Wools of Europe

Näin Tampereen lammasmarkkinoilla Anulla Wools of Europe -nimisen kirjan, jota en malttanut olla tilaamatta itselleni Jill Christiansenilta Stentorpin lammastilalta. Hinta oli 35 euroa ja postikulut päälle.

Kirja on itse asiassa samannimisen näyttelyn luettelo. Näyttely järjestettiin Rambouillet'ssa lähellä Pariisia toukokuussa ja se on kiertänyt Euroopassa siitä lähtien. Blogeja vakoilemalla sain selville, että se on käynyt ainakin Biellassa Italiassa ja lokakuussa "villaviikolla" (Wool Week) Lontoossa. Stentorp suomenlampaineen edustaa Suomea, monesta muusta maasta on useampi edustaja. Kirjassa esitellään melkein sata eurooppalaista lammasrotua 27 maasta sekä noiden lampaiden villasta tehtyjä tuotteita. Selailen sitä aina viikonloppuisin. Ei ole rahaa matkustaa, mutta nojatuolimatkoja voi tehdä milloin vain. Kokosin muutamia linkkejä näyttelyn osallistujien sivuille lukijoiden(kin) iloksi.

On muuten hauskaa, kun rodut on esitelty kirjassa englanniksi ja kunkin maan kielellä. Kirjaa lukiessa vasta oikein tajuaa, kuinka monia kieliä tällä mantereella puhutaankaan (vaikka eihän siinä edes ole kaikkia Euroopan maita).

Mutta hei, matkaan! Toinen näyttelyn pääjärjestäjistä, italialainen Biella the Wool Company on laittanut sivuilleen videon näyttelystä. Videolla poseeraa hyvin suomalaisennäköinen pariskunta, rouvan villapuserosta päätellen pariskunta Christiansen.

Ruotsissa osataan tehdä kivoja juttuja taljoista, varsinkin gotlanninlampaasta ja turkislampaasta. Ateljé Guldtackan on näiden ihanuuksien takana:

Norjalainen Karin Flatøy Svarstadin huovutukset ovat mielenkiintoisia, kuten nämä valaisimet.

Bure Bure Feltin vilttitossuja Liettuasta, Etsy-kaupan nimi on ing00te, Ingalla on myös blogi.

Islantilainen Hélène Magnússon saa inspiraationsa perinteisistä raikkaasti kuvioiduista kengänpohjallisista. Enpä oli joskus jonkin toisen maan kengänpohjalliset voisivat tehdä minut näin kateelliseksi! Hélènellä on muuten ranskalaiset juuret ja hän on onnistunut tekemään siellä Islannin neulemaailmaa tunnetuksi. Neulojien kannattaa tutustua Hélènen neulevinkkeihin.

Bellacouche Dartmoorista on kehittänyt ekologisen huovutetun arkun tai oikeastaan käärinliinan:

Suomessakin muutamat lampurit ovat kertoneet minulle haaveilevansa pienoiskehräämöstä, jossa lampurit tai alpakan/mohairinkasvattajat voisivat pesettää ja jatkojalostaa pieniäkin villaeriä jälleenmyytäviksi tuotteiksi: karstavillaksi, kammatuiksi topseiksi ja langoiksi. Kirjassa on linkkejä eurooppalaisiin villanpesulaitoksiin ja pienkehräämöihin. Näyttelyyn osallistui ainakin kaksi yritystä tai organisaatiota, jolla on käytössään kanadalaiset MiniMill-koneet: belgialainen Filature du Hibou ja ruotsalainen villantuottajien yhdistys UllForum.

Saattaa hyvinkin olla, että tässä blogissa palataan tähän kirjaan vielä...