynyt. Kolme lahjaa ostin, siinä kaikki. Ei tarvinnut siivotakaan tai leipoa tai tehdä valtavaa määrää jouluruokia, kun oleilimme anopin vieraana.

Bloggaaminen tai edes toisten blogien lukeminenkaan ei ole huvittanut. Käsitöitä olen kyllä tehnyt. Kävin taas Pirtillä ja kotiin kantautui muutama kilo lisää villaa, osa lankana, osa topsina ja hahtuvana. Tässä on kolmenlaista villatopsia. Vasemmalla kaksi suomalaista villatopsia (ei suomenlampaan villaa, vaan muita Suomessa kasvatettavia rotuja), oikealla aiemmin tilaamaani brasialaista villaa. Ulkomaalainen on kiiltävämpää, liukkaampaa, pitkäkuituisempaa ja hivenen keltaisempaa kuin tuo kotimainen villa. Pehmeätä kampalankaa tulee kaikista.

Kehruuateljeessani on nyt täydellinen varustus, kun sain anopilta vanhan vyydinpuun ja laatikollisen vanhoja rukinrullia ja muuta kehruurompetta.

Hey, it's so easy to be happy

I'm listening to a Finnish song titled like that and feel pretty happy now that the sun has been shining for hours today. I've been a bit down lately, since Christmas actually. Even blogging or reading other people's blogs have not interested me. I was suprised how tired I was when the holidays began. I had thought that I was finally able to relax and charge myself with energy from little things: the beauty of the snow on the trees, city lights, dogs' play, and of course, spinning and dyeing. But no. At Christmas eve I found myself as highstrung as ever. It was not the holiday preparations that tired me out (since I didn't really do any) but the bad old work. Not the amount of work but how we have to do it and the atmosphere (sigh).

But to get back to more cheerful things, I visited the Pirtin Kehräämö mill during the holidays. I bought some cheap wool yarn there, and black and white Finnish wool tops. The wool is not from the Finnsheep but from other sheep breeds in Finland. In the picture above, the Finnish wool is on the left, and the Brazilian wool on the right. Both make a very soft yarn, but the foreign wool has longer, finer fibres, a little more lustre, and the colour is a bit yellowish.

My spinning atelier is finally fully equipped, now that I got an umbrella swift and spare bobbins from my mother-in-law as well as some more used spinning stuff.

Puikoilla nyt / On the needles

Olen kerinyt muutaman kilometrin lankoja vyyhdeiltä ja neulonut monta paria tossuja Pirtin oranssisesta, liukuvärjätystä villalangasta. Ostin 200 gramman vyyhdin sateenkaarivärjättyä tarjousvillalankaa ja tein siitä itselleni sukat. Aloitin varpaista ja päätin tehdä vartta niin kauan kuin lanka muuttuu samanväriseksi kuin alussa. Tuli yli polven menevät sukat!

Lisäksi olen tekemässä anopin seitikillä värjäämästä langasta Marilyn-tyylistä puseroa. Tilasin langan viime kesänä Texere Yarns-nimisestä firmasta. Kuvassa on toista, itse värjäämääni lankaa, joka on myös värjätty seitikillä (oikeasti kesymmän värinen kuin kuvassa).

I guess I'm going through an orange phase now. A few posts ago, some commented on my socks as being "Orange juice specials". I wear them to work every day now. Also, I knitted a pair of over-the-knee socks of rainbow-coloured wool I bought from the mill. Besides that, I'm making a pullover of wool yarn that I ordered from Texere Yarns in the summer. My mother-in-law had dyed it with mushrooms to a pale abricot colour that suits my complexion and hair pretty well. I may have to use some of my own yarn as well, as shown in the picture.

Hyvää ja rauhallista joulua!

Lankapornoa :: Yarn porn

Lisää JP-värjättyä villaa lankana
90 g, 132 m vasemmalla, 89 g, 120 m oikealla
kolmen tunnin työ kummassakin vyyhdessä
More yarn à la Jackson Pollock
three hours' work per one hank

Aivan pakko laittaa nämä esille ja muistiin. Olen ihan täpinöissäni, kun vihdoinkin osaan tehdä sellaista lankaa, josta itse pidän =))))

Tagged: What's in my knitting bag

Tina tagged me! She wants to see what's in my knitting bag. Well, I don't have a bag (except for a small plastic one that I got with Simply Knitting; Daisy has a picture of it on her blog) but a basket. Taking a picture was a bit hard for the dogs were in a very playful mood this evening. But there's the basket, neat and tidy (ha ha) and my precious knitting toolbox, a plain old dull grey plastic Curver box. The box is perhaps the most important thing. It contains all my knitting needles (sizes 1 - 7) and crochet hooks, two tape measures (one in inches; very important), two pin cushions, with short and longer pins, scissors, a needle gauge, darning needles, three felting needles, six zippers, a piece of string for I don't remember what purpose.

The basket is my treasure chest. It's special, because it's been done by an 80-year old veteran of war somewhere in the 1990's. Now the kind man has gone to a better place. As you can see, the basket is full. I check it maybe every four or five months, and find all kinds of stuff that I've put there and forgot. Today I found, for example, two children's mittens, only one in each colour, the other with a thumb, the other without; two knitted hats that need finishing; one pair of thrummed socks that I should darn; a piece of crocheted bedspread that I started some six years ago - 48 of the 64 pieces done; and, of course, dozens of little balls of yarn, handspun and bought, even some dog hair yarn I didn't remember having. Usually the stuff that I dig up and place so that I can see it, finally gets finished and can be moved to a storage place. The yarns and other stuff serve as sources of inspiration and often lead to other UFOs that get buried under more urgent stuff. That's how the basket "lives".

If you look at closely, you may notice the dog hair that's stuck on the basket right now. There's a start for my new yarn! ;-)

Sitting Bull complains about the mess in the tv room. Does this look messy to you? Well, I have to admit my universe tends to expand. I didn't take a picture of the table that's full of copies of knitting instructions from Knitty or the Finnish Ulla, needle size conversion tables, knitting books, unfinished objects, and what bugs him most, a box for yarn ends that I collect for some obscure reason. Then there are, of course, his precious remote controls. Five of them.

What's in your knitting bag?

P.S. A quick shot of the wool I handpainted with the Pollock method last weekend and spun to a 2-ply yarn. Absolutely gorgeous, isn't it?

Lazy Kate

Jokin aika sitten uhosin tekeväni koirista kintaita. No, tein silloin yhden ja vasta tänä iltana sain valmiiksi sille parin. Koirankarvalanka ei aivan riittänyt koko lapasiin, vaan täytyi lisätä vähän muutakin itsekehrättyä. Tuo ihanan räiskyvän värinen lanka on Tytön värjäämää. Olen varma, että meidän koiratkin mielellään luovuttivat karvojaan, kun tietävät, kenelle nuo lapaset pukki vie.

Otin samalla kuvan rullatelineestä, jonka sain vähän aikaa sitten. Rullateline on englanniksi "lazy Kate", mikä on aika kiva nimi ("laiska Kaisa"). Nyt minulla on rukki, rullateline ja vyyhdinpuu (ehkä siitäkin kuva joskus). Jos jotain kaipaisin, niin muutama vararulla olisi hyvä olla olemassa ja sellainen kokoontaitettava vyyhtiteline, että keriminen sujuisi vähän sukkelammin kuin tuolien kanssa taiteillen.

A couple of months ago I told how I was going to make mittens out of our dogs. Well, tonight I finally finished the mittens. There was not quite enough of dog hair yarn, so I had to add some of my other handspun yarns. The cheerful brown-red-blue yarn was one of the first yarns that Girl painted. I'm sure that our dogs don't mind losing a bit of hair now that they know who very special person is going to get these mittens on Christmas Eve.

The picture also shows my "new" lazy kate. Now I have a spinning wheel, a niddy-noddy and a lazy kate. All I still need is a couple of spare bobbins and an umbrella swift. Then my spinning workshop would be perfect.

Vielä sananen neuleblogien viime villityksestä eli kasvojentunnistusohjelmasta. Saattepahan samalla mielikuvan siitä, miltä Neulova Lehmä näyttää (tuota lehmän kuvaa ohjelma ei muuten hyväksynyt, höh).

Aika tuoreella värikuvalla löytyi yhtälyyksiä seuraavien henkilöiden kanssa: Claudia Cardinale 62 %, Julie Andrews 59 %, Drew Barrymore, Isabel Allende, Meg Ryan, ja Cameron Diaz vielä yli 50 %. Mustavalkokuvalla: Kirsten Dunst, Audrey Tautou ja Emma Watson (!) ylsivät 50 %:iin, Shirley Temple (!!) ei ihan. Juliette Binoche oli myös listassa. Nana Mouskouri ja Tina Turner sentään jäivät 40 %:iin. Joko kuva alkaa hahmottua? Lopuksi kuva silmälasit päässä: Elton John, John Lennon ja muutama muu uros. Eli Neulova Lehmä onkin Kehräävä Sonni?!! Repikää siitä huumoria.

The latest rage in the FennoBlogLandia seems to be this face recognition demo. I tried it with a few photos, so you can have a better idea of my real face (they didn't accept the cow face on this blog, which was pretty promising actually). But here are the results with three different photos. First a quite recent colour shot: Claudia Cardinale 62%, Julie Andrews 59%, Drew Barrymore, Isabel Allende, Meg Ryan, and Cameron Diaz still above 50%. Then a black-and-white shot from a few years back: Kirsten Dunst, Audrey Tautou and Emma Watson (not so many years back, however!) reached a 50% likeness, Shirley Temple (!!) fell just under. Juliette Binoche was also included. The likeness with Nana Mouskouri and Tina Turner remained under 40%. You beginning to get the picture? Then the final try, with my glasses on: Elton John (over 60%), John Lennon and a couple of other studs along those lines. So, does this mean that Knitting Cow is in reality Knitting Bull?!!! Think about it.

Jackson Pollock, osa 2

JP-tyyliin maalatut villat oikealla, pari käsinmaalattua huivia vasemmalla. Keskellä moppina käyttämäni vaaleanharmaa lankavyyhti (taitaa olla ihaninta mitä tänään sain aikaan?!) ja vasemmalla ylhäällä toinen moppivyyhti, käsinkehrättyä lankaa.

JP-style painted wool on the right, two hand-painted lace scarves on the left. In between, a skein of light grey wool yarn that I used to mop up excess colour (maybe the most beautiful yarn in this lot?!), and another mop-up skein of handspun yarn on the top left-hand corner.

Jackson Pollock

Monta päivää on vierähtänyt ilman bloggausta ja blogeja. Olin pääkaupungissa kolmen päivän kurssilla. Insinöörejä ja tekniikkaa.

Humanistin vastaisku oli pyörähdys Menitassa, kun nyt siellä päin olin liikkeellä. Tällaisia ostoksia tein. Villivarsa ja Istuva Härkä olivat kuulema lyöneet vetoa siitä kuinka paljon lankaa tuon Helsingin-reissulta. Kumpikaan ei ollut arvannut oikein. Tarkoittaa sitä, että toin vähemmän kuin he arvelivat.

400 grammaa vyötteetöntä tarjouslankaa, jossa mohairia ja keinokuitua, 100 grammaa valkoista Camelia-villalankaa ja yksi rulla kultalankaa, jonka aion kokeeksi laittaa suomenlampaan villan sekaan kehrätessä. Metrimäärästä ei ole tietoa; näkee sitten kun kokeilee.

Kävin myös tässä laukkuliikkeessä. Siellä oli jäljellä yksi italialainen vapaalankahuovutushuivi ja aika ihania Hanna Sarénin puukenkiä. Sekä tietysti laadukkaita ja vitsikkäitäkin italialaisia nahkalaukkuja, joiden hinta aluksi hirvitti, mutta on loppujen lopuksi vain murto-osa merkkilaukkujen hinnoista.

Sitten kävin vielä kahtena iltana Espalla Tuomaan torilla. Kummallakin kerralla oli ihan pakko hiplata yhden lammastilan suomenlampaan villoja (Honkarinteen tilan koju, ellen väärin muista). Addiktio? - epäilemättä. Ihailin myös uzbekistanilaisesta kashmir-silkkisekoituksesta neulottuja huiveja, jotka oli maalattu käsin Suomessa. Ostamatta jäi. Samoin jäi ostamatta anatomisesti täydellinen lehmä-sonni -käsinukkepari, jolla me Istuvan Härän kanssa olisimme voineet leikkiä iltaleikkejä. Liian kallista.

Tänään pääsin vihdoin käsiksi asiaan eli tuohon otsikkoon. Mielessä on ollut jo jonkin aikaa kokeilla langanvärjäyksessä Jackson Pollockin tekniikkaa. Pollockhan keksi, että mitäs sitä turhaan maalailee, riittää kun roiskii värejä kankaille. Tässä minun tämänpäiväisiä pollockeja:

Ja tässä sen jälkeen, kun olin lisännyt vähän vihreää ja painellut värejä vähän kasaan:


Langat ja villat ovat nyt jäähtymässä. Laitan lisää kuvia joku toinen kerta.

Dear journal, as you have noticed, I haven't written for many a day. I was in Nation's capitol, attending a three-day course. Engineering and technology. I also visited the famous yarn shop Menita in Helsinki. I only bought a little yarn. 400 grams of mohair mix in turquoise and blue, and some gold lamé yarn for my spinning experiments.

Today I finally had time to do some dyeing à la Jackson Pollock. As you know, JP is the artist who invented the idea that sprinkling colour on canvas can also be called art. Above you can see some of my JP wool before and after mopping up the excess colour. The wool is now cooling off; maybe I'll show you pictures of the finished yarn some other day.

Latino & lace

[Edit 8.12.: Auts, kuvat oli taas Bloggerissa asemoituneet mielenkiintoisesti. Uusi yritys, sori vaan.] Ei tullut minusta Lotti-fania. Elvis-imitaatioita frakissa ja kiiltonahkakengissä, ei kiitos. Onneksi meillä oli työkaverin kaverilta vapaaliput. Mutta nyt tuokin on nähty. Yleisöä oli kyllä hämmästyttävän paljon. Bongasin ainakin kymmenkunta ponchoa :D

Tässä vain lyhyesti viikon pikkuprojekteja. Testasin pitsineuletta, jota on käytetty tämän villatakin hihoissa ja tein itselleni lemmekkäät kämmekkäät. Ei ihan minun tyyliäni, mutta harjoitustyönä menköön. Ja ei, tuota villalankaa ei saa lankakaupoista, mutta senhän varmaan arvasitkin ;)


Vielä pikkukurkistus yhteen hyshysprojektiin. Virkattu ja huovutettu "gerbera" koristeena. Tein keskusympyrästä pallon, joka litistyy huovuttaessa. Siihen on helppo kiinnittää hakaneula, joten ei tarvitse miettiä sen kummempia kiinnityssysteemejä. Samalla mallilla olen tehnyt myös päivänkakkaroita.

[Edit 8.12. I just looove the way Blogger positions the pictures, arrgghhh. New try, sorry.] My colleague and I got free tickets to a Helmut Lotti concert. I decided not to join the fan club. There's only one Elvis and that's it :D

This is just a quick update of my knitting projects. I wanted to practice the Milanese lace pattern required for this cardigan and made myself fingerless gloves. The yarn in homespun, of course.

I want to add a little mystery pic of one of my hush-hush projects. The flower is crocheted and felted. I started with a ball-shaped center part, which flattens when felted, so it's easy to attach the flower where ever you want with a safety pin.

Joulumarkkinat

Kävin tänään joulumarkkinoilla Jyväskylässä. Koko messukeskus täynnä käsityöläisiä ja muita joulutilpehöörin myyjiä. Tällä kertaa myös monta langanmyyjää, mikä tuntui kyllä kukkarossa. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli niin paljon parempi kuin nuivat käsityömarkkinat viime keväänä. Nyt tilaa oli enemmän, tarjontaa monta kertaa enemmän, ja mikä tärkeintä, ei mitään 7 euron pääsymaksuja. Jäi enemmän rahaa ostamiseen ;)

Ostin taas Pirtin luonnonvalkoista hahtuvaa joiltakin tädeiltä (halvemmalla kuin Pirtiltä, muuten) sekä Johanneksen Pellavan pellavavillalankaa peräti puoli kiloa. Johannes oli puhelias mies, ja selvisi, että hän värjää nykyään lankansa ihan itse. Minusta ne ovatkin suomalainen vastine Manos del Uruquay-langoille, joiden perään rikkaat jenkit kuolaavat. Värjäysjälki on tahallaan jätetty epätasaiseksi (no, oli siellä muutama tasavärinenkin vyyhti), ja muistuttaa ihan kasvisväreillä värjättyä, vaikka teollisuusvärejä onkin käytetty. Paksuuksia on yksisäikeisestä huivilangasta (!) ihan mattolankaan asti. Ja värejä riittää. Värikarttaa ei Johanneksella tosin ole, mutta sen ymmärtää, kun on nähnyt tarjolla olevan väripaljouden.

Sitten ostin yhdeltä täti-ihmiseltä todellista hömppää eli vanhoista maitolaseista ja poppanasta tehtyjä tuikkulaseja. Poppanasta oli virkattu verkko lasin päälle ja siihen kiinnitetty vielä hupsut tupsut. Idea oli jotenkin niin pöhkö, että oli pakko ostaa muutama. Mummelilla oli muutama muukin hauska kierrätysidea kojussaan.

Pihalla maalaistorilla näin elämäni ensimmäiset alpakat. Todella söpöjä elukoita. Pääsin myös hiplaamaan karstattua alpakanvillaa. Vaarallista. Onneksi villa ei ollut myytävänä (olisi tullut kalliiksi). Mutta alpakankasvattajan kanssa oli puhetta, että voisin kehrätä hänelle lankaa. Saa nähdä, toteutuuko. Olisi kyllä mahtavaa päästä uudelleen käsiksi siihen kuituun. Suomenlampaan villastakin pääsin hieromaan alustavia kauppoja, joten ei mikään turha reissu. Nyt alkaa sitä paitsi jo tietää niin paljon eri kuiduista, että pystyy puhumaan kauppiaiden kanssa samaa kieltä. Se on edistystä se.

Pitäisiköhän ensi jouluksi varata paikka myyjäisiin? Kaapit alkavat olla pullollaan neuleita, ja mielessä muhivat lankaideat...

Kultainen kudinpuikko :: Golden Needle

Osallistuin juuri Kultainen kudinpuikko -äänestykseen. Minuun ei voi enää yrittää vaikuttaa kommentoimalla tai blogin ulkoasua vaihtamalla ;) Äänestin sen perusteella, mitkä blogit ovat minua tähän mennessä miellyttäneet.

I just sent my votes for the Golden Needle contest. The categories in the Finnish knitting blog contest are: Visually most pleasing blog; Most surprising; Most humoristic; Most productive; and Best new blog in 2005. In addition, you can propose honourable mentions to those blogs that you like outside these categories. You can vote for your favourite blog pet, as well. The voting address is here. The contest ends at the end of January 2006. The nominees for the contest are listed on the Finnish knit blogs page on the right.

Tänään olen päivittänyt kehruusanastoa, jonka yksi ystävällinen sielu aloitti kehruupostitulistalla jo jokin aika sitten. Lisäilin sinne englannin- ja ranskankielisiä kehruualan termejä. On se kumma, miten ei millään viitsisi tehdä sellaista työtä, joka muistuttaa vähääkään omaa konttorirotan työtä. Mutta olisihan tuollaiselle sanastolle kyllä käyttöä.

Viime postauksen värissä värit eivät oikein onnistuneet, kun piti käyttää salamaa. Tänään otin uudet kuvat päivänvalossa, vaikka ei sitä kovin paljon ollut.

Tässä italialaisväritteiset langat lapasina. Näyttävät perin amerikkalaisilta jouluneuleilta.

The colours didn't come right in my previous posting, because I had to use flash. I had to wait until weekend to be able to take pictures in daylight. This is what the Italian spaghetti yarn looks like when knitted.

It reminds me of American Christmas. Those are not Finnish Christmas colours, they are too bright and cheerful. The Finnish Christmas red and green are more deep.

Villajakkuun tarkoitettu lanka oli liian ohutta. Minun piti kerrata se rukilla paksummaksi. Tässä vielä lankojen värejä päivänvalossa. Neuleena lanka näyttää tweedneuleelta (vasemmalla alhaalla). Värit ovat kuin suoraan kotimaakuntani suolammilta. Pukeutumisneuvoja väittikin, että olen syksytyyppi. Silloin värit ovat perfektot.

The handpainted yarn for the cardigan was too thin. I had to ply it to make it more suitable for the project. Here is a sample of the plied yarn. The knit looks like tweed (bottom left). The colourway is straight from the bogs of my home province.


Neiti N pitää siitä, että hänelle puetaan vaatteita. Tässä neiti ja viime viikonloppuna valmistunut, käsinmaalattu huivi. Huivia on muuten kovasti ihailtu, ja minulta tilattiin jo toinenkin huivi, mutta erivärinen. Jännä nähdä, miten violetinsävyisen värjäys onnistuu. Mutta ensin pitää neuloa se huivi.

Miss N likes to wear clothes. Here she is wearing the handpainted scarf I made last weekend. I've had many compliments for the scarf. Someone even ordered one, but in a different colour. But first I need to knit a lace scarf (BORING).

Lopuksi vielä mallinäyte langoista, jotka karstasin ja kehräsin niistä suomenlampaan villoista, jotka sain kuukausi sitten. Hirveän epätasaista, mutta aivan uskomattoman pehmeätä lankaa. Värjäsin osan villoista vihreäksi, siniseksi ja violetiksi. Karstasin värjättyä villaa luonnonvalkoisen joukkoon ja kertasin kaveriksi luonnonvalkoisen langan. Tässä tulos. On varmasti kovasti makukysymys, pitääkö tuosta langasta vai ei. Nykyäänhän tuollainen epätasainen, kotitekoisen näköinen lanka on muodikasta.

And finally, some samples of the wool yarn I made from the raw wool I got a few weeks ago. It is very uneven, but very, very soft and feels wonderful against the skin. I dyed some of the wool green, blue and purple. Here is some green and blue mixed with natural white and then plied with a yarn made of natural white wool only. I guess it's a matter of taste if you like that or not. But if you look at any foreign knitting magazine that's what's fashionable right now.