Moi taas!

Ilmarisen emäntä ja karhuksi muuttunut lehmä (Björn Landströmin kuvittama Kalevala 1985)

Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi,
ruvetakseni rustaamahan,
käyäkseni koukkuamahan.
Villat vasussa vartovat,
keräset keikuttelevat,
koukulleni kampeavat
peittoseksi pelmahtavat!*

Kalevala CAL kolahti. Pakko osallistua. Olen odotellut vuosikausia inspiraatiota siihen, miten saisin jotenkin järkevästi käytettyä vuosien varrella kehräämäni kuitunäytteet. Tällaiseen virkattuun peittoonhan ne uppoavat hyvin! Blogiin ajattelin dokumentoida käytetyt kuidut.

Kalevala CAL on siis yhteisvirkkausprojekti (CAL = Crochet ALong), jossa virkataan peitto palasista, joiden aiheisiin on saatu inspiraatio Kalevalasta. Peitto on samalla kunnianosoitus satavuotiaalle Suomelle. Palojen ohjeita on yhteensä 24 ja niitä ilmestyy suhteellisen rauhalliseen tahtiin, kaksi viikossa. Ohjeen peitto on aika pienikokoinen. Ajattelin tehdä niin ison kuin lankavarastoni antaa myöten.

CAL alkoi virallisesti 26.8., mutta pääsin matkaan viikon myöhässä. Piti ensin varmistaa, että minulla on riittävästi käsinkehrättyjä lankoja. Olihan niitä, Ikea-kassillinen, ja niistä yli puolitoista kiloa suurin piirtein sopivan paksuisia lankoja. Langat kattavat koko kehruuhistoriani eli 12 vuotta. Osa niistä on käyttökelvottomia: aivan liian epätasaisia, ylikierteisiä, turhan paksuja tai nyörimäisiä. En vain pysty heittämään niitä poiskaan sentimentaalisista syistä, joten jääkööt odottamaan. Lisää lankoja tai ainakin villoja ja kuitunäytteitä löytynee vielä kaapeista penkomalla. Saattaa olla, että pitää vähän kehräillä lisääkin.

Peiton pohjaväriksi tulee tummanruskea eli luonnonmusta suomenlammaslanka, sillä sitä minulla on reilu puoli kiloa. Sen lisäksi on runsaasti värjäämättömiä lampaanvillalankoja. Värjätyt, käsinkehrätyt langat olen näköjään enimmäkseen joko käyttänyt itse, antanut lahjaksi tai myynyt. Tänä ja viime vuonna olen kehrännyt tai tehnyt ylipäätään käsitöitä todella vähän, joten toivottavasti tämä projekti auttaa käsityöinnostuksen uudelleen syttymisessä.

Odotettavissa uniikki peitto, jossa valkoiset, mustat, ruskeat, harmaat ja värilliset lampaat - ja miksei alpakat, vuohet, koirat ja kissatkin - kirmailevat tasapuolisesti. Monikulttuurinen Suomi ;)

*Anteeksi, en ole mikään ruuneperi, mutta tämä nyt vain juolahti mieleen.

Mastered by desire impulsive,
By a mighty inward urging,
I am ready now for crocheting,
Ready to begin the crafting
Of most handsome woolly blanket
Designed by able Finnish ladies.


As soon as I noticed there is a new crochet along on the way, I wanted to join in. The Kalevala CAL celebrates Finland's 100 years of independence (on December 6th). Kalevala is our national epic  poem, the Iliad of the Finns, if you like. It has been translated to over fifty languages, and some translations are available on the net: English, French (see Table des matières for a short summary), Swedish (Innehåll), German. I had seen pictures of finished blankets and really liked the complicated patterns and the idea that they are all inspired by the Finnish mythology (for stories behind the designs, see the CAL homepage and instructions pages). This would be a perfect project for my handspun yarns and fibre samples I have kept hidden in boxes ever since I started collecting them in 2006. I also hope this will rekindle my lost interest in crafts in general.

The basis for the blanket will be natural black Finnish landrace sheep yarn. Not because I like the colour so much but because I just happen to have a lot of it. There will be lots of Kainuu Grey and Aland sheep yarns as well and some more colourful yarns that I have dyed with plants and acid dyes although I seem to have used up, donated or sold most of the pretty ones. But I am not going to buy more yarn nor fibres, my aim is to reduce the stash! In this blog I am going to document the fibres I am using.

I am so looking forward to a unique blanket where black, white, brown, coloured and grey sheep as well as alpacas, goats, dogs and even cats will be frolicking away.