Hyvää itsenäisyyspäivää! :: Happy Independence Day!

Googlen etusivu tänään. Kiva että sielläkin on noteerattu juhlapäivämme.

Google today, on Finland's 94th Independence Day. The first time they honoured the occasion in Mountain View, CA. Nice.


I tried to take a picture of mittens knitted of Mr B's soft, fluffy fur but there's not enough daylight even though it snowed last night. 

Yritin kuvata herra B:n karvoista tehtyjä kynsikkäitä. Vaikka lunta olikin maassa, niin valo ei oikein riitä tähän aikaan vuodesta, ei sitten millään. Vähän taas ehtivät peijoonit pyöritellä noita pörröisiä neulomuksia lumihangessa ennen kuin sain kuvattua :)

Kansanlaulu :: Folk song

Tämä kauluri on kulkenut mielessäni nimellä Kansanlaulu luonnonväreillä värjättyjen lankojen ja kansallispuvun hametta muistuttavien raitojen takia. Neuloa posotin raitoja eri väreillä pyörönä (ettei tarvitse päätellä langanpäitä!) ja tein päihin joustinneuleella nappilistan, jolla kaulurin korkeutta ja tiukkuutta voi säätää. Terästin hempeitä lankoja ainoalla sopivanpaksuisella langalla, jonka varastoistani löysin. Cascade 220 on sen merkki, muut langat ovat kotimaista villaa.  Kovasti kansallisromanttinen setti kirjottujen kalenterilapasten kanssa.

Kuvausapuna ja -järjestelijänä toimi  herra B, joka eilen täytti 10 vuotta! Herra on niin pieni ruipelo tähän aikaan vuodesta, sillä siitä on furminoitu muutama sata grammaa pohjavilloja. Ne odottelevat paperikassissa kehruuta.

Our Icelandic sheepdog Mr B posing with a neck warmer/cowl I knitted recently to match my embroidered mittens. As you can see, there isn't much snow yet and it isn't very cold, either, but I've been wearing the piece already quite a lot. The stripes got their inspiration from the mittens, obviously, but also from Finnish national costumes.


Btw, Mr B turned 10 yesterday! He looks so small in these pics. It's that time of the year again; his undercoat has been furminated away and put in a paper bag, ready for spinning.

Laiska

Laiskottaa. Ja hävettää, kun en ole saanut blogattua tästä aikaisemmin vaikka minua lahjottiin jo helmikuun puolella (ja se on harvinaista). Olin kuntoutuslaitoksessa täysihoidossa, kun mies soitti että minulle oli tullut pinkki paketti. Revin paketin auki heti kotiin päästyä ja sieltä paljastui superihana, SUURI, tassukuvioinen villahuivi (kuvia ja mitat Marjutin blogissa). Marjut oli lähettänyt sen kiitokseksi Tassun karvojen kehruusta. Tässä ei nyt mennyt työsuoritukset ihan tasan. Marjut valitti blogissaan, että kissat eivät olleet kiinnostuneita kieriskelemään huivin päällä ja lähettämään terkkuja meidän koirulaisille. Jotain kiinnostavaa huivissa kyllä oli, sillä voimakas pesuaineen tuoksukaan ei estänyt tutkimasta huivia tosi tosi tarkkaan ja loppuviimeksi kieriskelemästä sen päällä. Tässä ollaan jo vähän rauhoituttu.

Ei tassuhuivi kuitenkaan koirien lämmikkeeksi jäänyt, ehei. En olekaan itse saanut aikaiseksi (laiska!) tuollaista suurta huivia, jota voisi näytellä kehruunäytöksissä ja markkinoilla. Huiville tuli heti muutakin käyttöä. Siinä oli ihana lämmitellä flunssaisena. Kiitos, Marjut!

Niin se kuntoutus. Se oli kyllä hyödyllinen luultavasti koko loppuelämän kannalta. Opin kaikkea mielenkiintoista itsestäni. Kuten vaikkapa sen, että olen takaperin kävelyssä ihan parasta A-luokkaa. Puolen vuoden seurantajaksolla kuuden metrin takaperin kävelyn suoritusaika parani viisi sekuntia, vieläpä ilman harjoitusta. (Vai voikohan sitä harjoitella? Onko niin että takaperinkävelijäksi synnytään?) Kun vielä tietäisi, miten tuota taitoa hyödyntäisin.  Muuten kunto on keskinkertainen ikäiselleni. Mikä ei ole huono uutinen sekään. Siitä on varaa parantaa.

Osa tämänhetkisestä laiskuudesta johtuu varmaan sairastamastani flunssasta. Käsityörintamalla on tapahtunut aika vähän. Muutamat sukat olen neulonut, mutta ne eivät kovin paljon lisää neulottuja metrejä. Laitoin muuten grammat ja metrit tuonne sivupalkkiin, kun eivät ne ketään muuta kiinnosta kuin itseäni. Kehräsin Kalajoki-sukista yli jääneet villat kolmisäikeiseksi langaksi, 85 g/210 m.

Monessa blogissa ja keskustelupalstoilla väitetään, että kolmisäikeisestä langasta saa kestävämmät sukat. Ne kun neuloo vielä pienillä puikoilla pelliksi, niin johan kestää. Testasin. Ei käy minulle. Pidän paljon enemmän pehmeämmistä, kaksisäikeisestä langasta neulotuista sukista. Tunnen jotenkin jalkapohjan alla tuon pyöreämmän langan, vaikka en edes tehnyt mitenkään erityisen tiukkaa kierrettä lankaan. Kun kuitenkin kehrään itse lankaa, niin miksen tekisi niin ihanan pehmeitä sukkia kuin villoista suinkin saa? Sukista tuli kyllä ihanan väriset. Laitan kuvan, jos ja kun saan värit kuvissa suurinpiirtein kohdalleen.

Pitkän tähtäimen suunnitelmiin on kuulunut neuloa "jotain" edes osasta lahjoituslankoja, jotka sain kaksi vuotta sitten (!) entiseltä työkaverilta. Osan olen käyttänyt neulegraffiteihin, mutta monta kiloa on vielä jäljellä. Nyt olen aloittanut konttineuletta, josta pitäisi tulla pusero. Koko on jättestor, sopinee useammallekin tämän huushollin asukille tarvittaessa. Paksut langat olivat valmiiksi kauniilla kerillä. Ne on kerrattu samaisessa lahjoituksessa mukana tulleella Daruma Home Twisterillä ohuen ohuista langoista. Muuten kiva, mutta neuloessa lanka tahtoo hajota ikävästi ja neuleeseen jää pieniä lenkkejä.

Susi lampaan vaatteissa

Tämänkertainen neule kuulunee sarjaan nunnan nännit tai paavin pallit, mutta esitellään nyt kuitenkin, kun se oli niin kiva ja nopea tehdä. Tadaa: koiran puku Emmin kirjoittaman ohjeen mukaan. Villasukkahan teki jo kissalleen tällä ohjeella puvun.

Helppoa kuin heinänteko ja heti tuli istuva. Lanka on kotitekoista, itse värjättyä ja kehrättyä ehtaa lampaanvillaa. Se on kokeillut elää jo montakin elämää, mutta väri ei ole oikein iskenyt, varsinkaan sen jälkeen kun lakkasin värjäämästä hiuksiani. Meidän aidoille punapäille se käy erinomaisesti. Eiväthän islanninkoirat oikeasti tarvitse talvitakkia, kun niillä on pohjavilla omasta takaa. Neiti N on kuitenkin lyhytkarvaisena aikamoinen vilukissa ja kissaa muistuttava muutenkin, joten tein puvun hänelle. Mutta kuten aina, herra B:hen iski kateus, ja piti hänenkin saada poseerata. Paljon koirankuvia, koettakaa kestää ;)

A friend of mine designed a dog's vest and sent the pattern to me to be test knitted. Villasukka tested it first and made a vest for her cat. Dressing up our Icelandic sheep dogs is pretty pointless, since they have a thick undercoat but knitting this vest was so easy, fast and fun that I don't regret having done it. Miss N, the short-coated one, is a bit cat-like in her preference for very warm places, so I think she will actually use the vest in winter. Mr B got jealous, as always, so I had to give him try the new garment on as well. So, please indulge me, a lot of dog pics in this posting - the wolf's relatives in lamb's clothing ;)

Kehruuta :: Spinning

Kiva päivä tänään. Yksi Kipakka tuli kylään tyttärensä kanssa ja toi naapurinsa minulle kehruu- ja karstausoppiin. Saa nähdä, sainko tartutettua rukkikuumeen uuteen uhriin, kovasti ainakin vaikutti siltä että värttinä ei pienen Majacraftin polkemisen jälkeen enää riitä. Tuollaiset ex tempore -viisiitit ovat kyllä kaikista parhaita. Koiratkin olivat mielissään, kun saivat vierailevan lenkitys- ja leikityskaverin. Oli hauska nähdä, miten tyttökin halusi kokeilla kaikkia kehruuvälineitä. Vaikka koirat taisivat kuitenkin jäädä hänelle enemmän mieleen, varsinkin pallohullu herra B. Tyttö nimittäin totesi lähtiessään, että meille pitää kyllä hankkia poikakoira. (Kuvassa eri tyttö.)

Mikä parasta, kehruuoppilas osasi laittaa talon mukana meille tulleen teollisuusompelukoneen ompelukuntoon. Se kieltäytyi yhteistyöstä yllättäen muutama vuosi sitten enkä osannut tehdä sille yhtään mitään, kun minkäänlaista manuaalia ei ollut olemassa. Ilmeisesti siinä ei loppujen lopuksi ollutkaan mitään vikaa. Tyypillistä.

Laitoin muuten äsken jutun alpakan villan kampaamisesta toiseen blogiini, jos jotakuta kiinnostaa.

A friend from our knitting group came to visit me today with her daughter and brought along a neighbour for a spinning and carding class. I must say I like this kind of surprise visits very much. I hope my apprentice got bitten by the spinning bug seriously. It was nice to see how the little girl was also very interested by my spinning wheel and yarns. Although I have to say she was probably even more attracted to our dogs who didn't seem to object to having a new playmate, either. (Btw, the girl in the picture is not the same.)

As promised, I just posted about combing alpaca fleece in my other blog.

Muodin huipulla :: Project Runway

-ko? Uusi aluevaltaus: ihan itse suunniteltu huivi! Neiti N esittää Twiggyä. Tarkka havainnoitsija voi erottaa villalangan seassa oranssin puuvillalangan. Se on niin sanottu elämänlanka. Laitoin sen sitä varten, että reunaosuuteen voi tulla joku virhe. Ja tulihan siihen. Neuloin sen nimittäin väärin päin. Mutta ei se mitään, kyseessä on vasta testiversio. Kerron myöhemmin lisää, kunhan saan reunuksen purettua ja neulottua uudelleen ja huivin speksit muutenkin kohdalleen. Olen ihan innoissani, jeee!

Miss N. posing with a new lace shawl. It's my own creation. Can you believe it, I actually designed a lace shawl! If you look carefully, you may detect a thin orange thread amidst the wool yarn. It's the lifeline which I left there in case I make a mistake with the border. And I did - I knitted the border the wrong side up. But this was only a test version, it's easy to frog and redo. I will write more about this project as soon as I get the border redone and the specs for the shawl ready. I'm so excited!!!

Terapeuttista

Lämmin kevätpäivä. Ihana. Vaajakosken vanhalla asemalla oli HyvänMyötätuulen päivä, tapahtuma joka olisi jäänyt täysin huomaamatta, ellei alpakankasvattajaystäväni Sanna olisi edellisenä päivänä soittanut ja muistuttanut. Vein askelmittarin reippaalle kävelylle ja kävin moikkaamassa Sannaa ja kolmea nuorta, söpöä alpakkaa. Kiersin paluumatkalla vielä Naissaaren kautta ja totesin, että kahvila sopisi erittäin hyvin kehruutreffipaikaksi, jos niitä nyt tässä osassa maata joskus järjestettäisiin. Se on Keitele-Päijänne kanavan sulun vieressä, oikein idyllinen ja soma, ja omistajapariskunta tuntui suhtautuvan käsityöihmisiin kiinnostuneen ystävällisesti. Kahvilan yhteydessä olevassa antiikkiliikkeessä Gladys Thompsonin kirja Patterns for Guernseys, Jerseys, and Arans: Fishermen's Sweaters from the British Isles houkutteli niin, etteihän sitä voinut olla ostamatta. Aika tavaran kaupitsee, sanotaan, joten toivottavasti malleja tulee joskus käytettyä neuleissa.

Iltapäivällä kehräsin pitkästä aikaa alpakkaa. Aivan jumalaisen pehmeää ja todella hyvin puhdistettua ja karstattua kuitua, jonka sain Sannalta. Ihana istua ulkona ja kehrätä. Kehräsin koko sata gramman satsin yhdeltä istumalta, aika paksuksi langaksi (120 m/100 g), kun siitä pitäisi tulla Sannan tytölle lapaset. Issikat avustivat. Ja oli kuuma. Ja ih....., no niin, te ehkä arvaattekin. Ja huomenna tiedossa väriterapiaa Tiinan luona :)





Le printemps est arrivé! Une journée chaude, magnifique, et la rencontre d'une amie qui élève des alpagas. J'ai filé cent grammes de ses fibres très fines et soigneusement préparées. Un vrai plaisir et très thérapeutique. Et demain je vais faire des teintures avec une autre amie. C'est beau la vie, parfois.

Nice, warm, sunny day. Spring is definitely here although it's not very green yet, as you can see by the pictures. I got some beautiful, well prepared alpaca fibres from a friend who was showing her alpacas at a local fair near my home, and spun the fibres right away. A pleasure, I tell you. I'm not charging her anything although I have to send the yarn back to her so she can knit mittens for her daughter. I'm secretly hoping that the yarn I made is too thick for mittens, I would be so glad to spin some more of that same stuff.

On the way home from the fair, I stopped at a local coffee house by the canal, in Naissaari, to see if it would be suitable for a spinning café. It would, the owners were pretty excited by the idea actually. To my great surprise, I found a copy of Gladys Thompson's book in the shop, and couldn't help buying it. I've been intrigued by traditional guernsey patterns for some time now but not willing to order any books from abroad.

A most therapeutic day, I must say. And more therapy to come tomorrow. I'm going to see a friend in town and we'll dye some yarn.

Lunta! Snow! Neige!

Vihdoinkin vähän lunta! Sen kunniaksi tumput tottijärveläisen lampaan villasta ja pirtinkehräämöläisestä hahtuvasta. Alta pehmeät

Finally we got some snow! To celebrate real winter I made these mittens of the wool of my friend's Finnish landrace sheep and some white preyarn. They are warm inside

Finalement on a vu un peu de neige! Pour célébrer l'hiver j'ai tricoté une paire de mouffles de la laine des moutons finlandais de ma copine chez laquelle j'ai passé la nuit pendant la foire aux moutons. J'ai joué avec du preyarn pour l'intérieur

- tässä vielä karstaamatta -
- here uncarded -
- ici je ne l'ai pas encore cardé -

ja päältä yksinkertaiset. Peukalot näyttävät vähän hassuilta, mutta tämä on vasta prototyyppi - taas yksi. Teini tykkää.

and very traditional and simple outside. The thumbs are not perfect but this is only a prototype. As most of my knits. Unique is the word. These are our teenager's favourites.

tandis que l'extérieur est bien traditionnel et simple. Les pouces paraissent drôles sur cette photo mais ce n'est qu'un prototype. Comme la plupart de mes tricots. Mais la fille les adore.

Islantilaiskoira ei ole oikein synkassa Suomen luonnon kanssa. Kahden viikon sisällä on irronnut kasoittain pohjavillaa eikä loppua näy. Poika pienenee silmissä. Mittasin tämänsyksyiseksi saaliiksi 62 grammaa (14-kiloisesta koirasta), mutta suuri osa lienee joutunut keskuspölynimurin kitaan tai piilee sohvissa, matoissa, tyynyissä, vaatteissa, huonekalujen alla. Suosikaa pohjoismaisia rotuja ;)

Our Icelandic dog is not quite in synch with the Finnish seasons. In two weeks, he has been shedding awfully. But this only means more fluffy yarns in the future.

Voilà la preuve que l'hiver en Islande doit être bien différent de l'hiver finlandais. Monsieur B a commencé à perdre ces poils il y a deux semaines et ça continue. S'il fait aussi froid, je devrai lui mettre un manteau. Mais tant mieux pour moi, je pourrai transformer cette "récolte" en fils doux et duveteux.

Lehmälle heiniä

Edellinen postaus kirvoitti kivasti kommentteja. Heinälanka ei ole karkeaa, kuten joku epäili. En kai minä karkeata heinää olisi kehrännytkään. Heinä, jota käytin on pehmeää ja kestävää, jotenkin nahkamaisen tuntuista. Se muistuttaa vähän saamelaisten kenkäheiniä, joita näin käsityön museossa käydessä. Eniten kyseltiin, mihin aion heinälankaa käyttää. Mielessä on jo sata ideaa kivoista koristejutuista, mutta tiedän valmiiksi, etten ehdi niitä tekemään. Aloitin pari viikkoa sitten uudessa toimistossa. Sama firma, mutta eri kollegat, myös työnkuva muuttui jonkin verran. On ollut koulutusta ja tutustumista puolin ja toisin. Väsyttää. Tässä pieni fotoromaani tämän päivän aktiviteeteista.

Thanks for your comments on my previous message. The hay I used for the yarn is not the kind that cuts your hands, it is soft and subtle. It reminds of the hay the Sami people use in their reindeer boots, which I saw a while ago in the Crafts Museum. Many people asked me what I am going to make of the yarn I span. I've got lots of ideas in my mind, for decoration mostly, but I already know I won't have time to realise those ideas. I moved to a new office a couple of weeks ago, have been in training, have had to learn a new job and get to know my new colleagues. It's pretty tiring. Here's only a small fotonovela of today's field trip with Mr B.

J'ai reçu pas mal de commentaires sur le fil de mon dernier billet. Le foin que j'ai utilisé n'est pas rèche du tout, mais souple et très durable. Il ressemble au foin que les Lapons utilisent dans leurs bottes en peau de rennes comme insulation. On m'a demandé aussi ce que je pense faire avec le fil. J'ai des idées pleine la tête, pour la décoration surtout, mais je sais déjà que je n'aurai pas le temps de les réaliser. Je viens de changer de boulot. L'employeur reste le mème mais les collègues ont changés et j'ai dû apprendre de nouveaux trucs. Je me sens fatiguée. Donc aujourd'hui seulement un petit roman photo des activités de la journée.

Matkalla Jaanan mainitsemaan menninkäismetsään, herra B. vie
Mr B leading me to the Elf Woods, as one of my friends calls it
En route vers la fôret des elfes et lutins comme mon amie l'appelle

Still life with motion :)

Herra B:lle maistuu puolukat
Even Mr B likes lingonberries (or cowberries)
Monsieur B. aime bien les airelles

Hakkuuaukio, josta löysin heinät
Approaching the place where I found the hay
Il est temps pour Jeanneton de prendre sa faucille...



Mikähän tämän kasvin nimi on?
Do you know the name of this plant?
Connaissez-vous le nom de cette herbe ?

Vettä näkyvissä, saako mennä?
A lake! Can I go, please?
Un lac ! Je peux aller ?

Aaahh...

Aaahh...

Lehmän tossut :: Cow socks :: Chaussons à la Vache

Hih, sain päähäni tehdä jättikokoiset vauvantossut itselleni (koko 39). Ja niistä tulikin kivat! Nämä muklukit (tai siis tämä, piti rynnätä bloggaamaan välillä) on tehty koirankarvalangasta. Suurin piirtein samoilla silmukkamäärillä kuin aikaisemman postauksen vauvantossut, mutta isommilla, 4 mm:n pyöröpuikoilla, kun beibitossut kudoin 2 mm:n sukkapuikoilla. Muotoilin kärkeä hieman paremmin istuvaksi ja tein sivun suoran osan lyhyemmäksi. Tossu syntyi MM-kisoja katsellessa kuin itsestään, todella nopeasti. Pohjaan täytyy tehdä jonkinlainen systeemi, koska pehmeä lanka kuluu varmaan nopeasti puhki. Voisin vaikka leikata vanhoista nahkasaappaan varsista palat pohjaan ja ommella ne kiinni nahkaneuloilla, jotka tuli ostettua kesäkuun kurssilta. Tai sitten voisin virkata pohjalliset jostakin tekokuituvahvisteisesta langasta ja ommella ne kiinni villalangalla. En ole nähnyt missään tällä tekniikalla tehtyjä aikuisten tossuja (mikä ei tarkoita etteikö tätä olisi jossakin päin maailmaa käytetty). Vähänkö olen ylpeä itsestäni. Ja on totta, että koirankarvalanka tosiaa pöllyää, sen huomasin tänään.

The baby sock pattern was so intriguing that I decided to try it on a little bigger feet, my own (size 39). And it worked! I knitted these mukluks (actually only this, so far, I had to blog about this right away) using my handspun dog yarn, cast on the same amount of stitches as for the baby socks but knitted these on a 4 mm circular needle (vs. 2 mm double-point needles). I made some light modifications to the pattern, such as rounded toes and fewer rows on the sides. The yarn is soft and not very durable, so I'm thinking of adding leather soles (cut from old boots) or crocheting the soles of some strong yarn. I am pretty proud. These are very easy and quick to make. And the dog yarn really does shed, I noticed it today.

Egoiste comme je suis, j'ai voulu tricoter des chaussons pour moi-même aussi. J'ai utilisé le même modèle que pour les chaussons de bébé, le même nombre de mailles mais le fil en chiengora filé main et une aiguille circulaire plus grosse (4 mm contre 2 mm). J'ai un peu modifié le modèle original en rondissant la partie orteilles et diminuant et augmentant le nombre de rangs ça et là. Je suis fière, mes mouklouks (ou plutôt, le seul qui est prêt, j'ai dû courir à l'ordi pour documenter ça tout de suite) ont bien réussi ! Parce que le fil n'est pas très durable, je devrai encore renforcer la semelle soit avec du cuir (recupéré de vieilles bottes) ou bien crocheter des semelles dans un fil plus durable. Mais en somme, c'est un projet très facile et très rapide à faire. Et je dois admettre que le fil en poils de chien est vraiment volatile.

Se aika vuodesta

Pitäisiköhän hommata korvamerkit herra B:lle, kun se on alkanut tuottaa villaa yli omien tarpeiden? Saisikohan tällaisellekin kuiduntuottajalle jotain EU-tukiaisia? Kuluja tulee, keskuspölynimuri on pitänyt uusia ja hermot menee!

Should I get ear tags for Mr. B who has started to produce way too much hair? Is this kind of fibre production eligible for EU subsidies? There are expenses, we've been forced to repair the central vacuuming system once, and this is driving us nuts!

Hyvänen aika, onko tämä kaikki minun?!
OMG, did I leave this here?!

Ja eiliseen angstipostaukseeni palaten, silmänpaineissa ja -pohjissa ei ole mitään vikaa (huh), näössä kylläkin, mutta jospa se paranee uusilla rilleillä. Joita muuten joudun odottamaan monta viikkoa. Missähän ne valmistetaan? Kiinassa? Zut, sanoisi ranskalainen. Meni hyvä syy jättää surkea työpaikka. Mutta jospa kiinalaiset huolehtii siitäkin, että joudun jättämään sen lähitulevaisuudessa, halusin tai en.

Taskutossujen ohjetta kysyttiin. Englanniksi netistä löytyy kyllä useitakin ohjeita, ihan googlettamalla "pocket book slippers". Käyttämäni suomalainen ohje on julkaistu Eevan käsityöt -nimisessä lehdessä otsikolla "Sukkatossut kumisaappaisiin" joskus vuonna kivi ja miekka (minä ääliö en ottanut ylös vuotta). Tekijänoikeudellisista syistä en ryhdy kopioimaan ohjetta tänne.

Kalevala

[Ursäkta mig, j'ai oublié les labels ;)] Kalevalan-päivä oli 28.2. Olin silloin talvilomalla Etelä-Savossa, joten en päässyt polkkaamaan heti arvopäivänä, mutta ehtiihän tuon. Arvatkaa vaan, tuliko taas käytyä Pirtin Kehräämössä - no, tuli, mutta ostin itselleni vain kehrättävää kuitua, mitä nyt vähän hahtuvia ja koirankarvalankaa kaverille. Kalevalaa on tullut luettua taas yhden kerran ja ihasteltua kielen rikkautta. Lukiessa muistan elävästi kaikki piirrustukset, jotka koulussa aikoinaan tein maailman synnystä ja suuresta kokosta ja Lemminkäisen sotaanlähdöstä ja muista tapahtumista. Suosittelen uudelleen lukemista muillekin.

The Kalevala Day was celebrated in Finland on 28th of February. Kalevala is the national epic of Finland. Every Finn has had to read Kalevala at school at some point, so the stories are familiar to all. I remember vividly the drawings I made at school of some of the scenes of the book.

On a fêté Kalevala, l'épopée nationale finlandaise le 28 février. Tout Finlandais a dû lire son Kalevala à l'école, et je me souviens toujours des dessins que j'ai fait de différentes épisodes de cette oeuvre: la création du monde et les aventures des héros prehistoriques.

Ostin jokin aika sitten Kirjatorilta alennusmyynnistä 11 eurolla Kalevalaneuleet-kirjan, joka on hyvin inspiroiva teos. Aloitin siitä Medaljonki-neuleen Naturflamme-nimisestä norjalaisesta langasta, jonka sain yhdeltä alpakankasvattajalta, kun kävin opettamassa hänelle kehruuta. Puuvillaa ja villaa, poistunut kauppojen valikoimista jo aikaa sitten, mutta hyvin miellyttäväntuntuinen lanka. Koirien takia oli vähän vaikea saada kuvaa, kun ne käsittivät loippeen uudeksi makuualustaksi (jota se kieltämättä muistuttaa lehmänkokoisena eli XL-mallina).

Kalevala has inspired many artists, musicians and writers ever since its first publication in 1835. The book Kalevalaneuleet by Marja Ulvo and Elise Rajamäki with Kalevala-inspired knitwear was published in 2001. I bought the book on sales at 11 euros. I've started knitting a cow-sized (XL) sweater called Medallion. The yarn is called Naturflamme, a Norwegian wool and cotton mix no longer available. I got the yarn from a local alpaca breeder when I taught her to spin :) Taking a picture was a bit difficult with the dogs but below is a pic from the book as well as some other design - and charts, which I find difficult to read since I am not used to knitting cables.

Le Kalevala a inspiré beaucoup d'écrivains, musiciens et artistes depuis sa première publication en 1835. Le livre sur les tricots inspirés par le Kalevala, Kalevalaneuleet par Marja Ulvo et Elise Rajamäki est paru en 2001. Je l'ai acheté à 11 euros aux soldes. J'ai commencé un pull à torsades appelé Médallion, en taille vache, cad. XL. Le fil est norvégien Naturflamme, un mélange de coton et de laine très agréable. Je l'ai eu lorsque j'ai appris à filer à une éleveuse d'alpagas :) Il n'est pas facile de photographier quoi que soit avec les chiens, mais j'ajoute quelques photos tirés du livre. Je trouve les chartes très difficiles à interpréter, surtout puisque je ne suis pas habituée à tricoter des torsades, aië aië.




Neiti N. voitti, kuten yleensä. Kirjassa valmis neule näyttää tältä:


Kirjassa viehättää moni muukin neule, kuten tämä Hertta-liivi

mutta ruutupiirrokset ovat näin palmikkoneuleisiin tottumattomalle aika mystisiä:

Muita mielenkiintoisia malleja: kalastajaneule

Idän neito:
Sulka-viitta, jossa kuusia ja mainiot lintuset helmassa:

Mutta taas tämä kaavio, arggh

Lopuksi viimeksi kehräämäni sukkalanka, jonka väriin olen ihastunut. Beigeä ja valkoista luonnonväristä suomenlammasta, lisänä hieman pinkkiä, violettia ja turkoosia suomenlammasta, mohairia ja valkoista silkkiä. Ja vielä: opetin anopin kehräämään. Minulla on nyt viisi "opetuslasta" - näin se kehä leviää...

I simply have to show you my latest sock yarn. I love the colours! It's natural-coloured and white Finnwool, dyed pink, violet and turquoise Finnwool, some mohair and white silk. And one more thing: I taught my mother-in-law to spin. I've got five "disciples" so far - the circle is slowly spreading...

Pour finir, mon dernier fil à chaussettes filé main. J'adore les couleurs! C'est de la laine finlandaise beige et écrue, de la laine teinte en mauve, violet et turquoise (finlandaise bien sûr), de la mohair et de la soie. Et encore: j'ai donné un cours de filage à ma belle-mêre et maintenant elle sait filer mais elle n'a pas de rouet encore. Ça fait cinq "disciples" jusqu'à présent, le cercle s'aggrandit petit à petit...