Hyvä Suomi!

Ernan langat
Handpainted by Erna

Pirkon langat
Handpainted by Pirkko

[Edit 23:10] Tässä eilisen värjäyspäivän satoa. Ajankohta ei ollut kaikista parhain yhteissessiolle, sillä vain yksi neuloja ilmestyi paikalle. Mutta meillä oli sitten sitäkin kivempaa.

Minulla on nyt syyllinen olo, kun yhden opiskelijan gradunteko viivästyy. Ei pysty kuulema pitämään näppejään erossa noista kahdesta punasävyisestä vyyhdistä ;-)

Virolainen lanka tuotti minulle jälleen yllätyksen, eikä niinkään positiivisen. Ostin Tallinnasta viime reissulla jostakin käsitöitä myyvästä liikkeestä, jonka nimeä en tietenkään pannut mieleeni, muutaman vyyhdin nimetöntä, pehmeää lankaa, jonka oletin olevan villaa, koskapa se oli hahtuvakiekkojen ja ihan merinovillaksi väitetyn villan seassa. Mutta mutta. Villaväri ei tarttunut ainakaan minun harmaaseen vyyhtiini juuri ollenkaan (kuvassa oikealla alhaalla). Kauniin oliivinvihreästä ja petrolinsinisestä tuli tuollaista hädintuskin siniselle vivahtavaa lankaa. Ero on melkoinen, kun vertaa noihin muihin samoilla väreillä, mutta eri sävyillä värjättyihin oikeisiin villalankoihin ja villoihin. Oppia ikä kaikki. [Edit:] Ehkä vikaa on myös minun värisekoituksessani, olikohan liian vähän etikkaa? Noissa ensimmäisen kuvan langoissa väriä näyttää kyllä olevan, vaikka lanka on samaa plaatua.

Meidän piti ottaa kuvia jo tekovaiheessa, mutta jotenkin se unohtui. Tässä kuitenkin Neiti Etsivä (alias Erna, sain luvan laittaa nimen ja kuvan tänne) värjäyspuuhissa.

Olympialaiset ovat menossa, sekä neule- että varsinaiset. Osallistun vain penkkiurheilijana, mutta kannustan kaikkia suomalaisia, tietty. Katsoin Torinon avajaiset, ne olivat ihanat, melkein yhtä hyvät kuin Albertvillessä aikoinaan. Ja ne lehmät =)))

I invited the local Stitch&Bitch ladies to our house for a dyeing spree. Only one came (!) but we had great fun. The top picture shows her yarns. I feel guilty now that I got her sidetracked from finishing her master's degree, the yarns tempt her too much :] The next displays my own dyeing: sprinkle-dyed and painted wool roving (oranges and reds for the sweater I started some time ago, the blue-white-red should became an interesting yarn, or then it will not, we'll see), and a couple of hanks of handpainted yarn. The darkest, autumn-like hank is the one I used to mop up excess dye with; as usually, it looks good. We were supposed to take pictures of the process, but somehow we forgot. On the right, however, you can see my guest at work.

Hier, j'ai invitée les tricoteuses de notre tricot-café local pour une session de teinture à la maison. La date n'était pas optimale, car il n'y a qu'une qui est venue. Mais on s'est marrées très bien quand même. Dans les photos en haut il y a nos laines. La "laine" estonienne (dans la deuxième photo, en bas, à droite) m'a déçue; je l'ai acheté en croyant que c'était de la laine pure, mes puisque les couleurs n'ont pas prises, je crois que c'est un mélange. Il n'y avait pas d'étiquette sur l'écheveau, bien sûr. Heureusement que je n'en ai acheté que trois écheveaux (mais malheureusement j'ai vendu les deux autres à Erna (dans la dernière photo) qui doit être déçue elle aussi). Zut! [Message édité après avoir reçu sa photo:] Elle n'est pas déçue du tout. Au contraire, elle aime bien ses propres laines où les couleurs ont prises beacoup mieux; peut-être avais-je utilisé trop peu de vinaigre avec le bleu?

Je ne sais pas écrire l'italien, mais GRAZIE, TORINO! J'ai bien aimé les cérémonies d'ouverture des JO, surtout les vaches =)))