Inspiraatiota metsästä :: Inspired by the forest

Tämä huivintekele on pyörinyt puikoilla kauan. Sitä on neulottu kesähelteillä ja vielä näillä viileillä syyskeleillä. Tai neulottu ja purettu. Elämänlanka on todella kätevä, kun sitä vain muistaa käyttää. Tein aluksi kaaviot ja kaikki ja aloin neulomaan niiden mukaan. Pieleenhän se meni. Sitten vain neuloin mitä mieleen juolahti, laskin välillä silmukat ja vertasin mallikerran silmukkamäärään ja hyvä tuli lopulta.

Lanka on ihanan pehmeää kotimaista Pirtin Kehräämön ohutta kampalankaa (110 tex x 2), jonka tuotanto ollaan lopettamassa), väri ruskehtavan harmaa ja sitä kului muutamaa metriä vaille 100 grammaa. 3,5 millin puikoilla neuloin. Alunperin minun piti tehdä sammaleenvärinen huivi, mutta tuo langan harmaa sävy on niin kaunis ja sopii minun väritykseeni niin hyvin, että huivi ei taidakaan joutua väripataan.

Inspiraationa huiviin on lähimetsä: kettujen tassut ja pöllönsilmät ja suuret siivekkäät. Suurin täällä päin lentelevä taitaa olla kalasääksi. Tavoitteenani oli tehdä ylhäältä aloitettava huivi, johon keskelle EI tule reikiä eli langankiertoja ja joka loppuu linnunsulkiin. Siinä onnistuin, mutta mittasuhteet voisivat ehkä olla paremmat. Metsäisiä lisäkuvia huivista tulee, kunhan sateet hellittävät.

This shawl has been on the needles for a long time. I have knitted and frogged, knitted and frogged this many times. I first charted the pattern on paper and tried to knit with the instructions. Nothing came of it, I always miscalculated the stitches and made errors. Frequent use of lifelines prooved to be very handy in this project. Then I let go and just knitted what came to my mind, just counting the stitches every now and then and estimating how the pattern repeats would fit. And the shawl came out pretty nice.

I used the good old Finnish worsted yarn from Pirtin Kehräämö again. It's a pity they are going to stop producing this weight of yarn (110 tex x 2), it is such a perfect yarn for lace knitting. I was going to dye the yarn to moss green but now that I look at the finished shawl I like the natural colour very much. I think I'll not dye the shawl after all.

The inspiration for the shawl came from the nearby forest which is a very exciting place with old spruce trees, elks, owls and many other wild animals. The stitches remind me of foxes, owls' eyes and big birds. I wanted to knit a shawl from the neck down with no holes or yarnovers in the middle and succeeded quite well, I think, although I am not totally happy with the proportions. More pics of the shawl in its natural habitat to come as soon as it stops raining here.