Kehruuta :: Spinning

Kiva päivä tänään. Yksi Kipakka tuli kylään tyttärensä kanssa ja toi naapurinsa minulle kehruu- ja karstausoppiin. Saa nähdä, sainko tartutettua rukkikuumeen uuteen uhriin, kovasti ainakin vaikutti siltä että värttinä ei pienen Majacraftin polkemisen jälkeen enää riitä. Tuollaiset ex tempore -viisiitit ovat kyllä kaikista parhaita. Koiratkin olivat mielissään, kun saivat vierailevan lenkitys- ja leikityskaverin. Oli hauska nähdä, miten tyttökin halusi kokeilla kaikkia kehruuvälineitä. Vaikka koirat taisivat kuitenkin jäädä hänelle enemmän mieleen, varsinkin pallohullu herra B. Tyttö nimittäin totesi lähtiessään, että meille pitää kyllä hankkia poikakoira. (Kuvassa eri tyttö.)

Mikä parasta, kehruuoppilas osasi laittaa talon mukana meille tulleen teollisuusompelukoneen ompelukuntoon. Se kieltäytyi yhteistyöstä yllättäen muutama vuosi sitten enkä osannut tehdä sille yhtään mitään, kun minkäänlaista manuaalia ei ollut olemassa. Ilmeisesti siinä ei loppujen lopuksi ollutkaan mitään vikaa. Tyypillistä.

Laitoin muuten äsken jutun alpakan villan kampaamisesta toiseen blogiini, jos jotakuta kiinnostaa.

A friend from our knitting group came to visit me today with her daughter and brought along a neighbour for a spinning and carding class. I must say I like this kind of surprise visits very much. I hope my apprentice got bitten by the spinning bug seriously. It was nice to see how the little girl was also very interested by my spinning wheel and yarns. Although I have to say she was probably even more attracted to our dogs who didn't seem to object to having a new playmate, either. (Btw, the girl in the picture is not the same.)

As promised, I just posted about combing alpaca fleece in my other blog.