Yhdeksäs vuosi bloggausta on pyörähtänyt käyntiin. Ja bloggaustahti harventunut huomattavasti. Kielivalikoimakin on alun kolmesta typistynyt yhteen. Noh, Google kääntää. Nyt taas bloggauttaa, mutta en takaa, että se kestää kovin kauan.
Tämä kesä oli niin ihana, että ei tarvinnut edes paljon neuloa saati kehrätä rentoutuakseen. Olla vain ja hengittää. Oltiin kuusi viikkoa tilapäismajoituksessa toukokuussa sattuneen vesivahingon takia, mutta evakkokämppä oli täyttä luksusta ja sijainti Päijänteen rannalla ei olisi voinut olla parempi. Koiratkin tykkäsivät, vaikka punkkeja oli aivan liikaa.
Pari kännykällä napattua tunnelmakuvaa.
Jotain kuitenkin neuloinkin, sillä mies on Suuri Sukankuluttaja. Hänellä pitää olla yöllä - myös kesähelteillä - kolme (!) paria villasukkia jalassa. Myös kesäsandaaleissa villasukat ovat kuulemma parhaat (mitähän Lenita tästä sanoisi). Nappasin kuvan sängyn vierestä yhtenä aamuna. Nämä eivät ole yösukkia, vaan ihan muuten tarpeellisia sisäsukkia:
Kesällä neulottuja ovat villit kesämaastosukat ylhäällä (maastoutuvat täydellisesti pensashanhikkipuskaan; on testattu) ja mustavalkoiset tuohisukat vasemmalla.
Kokeilin neuloa Novitan Nalle Luontopolku-lankaa nurja puoli sisällä päin, kun se minusta näyttää tuohelta enemmän niin neulottuna. Vahvistetut kantapäät neuloin normaalisti oikein päin. Aika vinkeät. Mutta tämän jälkeen olen huomannut, että mies on alkanut pitää muitakin raitasukkia nurinpäin.
Joo, taloudessa on pari koiraa :) Vielä lopuksi inspiraatiokuva omasta pihasta:
