Hiirenkorvalla

Istuva Härkä huomautti, että en ole päivittänyt blogia kohta kuukauteen. Joku siis seuraa tätäkin blogia. Hienoa. Bloggaamattomuuteen on vaikuttanut kieltämättä ne neuleblogien "normitukseen" pyrkivät kirjoitukset, joihin törmäsin siellä sun täällä Blogistaniassa. Jossakin välissä ajattelin jo ottaa koko blogini blogilistalta pois, mutta sitten rauhoituin ja tajusin, että tuskin ne kirjoittelijat edes minun blogiani lukevat. Ei tämä niin hip&cool ole. Minun blogi, minun. Konamintti koinvontti korjoittaakintti koollatäntti koikkavantti konttikielelläkontti :)

Minusta tuntuu, että huhtikuu ja koko kevättalvi on mennyt haahuillessa. Mielessä on jos mitä kivaa tekemistä, mutta olen hajoittanut itseäni aivan liikaa. Kalevalaneulekin on vielä vaiheessa. Jos tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla, niin tuon puseron osalta on tullut silattua sitä oikein kunnolla. Joka sunnuntai päätän, että kalevalainen valmistuu tällä viikolla. Ja seuraavana sunnuntaina huomaan, että edistystä ei juuri ole tapahtunut. Nyt on menossa hihat melkein puolessa välissä.

Paljon mukavampaa kuin neuloa suuritöistä puseroa, on kutaista nopeasti jotain pientä, kuten nämä taskutossut. Taskutossuiksi (lommetøfler) ainakin norjalaiset näitä kutsuvat, "pocket book slippers" näyttäisi olevan englanninkielinen nimi. Niitä on tehty paljon talven aikana norjalaisten neuleblogeissa. Omani tein Isoveli-langan jämistä muutamassa tunnissa.

Taskutossut Novita Isoveli-lankaa
Pocket book slippers (Novita Isoveli)

Kehrätä olen myös ehtinyt. Tilasin Florencelta tussah-silkkiä, ja olen kokeillut ympätä sitä erilaisiin lankoihin, kuten tähän kainuunharmaasta kehrättyyn.

Kolme sisarusta - kainuunharmasta ja tussah-silkkiä
Three sisters - grey Finnwool plied with tussah silk
Les trois soeurs - Finnwool grise de Kainuu retordu avec de la soie tussah

Olen ihan rakastunut tuohon väriyhdistelmään, vaikka itse sen loinkin. Itse asiassa tein langan lahjaksi, mutta en maltakaan antaa sitä pois. Hyi minua.


Toinen kokeilu on tämä lilan ja ruskea sekoitus. Siinä on samat värit kuin aikaisemmin tekemässäni, ohuemmassa langassa. Tässä valkoinen silkki on sekoitettu karstamyllyssä suomenlampaan villan joukkoon, kun edellisessä kertasin säikeen silkkiä ja säikeen villaa. Harjasin langan koiranharjalla pörröiseksi ja pehmeäksi.

Ruskeaa suomenlammasta, mohairia, silkkiä, harjattu
Brown Finnwool, mohair, silk, brushed
Finnwool beige, mohair, silk, brossé

Minulle on iskenyt myös jokin nostalgiakipinä, jonka takia olen ravannut kirjastossa tutkimassa vanhoja käsityökirjoja ja -lehtiä. Eniten kiinnostavat artikkelit suomenlampaan villasta ja vanhat neuleohjeet (sieltä löytyi myös em. taskutossujen suomenkielinen ohje). Ja vanhat kasvivärjäysohjeet ja ... sekin homma on vähän levinnyt käsistä. Tähän liittyen, Suomen Käsityön museon sivuilla on hieno verkkonäyttely Sata taidon vuotta 100-vuotisen Taito-lehden (s. Käsiteollisuus, ent. Kotiteollisuus) kunniaksi. Sivustolta löytyy myös vanhoja käsityömalleja ja -ohjeita.

Lopuksi en voi olla purkamatta tänne vähän huoliani. Kävin tällä viikolla silmälasiliikkeessä ja löysinkin sopivat uudet pokat (titaania, kun olen nikkeliallergikko). Mutta optikko marssittikin ensin silmälääkäriin, sillä silmänpaineet ovat koholla. Huomenna on aika lääkärille. Koko viikonloppu on mennyt pilalle, kun olen miettinyt, mitä tuo paineennousu voi merkitä. En ole vuosikausiin nähnyt mielestäni kovin hyvin. Sain ensimmäiset lasit muistaakseni 15-vuotiaana, joten tilanteeseen on tottunut pikkuhiljaa. Jos silmissä on todella jotain vialla, niin saisinpahan hyvän syyn sanoa itseni irti nykyisessä makkityöstäni ja nauttia vapaasta lankataiteilijan elämästä niin kauan kuin pystyn jotain näkemään. Tuli mieleen sekin, että kehruu on taitanut alkaa kiinnostaa minua myös sen takia, että näkö on huonontunut. Kehrätessähän voi luottaa vaikka sormiinsa, ei lankaa tarvitse koko ajan nähdä. Naisilla kai on aikojen kuluessa muuttunut käsityöharrastukset/tarpeet juuri näin: nuorena tarkkuutta vaativaa kirjontaa ja pitsinvirkkuuta, sitten vanhempana neulontaa ja vihdoin rukin ääreen kuolemaa odottelemaan.