Mustikkametsä

Jotain on täällä neulottukin eikä vain humputeltu tempauksissa, toreilla ja markkinoilla.

Tammikuussa oli Anttilassa tarjouksessa Novitan Florica-lankaa ja ostaa tempaisin villatakkilangat. Olin nähnyt Vöyrin villatakin ohjeen jossakin vanhassa Novita-lehdessä (1/98) , ja minua halutti kovasti yrittää tehdä se. Matkalla Anttilaan tapasin yhden kaverin Kipakoista. Kun kerroin aikeistani, hän heti tokaisi että "Pirkko ostaa Novitaa?! Onko nyt varmasti kaikki kunnossa?" Terävä havainto, minulla oli ollut jo pitkään jokin vakava käsityö-blääh-olo, ja tein kai siksi tuollaisen epätoivoisen teon. Vakaa aikomukseni oli kehrätä langat villatakkiin ihanaisista kainuunharmasten villoista, mutta eihän siitä siinä mielentilassa mitään tullut. Siispä tarjouslankaa Anttilasta. Florica-lanka oli aikamoinen pettymys. Minulla oli mielessä vanha Florica, sellainen aidolta villalta tuntuva lanka. En kaupassa hoksannut edes katsoa, että se on nykyään superwashia. Ihmeellistä liukasta höttöä, joka ei todellakaan tunnu villalta. Eikä se oikein sopinut villatakkiin, jonka toteutin kokonaan pyörönä ja leikkasin hiha-aukot, etuhalkion ja pääntien jälkikäteen. Superwash-lanka ei huovutu yhtään, joten kaikki saumat ovat suurimmaksi osaksi ompelukoneen siksakin varassa. Mutta sisulla tikuttelin takin valmiiksi kolmosen ja kakkosen puikoilla. Kolme kuukautta siinä meni. Virheitä on vaikka hurumykky, käsiala epätasaista ja senkin huomasin vasta kantapään kautta että leveät kirjoneuleraidat hihoissa eivät todellakaan sovi näin lyhytkätiselle. Napituslistan raidat tulivat tarkkaan ottaen väärin päin, kun en siinä vaiheessa enää viitsinyt ottaa lehteä esille. Mutta yritetään nyt olla positiivinen: värit ja perinteiset kuviot miellyttävät silmää ja takki on mukavan väljä päällä. Väreistä minulle tulee mieleen mustikkametsä, siitä takin nimi: vaaleaa koivun tuohta, kanervaa, varvunvihreää ja mustikansinistä.

My very first big project in stranded knitting: a cardigan with traditional Finnish motifs. Took me three months to knit this one on three- and two-mm circular needles. Learnt a lot when making this: do not use a superwash yarn if you are going to make steeks, avoid horizontal stripes on the sleeves if you have short arms, follow the instructions carefully all the time so that you do not knit the stripes the wrong way as I did for the front borders. But to end on a positive note: the cardi is warm and comfortable and I really like the colours which remind me of forest in the summer: birch bark, heather and blueberries.