Harvoin on mikään neulemalli natsannut niin hyvin kuin Yliveto-blogista löytämäni Kalajoki-sukat (PDF, in English here). Minulla on nimittäin hyvinkin omakohtaisia kokemuksia tuosta joesta ainakin parinkymmenen vuoden ajalta. Olinpa kerran vähällä hukkuakin kyseiseen jorpakkoon seitsenkesäisenä pikkulikkana, mutta samanikäinen ja -niminen serkku ehti pelastamaan. Niinpä tässä ollaan vielä blogia päivittämässä. Joen rannalla on perinnöksi saatu mökkitonttikin, mutta vaikuttaa siltä että en nyt kuitenkaan ole lapsuuden leikkipaikoille hetikohta palaamassa. Oli muuten aivan pakko laittaa otsikkoon tuo Billy joell' :D
Ohje on hyvin kirjoitettu ja PDF:ään lisätty ilmakuva inspiraation antaneesta joesta on kiva idea. Pidän siitä, että näissä sukissa ei ole turhia krumeluureja yltympäriinsä, vain tuo hauskasti mutkitteleva joki. Toiset sukat ovat jo puikolla, kärjestä aloitettuina. Taidan tehdä näitä koko suvulle.
When I first saw the Kalajoki sock pattern on Ravelry, I thought this is it, my sock pattern! My childhood home was located on the river Kalajoki, I used to play on the river banks all the time, I almost drowned in that river when I was seven years old. But my cousin saved me then and here I am, telling you the story of these socks.
The pattern is well written, I had no problems what so ever when knitting the socks. I especially like the simplicity of the pattern, no complex cables all over but only the clean, flowing river pattern on the side.
Päätin heti, että näitä sukkia en neulokaan mistä langasta tahansa, vaan teen langan itse. Alpakka ja Blue-faced leicester tuntuivat kuituina hyvältä yhdistelmältä, niinpä sitä kehräämään heti kun pääsin irtautumaan joulukuun tossutehtailusta. Karstasin ensin yhteen harmaata alpakkaa ja värjättyä BFL-topsia. Visioin väreiksi kaikkea muuta kuin "tunturipurojen raikkautta", sillä noilla seuduilla on paljon maatiloja ja erittäin humuspitoista, ruskeaa vettä. Jaoin villat viiden gramman nöttösiin ja kehräsin niistä yhden säikeen värillistä lankaa. Pariksi kehräsin vielä samanpaksuisen säikeen harmaata pehmittääkseni värejä entisestään. Olin hyvin väsynyt villoja karstatessa ja totesin myöhemmin että olin tehnyt kaiken ihan eri lailla kuin olin alunperin mielessäni suunnitellut. Jouduin loppujen lopuksi pätkimään langat, että sain kahteen sukkaan samanlevyiset väriraidat. Tarkoitus oli tehdä myös pehmeät liukumat värien vaihtumiskohtiin, mutta se ei nyt tällä ällillä onnistunut.
Kaiken kukkuraksi langasta tuli liian ohutta malliin ja puikkoihin nähden. Neuloin sen kaksinkertaisena. Mutta pehmeää lanka on ja tuhat kertaa miellyttävämpää jalassa kuin kauppojen keinoainevahvistetut langat.
Sukkia neuloessa ihmettelin, mistä ihmeestä olin keksinyt värjätä villaan myös vaaleanruskeaa. Sukissahan piti olla vain häivähdys vettä, rantaruo'ikkoa ja horsmankukkia. Kaipa olin laittanut mukaan myös puusiltaa, joka ylittää joen entisen kotitaloni kohdalla kohdalla.
Because the pattern is so special, I wanted to spin a special yarn for the socks. I dyed some BFL tops in the colours of the water, the reeds, and the flowers on the river bank. I don't remember where the beige came from; I guess it's the colour of the small bridge that crosses the river at our house. To get less vivid colours (well, the water in that river is not very clear any more) I plied the coloured thread with a grey one. I was very tired when I carded the wool, so I kind of messed things up a bit and did not quite get the smoothly changing colours I had pictured in my mind beforehand. This has probably something to do with the fact that I had not been spinning for a very long time, because of many more urgent businesses. But still, I'm happy with the result. The socks feel a million times better than if they had been knitted in some commercial sock yarn!
Tässä mielikuvien vahvistukseksi kuvia viime vuosisadalta. Vuosi on muistaakseni 1995. Pitkällisen etsiskelyn jälkeen löysin kuvat - albumista! Kukapa sieltä enää osaa etsiä tällä digikameroiden vuosituhannella.
I managed to find some old photos of the river and the bridge in my albums. These date from 1995, I think.
6 kommenttia:
Ompa viehättävät sukat. Kehräämäsi lanka minusta suurenmoista, vaikka itse oletkin kriittinen. Valtava vaiva siinä on ollut. Kaikenkukkuraksi johdatat mukavaan uuteen blogiin. Mukava vierailu!
Hienot sukat upeasta langasta! Tuossahan menee värit just niinku pitääkin, lopuksi Kalajoki laskee siniseen mereen :)
Minä en vaan tunnistanu tuota puusiltaa, tosin kuvanottoaikaan en ole enää paikkakunnalla asunut (enkä varmaan muutenkaan ihan joka kolkkaa tuosta joesta tutkinut)...
Kauniit sukat kauniista langasta ja vielä tarinakin langalle! Kehräät tosi upeita lankoja.
Siis aivan mahtavat sukat! Todella, todella kauniin harmoniset värit.
Jälleen kaunista käsistäsi ystäväin :)
Ihanan huurteiset värit ja kauniit sukat!
Lähetä kommentti