Tweed

Näin kaupungilla baskerin, joka oli valehtelematta läpimitaltaan lähes yhtä suuri kuin edellisessä postauksessa esittelemäni nahkapallin päällinen :o Raidallinen, kaikissa sateenkaaren väreissä. Ja tyttö, jonka päässä (ja selässä!) baskeri keikkui oli minua parikymmentä senttiä lyhyempi. Siinäpä taas vinkki lankavarastojen tuhoamiseen.

Tänään esittelen vain pienet sukat, langankulutus vaatimattomat 88 grammaa. Tweed-pinta on saatu aikaan karstaamalla yhteen villatopsien jämiä: oranssia shetlanninlammasta, ruskeaa corriedalea, punaista silkkiä, mitä lie. Valkoiset pilkut ovat sillaa, jonka sain näköjään jo kolme vuotta sitten Sirkalta. Aika tavaran kaupitsee, kuten ex-avopilla oli tapana toistella. Näissä sukissa eivät jalat hikoile, mutta pysyvät takuulla lämpiminä.

Hauska yhteensattuma muuten, että sillan valmistaja, Säteri Oy, aloitti tässä kuussa jälleen toimintansa Valkeakoskella. Valmistavat tekstiili- ja palonsuojakuituja.

Inventaario

Kah, päevee. Tein viime sunnuntaina lankainventaarion. En ottanut aikaa, mutta tunteja siihen paloi. Tulos: rapiat 46 kiloa. Viime vuonna kulutin neulomalla tai virkkaamalla vähän päälle kuusi kiloa lankaa, joten sillä tahdilla pääsisin varastoista eroon vajaassa kahdeksassa vuodessa. Jos en ostaisi yhtään lisää. Enkä kehräisi, mutta sitä en varmasti lopeta, jo mielenterveyden kannalta.

Nyt pitäisi keksiä hyviä langankulutusprojekteja. Jotain sentapaista kuin tämä walesilaisten neulojien kasaama valtava neuletakki Cardiganin kaupungin 900-vuotisjuhlan kunniaksi.

BBC:n sivuilla on video sekä artikkeli ja kuvakooste projektista.

I finally did something I have been meaning to do for years, made an inventory of my yarns. Over 46 kilograms of yarn! That is a lot, considering I started building my stash only a five years ago. Before that, I moved so often that I managed to get rid of all the odd balls of yarn. Now we have a big house and plenty of space for yarn. Last year, I weighed every knitted or crocheted item and found out that I consumed some six kilos of yarn. At that pace it would take me eight years to get rid of my stash. Assuming I would not buy any new yarns. And would not spin any more yarn. But I will definitely not quit spinning. So, I need to find ways to use up my stash. Big projects, like the giant cardigan that the Welsh ladies knitted to celebrate Cardigan's 900th birthday (in the picture above taken from a BBC video clip) would be excellent in that sense. In fact, our knitting group has been invited to participate in an exhibition at the local art museum in March. I am looking forward to that. It will have something to do with technology and pixel art, which makes me think of mobile phone logos and icons that we used to make at the turn of the millennium.

Kipakoille ehdotettiin kyllä osallistumista Live Herring'11 -tapahtumaan maaliskuun lopulla, mikä kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta ja sitä paitsi oivalliselta langankulutusmahdollisuudelta. Ja mehän mennään sinne. Mihinkäpä me ei mentäisi, jos meitä pyydetään. En vielä tiedä, mitä siellä neuloisin. Se varmaan selviää lähiviikkoina. Jotain uusmediaan, tekniikkaan ja pikseleihin liittyvää. Tulee mieleen kultaiset ajat uusmediafirmassa vuosituhannen vaihteessa, kun kehiteltiin kännyköihin yksinkertaisten ikonien piirrosohjelmia. Monesti ikonit olivat kuin kirjoneulemalleja ikään. Löysin netin syövereistä Vesa-Matti Paanasen esityksen, jossa on kuva Radiolinjan Jukeboksista. Kaikilla oli siihen aikaan personoidut logot kännykässään. DJ Esko - kuka vielä muistaa? Tavallaan harmi, kun en ole säilyttänyt omia tai muksujen luomuksia. Seuratkaahan Live Herring'11 blogia ja tulkaa mukaan neulomaan taidemuseoon sunnuntaina 20.3.!

Tämän vuoden langankulutus on lähtenyt reippaasti käyntiin. Esimerkkinä tämä vitosella kirpparilta ostettu nahkapalli, jonka päällystin neulomalla. Lankana karkeita mattolankoja menneiltä vuosikymmeniltä, kulutus 420 grammaa. Aika ikävää neulottavaa, kun lanka melkein hiersi sormet verille. Neuloin päälle ensin pyöreän läpyskän kolminkertaisella langalla ja seiskamillisillä puikoilla, poimin pyörylän reunasta silmukat ja posottelin menemään sileää oikeaa niin kauan kuin lankoja riitti. Alareunaan virkkasin pylväitä ja ketjusilmukoita ja lisäsin kuminauhan pitämään päällyksen paikoillaan. Toimii omasta mielestäni hyvin.

One of the first stash busting projects this year was this knitted cover for a cheap leather puff chair that I bought at the flea market. It is made of old carpet yarns that I got as a donation some years ago. Knitting these yarns was pretty hard on the hands but I am quite pleased with the results. 

Päivä maalla :: A day in the countryside

Tuli sen verran kipakkaa palautetta blogin harvoista päivityksistä, että päivitetään nyt sitten. "Hyvääjoulua, hyvääjoulua, koko vuodenko tuota hyvääjoulua pitää vielä katella". Olen pahoillani.

Tänään on kirjoitettavaakin, kun vietin hauskan päivän maalla. Kiitoksia vain kestityksestä, Anu! Meillä oli treffit kehruun merkeissä Pajukannan tilalla Tottijärvellä. Anu taisi päästä kiinni jutun jujusta, kun kokeiltiin kehrätä hahtuvaa. Lomittaja-Leilakin toi paikalle perinnerukkinsa ja havaittiin, että meillä taitaa olla kiikkalaiset rukit kaikilla, jos ei ihan siskokset, niin lähisukulaiset ainakin.

Anun lampaitakin kävin vilkaisemassa, etenkin suomenlampaan ja gotlanninlampaan risteytyksillä on aivan upeat turkit, erilaisia harmaan sävyjä. Boris-koiran kanssa käytiin lenkillä ja tilalle oli tullut kaksi somaa tyttökissaa, Missi ja Sissi. Jälkimmäinen pakoili meikäläistä kauhuissaan, mutta Missin kanssa onnistuin tekemään lähempää tuttavuutta. Se on aika erikoisenvärinen kissa. Minun alkoi heti tehdä mieli kissaa.

Missi

Missi kehräsi ja me naiset kehrättiin. (Haluanpa nähdä, miten käännösrobotit kääntävät edellisen lauseen, hih.)  Kokeilin jo syksymmällä kehrätä gotlanninlammasristeytyksen harmaita villoja. Hieman kovaa lankaa tuli minun makuuni, mutta langassa on todella kauniit ja elävät teräksenharmaan sävyt. Kuvassa olevaa lankaa varten kampasin kikkarat villakammoilla, mutta olen kehrännyt tuota villaa myös karstattuna ja ihan sellaisenaan, suoraan pussista. Voisin kuvitella, että neulottuna tästä langasta tulee elävää pintaa, kiiltävää ja kestävää. Kangaspuilla kudottavaksi tuo lanka sopisi myös hyvin.

Finnsheep x Gotland, worsted spun

Hahtuvakiekosta kehrääminen on oikeaahermolepoa. Ei tarvitse kuin pitää ja päästellä menemään. Luonnonvärejä yhdistämällä saa uusia sävyjä.

Finnsheep pencil roving - easy spinning

Leena, kysyit Woolfestin matkajärjestelyistä. Laitoin alkuperäiseen Woolfest-postaukseeni ylös sen, minkä muistin, käy lukemassa sieltä.