Inventaario

Kah, päevee. Tein viime sunnuntaina lankainventaarion. En ottanut aikaa, mutta tunteja siihen paloi. Tulos: rapiat 46 kiloa. Viime vuonna kulutin neulomalla tai virkkaamalla vähän päälle kuusi kiloa lankaa, joten sillä tahdilla pääsisin varastoista eroon vajaassa kahdeksassa vuodessa. Jos en ostaisi yhtään lisää. Enkä kehräisi, mutta sitä en varmasti lopeta, jo mielenterveyden kannalta.

Nyt pitäisi keksiä hyviä langankulutusprojekteja. Jotain sentapaista kuin tämä walesilaisten neulojien kasaama valtava neuletakki Cardiganin kaupungin 900-vuotisjuhlan kunniaksi.

BBC:n sivuilla on video sekä artikkeli ja kuvakooste projektista.

I finally did something I have been meaning to do for years, made an inventory of my yarns. Over 46 kilograms of yarn! That is a lot, considering I started building my stash only a five years ago. Before that, I moved so often that I managed to get rid of all the odd balls of yarn. Now we have a big house and plenty of space for yarn. Last year, I weighed every knitted or crocheted item and found out that I consumed some six kilos of yarn. At that pace it would take me eight years to get rid of my stash. Assuming I would not buy any new yarns. And would not spin any more yarn. But I will definitely not quit spinning. So, I need to find ways to use up my stash. Big projects, like the giant cardigan that the Welsh ladies knitted to celebrate Cardigan's 900th birthday (in the picture above taken from a BBC video clip) would be excellent in that sense. In fact, our knitting group has been invited to participate in an exhibition at the local art museum in March. I am looking forward to that. It will have something to do with technology and pixel art, which makes me think of mobile phone logos and icons that we used to make at the turn of the millennium.

Kipakoille ehdotettiin kyllä osallistumista Live Herring'11 -tapahtumaan maaliskuun lopulla, mikä kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta ja sitä paitsi oivalliselta langankulutusmahdollisuudelta. Ja mehän mennään sinne. Mihinkäpä me ei mentäisi, jos meitä pyydetään. En vielä tiedä, mitä siellä neuloisin. Se varmaan selviää lähiviikkoina. Jotain uusmediaan, tekniikkaan ja pikseleihin liittyvää. Tulee mieleen kultaiset ajat uusmediafirmassa vuosituhannen vaihteessa, kun kehiteltiin kännyköihin yksinkertaisten ikonien piirrosohjelmia. Monesti ikonit olivat kuin kirjoneulemalleja ikään. Löysin netin syövereistä Vesa-Matti Paanasen esityksen, jossa on kuva Radiolinjan Jukeboksista. Kaikilla oli siihen aikaan personoidut logot kännykässään. DJ Esko - kuka vielä muistaa? Tavallaan harmi, kun en ole säilyttänyt omia tai muksujen luomuksia. Seuratkaahan Live Herring'11 blogia ja tulkaa mukaan neulomaan taidemuseoon sunnuntaina 20.3.!

Tämän vuoden langankulutus on lähtenyt reippaasti käyntiin. Esimerkkinä tämä vitosella kirpparilta ostettu nahkapalli, jonka päällystin neulomalla. Lankana karkeita mattolankoja menneiltä vuosikymmeniltä, kulutus 420 grammaa. Aika ikävää neulottavaa, kun lanka melkein hiersi sormet verille. Neuloin päälle ensin pyöreän läpyskän kolminkertaisella langalla ja seiskamillisillä puikoilla, poimin pyörylän reunasta silmukat ja posottelin menemään sileää oikeaa niin kauan kuin lankoja riitti. Alareunaan virkkasin pylväitä ja ketjusilmukoita ja lisäsin kuminauhan pitämään päällyksen paikoillaan. Toimii omasta mielestäni hyvin.

One of the first stash busting projects this year was this knitted cover for a cheap leather puff chair that I bought at the flea market. It is made of old carpet yarns that I got as a donation some years ago. Knitting these yarns was pretty hard on the hands but I am quite pleased with the results.