Lammasmarkkinoilla oli taas kivaa. Paljon tuttuja nickejä ja kasvoja netistä ja muualtakin pyörähti tallissa. En uskalla laittaa nimiä, kun kuitenkin muistan väärin enkä toisaalta muista kaikkia. Kehruuta ja lampaita käytiin ihmettelemässä sankoin joukoin, olipa paikalla toimittaja ja valokuvaajakin. Onneksi minua ei haastateltu :D
Tänään sunnuntaina oli erityisen tunnelmallista, kun tallissa kehrääjien seurana oli musikantteja pitkin päivää. Olisi pitänyt olla jokin aparaatti äänimaailman tallentamiseen. Kehrääjät toivotettiin Tallipihan talliin useamminkin kehräämään, vaikka joka viikonloppu näin syksyllä tai keväällä. Joten tamperelaiset, ottakaa tilaisuudesta vaarin!
Meillä oli tallissa käytössä kaksi karstamyllyä, joilla erityisesti Kariston Maikki ja minä innostuimme tekemään taidelankasekoituksia. Maikki kuivaharjoitteli samalla Espoossa järjestettävää
Kierrätä kehräten -kurssiaan varten. Oikea kamera ei ollut valitettavasti mukana, mutta nappasin pari kännykkäkuvaa lammasmarkkinoilla tehdyistä luomuksista. Ensimmäisessä kuvassa (klikkaamalla saa isommaksi) ylhäällä ja vasemmalla on Maikin ihanuuksia, oikealla pari omaa tuotostani. Järkevänä ihmisenä Maikilla oli jo suunnitelma kehräämilleen langoille, meikäläisen langat odottavat inspiraatiota, kuten niin moni muukin jo kehrätty vyyhti. MUTTA: yksi lankani, jota en ehtinyt kuvata, löysi ottajansa. Tutun lampurin tyttärentytär saa takuulla uniikin pipon.
Materiaaleina noissa on vähän kaikkea: suomenlampaan ja texelin ja muutaman muun lammasrodun villaa, alpakkaa, silkkiä, villalangan pätkiä, kiiltävää polyamidia, pellavaa ja en muista mitä muuta jännää. Vieressä lähikuva langoista, joihin Maikki ujutti poppananpätkiä ja paperisilppua (!) Menevät todennäköisesti kudontaan tehostelangoiksi.
Maikkihan on nyt julkkis, kun hänen tekemänsä lautanauhakirja ilmestyi vastikään. Minäkin menin ja ostin kirjan, kun ajattelin, että se sopii hyvin joululahjaksi ja saan samalla signeerauksen tekijältä. Lueskelin kirjaa illalla ja pahoin pelkään, että kohta minulla on uusi addiktio. Kirjassa on niin hyvät kuvat ja yksityiskohtaiset ohjeet lautanauhojen tekoon ja myös niin paljon inspiroivia nauhamalleja, että sormet syyhyävät uuteen puuhaan. Lankojahan minulta ei puutu ja jotkin niistä sopinevat lautanauhalangoiksi. Tai sitten on hyvä syy kehrätä uusia, tiukkakierteisiä ja tasaisia lankoja. Täytyykin alkaa kerätä hedelmäjuomatölkkejä lautatarpeiksi. Maikilla oli pussillinen malli- ja harjoitusnauhanpätkiä mukanaan ja ostin kirjan seuraksi kirjanmerkin ja itselleni avaimenperän.
Tampereen kädentaitomessuille menijöille tiedoksi, että Maikilla on siellä työnäytös ja näytelankapussin aarteet sekä tietysti myös kirja kaupan.
