Hattuja hattuja

Minun piti tehdä tänä viikonloppuna ihan jotain muuta, mutta tulikin hattuja.

Baskeri on neulottu kaksinkertaisesta villalangasta, jota käytin jossakin värjäyssessiossa moppilankana eli kuivaamassa ylimääräisiä värejä. Malli kirjasta Hip Knit Hats. Baskerista tuli liian suuri, joten se piti huovuttaa. Yritin ensin käsin, mutta siitä tuli vain hyvin puhtaat kädet. Kyllästyin pian ja laitoin kaikki hatut pesukoneeseen 40 asteeseen. Neulos näkyy tässä vielä hyvin.

This weekend I played the Mad Hatter. The pattern for this beret is from Hip Knit Hats. I made it of wool I used to mop up excess dye with in one of my dyeing experiments. The hat became too large so I figured I'd felt it in the washing machine. I like the colour.

Un beret feutré à la machine à laver. Je l'ai fait de la laine que j'ai utilisée pour enlever de la teinture dans une séance de teinture il y a quelque temps. J'aime bien la couleur de ce beret.

Tämän hatun neuloin virolaisesta hahtuvasta nelinkertaisena. Pidän tuosta vaalean petroolinsinisestä/vihreästä väristä. Edessä olevista läpysköistä tulee koristeita hattuun (jos onnistuu). Malli samasta kirjasta kuin edellä. Minusta se on hyvin pukeva. Hahtuvaa jäi. Kehräsin sen langaksi ja tein hattuun sopivan huivin. Kyllä rukki on kätevä!

The pattern for this hat is from the same book. The teal wool is Estonian pencil roving. I used four strands of wool to knit this. The little round things are supposed to become flowers to decorate this hat. It's so handy to have a spinning wheel: there was some wool left and I spun it and made a matching scarf for the hat.

Un autre modèle de Hip Knit Hats, tricoté en mèche de laine. J'aime aussi cette couleur que j'ai trouvée en Estonie. Les petites rondelles seront transformées en fleurs pour décorer le chapeau. Je suis bien contente d'avoir un rouet car j'ai pu filer la reste de laine et en tricoter une écharpe qui va avec le chapeau.

Tämän hatun virkkasin jo kesällä, kun sain jonkin hullun hatuntekijäkohtauksen ja virkkasin kahdessa päivässä viisi hattua. Kolme niistä oli muuten tehty trikoosta ja matonkuteista. Tämä hattu on Pirtin Kehräämön tarjoushyllystä ostettua lankaa, jota luulin tavalliseksi villalangaksi, mutta ilmeisesti siinä olikin villan seassa angoraa. Se huopui ihanasti. Tähän minulla pitäisi olla jossakin sopivia virkattuja kukkia, jotka tein silloin kesällä.

This hat was crocheted already in the summer, but this one was too big, too, so I felted it with the others. I bought some mill ends from Pirtin Kehräämö, and this wool turned out to be a mixture of wool and probably angora, because it's so fluffy. The pattern is my own.

Ce chapeau est crocheté l'été dernier. J'ai crée le modèle en crochetant. Le chapeau était un peu trop large et je l'ai feutré avec les deux autres chapeaux aujourd'hui. J'ai acheté la laine chez Pirtin Kehräämö, en croyant que c'était de la laine. Mais comme elle est très douce et pelucheuse, je crois qu'il y a de l'angora dedans.

Blogata täytyy, polkata - bloggaa, polkkaa!

Kiireistä aikaa. Voi tätä hoppua, hoppua, ei tule loppua!

Ei vaineskaan. Olen vain pitänyt omaa kivaa, ollut laiska ja saamaton niin blogin pitämisessä kuin käsitöissäkin. Mitä nyt töissä on ollut pientä hässäkkää, mikä on tainnut viedä voimia muulta - elämältä.

Joku lukija jo kärsimättömänä kiirehti kertomaan uudesta rukista. No, osaan nyt kehrätä sillä. Ainakin jotenkuten. Todisteena vaikkapa tämä 42 gramman vyyhti omin käsin karstattua, nyppyistä suomenlampaan villaa. Tämä villa sattui olemaan pitkää ja karkeahkoa selkävillaa. Mitähän tästä tekisi? Villaa - osin pesemätöntä - on muutama kilo, tosin suurin osa onneksi pehmeää karitsanvillaa. Rukista ehkä myöhemmin lisää, jos tai kun saan siitä kirjoittamiseen inspiraation. Sanonpa vain, että vanhanmallisesta perinnerukista moderniin rukkiin siirtyminen - vielä sellaiseen, jossa on kaksi poljinta - vaati aika paljon totuttelemista ja sitä paljon puhuttua kärsivällisyyttä. Kärsimättömille rukin speksejä löytyy netistä englanniksi, vaikkapa täältä (minulla on malli S45).

Nyt mielessä on muita projekteja. Oranssi villapaita on viimeistelyä vaille valmis. Ajattelin kirjailla siihen vielä koristeeksi puumerkkejä. Kyllä, niitä kuvioita, jotka ennen vanhaan tekivät nimikirjoituksen virkaa. Omalla suvullanikin on varmaan ollut oma puumerkkinsä. Sen löytäisi varmaan vanhoista kauppakirjoista. Netistä löytyi esimerkiksi tällaisia puumerkkejä.

Pohjalaisten puumerkkien lisäksi minua kiinnostavat nykyään jostakin syystä afrikkalaiset kuviot. Olisi vitsikästä tehdä lapasia, joissa on afrikkalaisia kuvioita, olisivat varmaan ekstralämpimät. Miksikähän muuten aina yritän tehdä jotain moniselitteistä - eikö ihan yksinkertainen riittäisi? Ja miksi kaikki minun ottamani lankakuvat näyttävät ihan lehmänläjiltä?! Miksi, oi miksi?

An anxious reader sent me e-mail asking for more stories about my spinning and the new spinning wheel. I really haven't had the inspiration to write about that yet. If you want to see the specs, they are here. My wheel is the S45. It took me a while to learn to spin on the new wheel. It is so different from the old traditional wheels I've been spinning with so far. The double-treadle system was a bit tricky, as well as adjusting the tension with the brake. But with a lot of practice and patience, I've managed to spin some yarn, like the minuscule skein of lumpy, neppy Finnwool in the picture. Any suggestions what I should do with it? It's pretty coarse wool from the sheep's back, so it would be more suitable for outer garments rather than gloves or socks. And there's plenty of it left in the sack, all unscoured and unwashed. Luckily, most of the wool is softer, even lamb's wool, so it'll nicer to wear - and spin.

Now I have other projects in mind. The orange sweater is finished, but I want to decorate it with 'puumerkki', marks or signs that my forefathers used to sign documents with before they learnt how to write. I found some examples here. [Edit: Here's good articles on these 'Owner's Marks, in English.] Another design idea that interests me now is African textile art. Wouldn't it be wicked to have mittens with African motifs for extra warmth? Why do I always want to make things that are ambiguous, why can't I make any simple things? And why do my pics of handspun yarn always look like something that the cow left behind? Oh, why, why?

Ei paha :: Not bad :: Pas mal

Hyvä Suomi!

Ernan langat
Handpainted by Erna

Pirkon langat
Handpainted by Pirkko

[Edit 23:10] Tässä eilisen värjäyspäivän satoa. Ajankohta ei ollut kaikista parhain yhteissessiolle, sillä vain yksi neuloja ilmestyi paikalle. Mutta meillä oli sitten sitäkin kivempaa.

Minulla on nyt syyllinen olo, kun yhden opiskelijan gradunteko viivästyy. Ei pysty kuulema pitämään näppejään erossa noista kahdesta punasävyisestä vyyhdistä ;-)

Virolainen lanka tuotti minulle jälleen yllätyksen, eikä niinkään positiivisen. Ostin Tallinnasta viime reissulla jostakin käsitöitä myyvästä liikkeestä, jonka nimeä en tietenkään pannut mieleeni, muutaman vyyhdin nimetöntä, pehmeää lankaa, jonka oletin olevan villaa, koskapa se oli hahtuvakiekkojen ja ihan merinovillaksi väitetyn villan seassa. Mutta mutta. Villaväri ei tarttunut ainakaan minun harmaaseen vyyhtiini juuri ollenkaan (kuvassa oikealla alhaalla). Kauniin oliivinvihreästä ja petrolinsinisestä tuli tuollaista hädintuskin siniselle vivahtavaa lankaa. Ero on melkoinen, kun vertaa noihin muihin samoilla väreillä, mutta eri sävyillä värjättyihin oikeisiin villalankoihin ja villoihin. Oppia ikä kaikki. [Edit:] Ehkä vikaa on myös minun värisekoituksessani, olikohan liian vähän etikkaa? Noissa ensimmäisen kuvan langoissa väriä näyttää kyllä olevan, vaikka lanka on samaa plaatua.

Meidän piti ottaa kuvia jo tekovaiheessa, mutta jotenkin se unohtui. Tässä kuitenkin Neiti Etsivä (alias Erna, sain luvan laittaa nimen ja kuvan tänne) värjäyspuuhissa.

Olympialaiset ovat menossa, sekä neule- että varsinaiset. Osallistun vain penkkiurheilijana, mutta kannustan kaikkia suomalaisia, tietty. Katsoin Torinon avajaiset, ne olivat ihanat, melkein yhtä hyvät kuin Albertvillessä aikoinaan. Ja ne lehmät =)))

I invited the local Stitch&Bitch ladies to our house for a dyeing spree. Only one came (!) but we had great fun. The top picture shows her yarns. I feel guilty now that I got her sidetracked from finishing her master's degree, the yarns tempt her too much :] The next displays my own dyeing: sprinkle-dyed and painted wool roving (oranges and reds for the sweater I started some time ago, the blue-white-red should became an interesting yarn, or then it will not, we'll see), and a couple of hanks of handpainted yarn. The darkest, autumn-like hank is the one I used to mop up excess dye with; as usually, it looks good. We were supposed to take pictures of the process, but somehow we forgot. On the right, however, you can see my guest at work.

Hier, j'ai invitée les tricoteuses de notre tricot-café local pour une session de teinture à la maison. La date n'était pas optimale, car il n'y a qu'une qui est venue. Mais on s'est marrées très bien quand même. Dans les photos en haut il y a nos laines. La "laine" estonienne (dans la deuxième photo, en bas, à droite) m'a déçue; je l'ai acheté en croyant que c'était de la laine pure, mes puisque les couleurs n'ont pas prises, je crois que c'est un mélange. Il n'y avait pas d'étiquette sur l'écheveau, bien sûr. Heureusement que je n'en ai acheté que trois écheveaux (mais malheureusement j'ai vendu les deux autres à Erna (dans la dernière photo) qui doit être déçue elle aussi). Zut! [Message édité après avoir reçu sa photo:] Elle n'est pas déçue du tout. Au contraire, elle aime bien ses propres laines où les couleurs ont prises beacoup mieux; peut-être avais-je utilisé trop peu de vinaigre avec le bleu?

Je ne sais pas écrire l'italien, mais GRAZIE, TORINO! J'ai bien aimé les cérémonies d'ouverture des JO, surtout les vaches =)))

Kutsu 12.2. klo 12

Hei kaikki Jyväskylän seudun neulojat!

Lupasin pitää seuraavan neuletapaamisen meillä kotona värjäyksen merkeissä. Minä tarjoan värkit, sinä tuot värjättävät villalangat, esiliinan ja kumihanskat (saa niitä kyllä meiltäkin).

Ilmoita tulostasi sähköpostilla perjantai-iltaan mennessä (sähköpostiosoite löytyy lehmän päätä klikkaamalla), niin kerron, kuinka meille pääsee ja kerron tarvittaessa lisää.

Surprise !

Mikäs tämä on? Se haisee kummalta: puukengiltä, tuulimyllyiltä ja - tulppaaneilta!

What's this? It's got a funny smell: clogs, windmills, and - could it be - yes, tulips!

Qu'est-ce que c'est que ça? Ça sent bizarre: des sabots, des moulins à vent et, oui, des tulipes!

??? !!!

\o/ \o/ \o/ \o/ \o/ \o/

Kehrää, kehrää, tyttönen, huomenna saat sulhasen... trallallaaaa
(huomaa villanpätkät lattialla - turhautunut uuden hollantilaisen rukin omistaja on juuri saanut tarpeekseen ja poistunut paikalta)

Spin, girl, spin - what's so difficult with this?

(see the bits of wool scattered on the floor? - the frustrated owner of the little Dutch gem has just fled the scene)

Fillette seulette, je m'en vais chantant ... tralala...

(voir la laine par terre - la propriétaire, bien frustrée, de ce petit bijou de rouet hollandais a quitté la scène)

Ja minä sain vain tämän pahvinpalan, vai?

And all I got was this louzy piece of cardboard, right?

Et moi, tout ce que j'ai eu c'est cette stupide pièce de carton?

Jatkuu - joskus --
To be continued --
A suivre - un jour --

Terveisiä Tallinnasta ja kiitos

Kävin viime viikonloppuna pienellä Tallinnan-risteilyllä. Käsityökauppoja oli ilokseni auki sunnuntainakin, ja euroilla ja Visa-kortilla pärjäsi loistavasti. Lankaa ja hahtuvia tuli taas ostettua, mutta ei paljon. Ostin myös uuden villatakin kymmenen vuotta käytössä olleen tilalle. Siinä seikkailee somia lampaita lummelammikon äärellä. Vanhasta Viron villatakista voisi saada huovutetun kassin. Kun löytyy sopivasti aikaa, täytyy kokeilla sitä.

Greetings from Tallinn! I bought this cardigan with some cute sheep to inspire me in my knitting. My old Estonian cardigan, which I bought ten years ago and have worn almost every day (even in summer), will probably turn to a felted bag as soon as I have time to do it.

J'ai fait un petit tour à Tallinn le weekend dernier. J'ai acheté un gilet avec des moutons que vous voyez dans la photo. Mon vieux gilet estonien avait déjà dix ans. Je compte le tourner en un sac feutré un de ces jours.

Kultainen Kudinpuikko -kisan ratkaisusta on jo viikkoja, mutta ehdin vasta nyt kiittää kaikkia niitä (neljää), jotka antoivat äänensä Neulovalle Lehmälle. Tuntui oikein mukavalta lukea positiivisia kommentteja blogistaan. Minähän kerroin jo, että eläinten kohtalo itkettää minua. Nytkin kyyneleet tuli silmiin kun luin, että Lehmä sai kehuja. Ranskan kielen harrastustani ei onneksi pidetä snobbailuna. Tuli vain aikoinaan opiskeltua sitä, ja välistä harmittaa, kun kielitaito on rapautunut. Nyt ranska on minulle aivojumppaa, vähän kuin ristisanatehtävien korvike. Koettakaa kestää.

The Golden Needle Awards were decided on a few weeks ago. I want to thank all those Finnish knitters who voted for me as either the most suprising, the most productive, or newcomer of the year categories. I am flattered. I have to tell you that I got positive feedback for my writing in French. Maybe you already know the results, but since the winning blogs are really good, I'll list the winners here once more:
- Most suprising: Elämänlankaa
- Most productive: Lauran blogi
- Most humorous: Neuletiheys (in Finnish only, sorry)
- Most visually pleasing: Mustaa Villaa
- Most promising newcomer: Derea and Milja
- Blog animal of the year: Kerttu in Sannin blogi (a rescue dog)
- Honorary mention: Marjutin neuleet

Il y a des semaines du final du conteste Aiguille d'Or que les tricoteuses finlandaises ont organisés entre elles. Je veux remercier toutes celles (quatre personnes) qui ont voté pour mon blog. Il semble que j'ai reçu quelques points d'extra parce que j'écris en français =) Voici les meilleurs blogs finlandais par catégories:
- Le plus surprenant: Elämänlankaa
- Le plus productive: Lauran blogi
- Le plus humoristique: Neuletiheys
- Le plus visuel: Mustaa Villaa
- Les meilleurs nouveaux blogs de l'an 2005: Derea et Milja
- L'animal de l'an 2005: Kerttu dans Sannin blogi
- Mention honoraire:Marjutin neuleet

Olen pyörittänyt pientä tossutehdasta tämän ja viime kuukauden. Olen tehnyt yli kymmenet hahtuvatossut, ja vielä pitäisi neuloa ainakin kolmet. Merkillistä, että heti kun tulee tilauksia, niin homma alkaa maistua puulta. Tai työltä. Se ei sovi minun ruumiinrakenteelleni. Koska olen allerginen sukkakuville, niin ohessa kuva kaulahuivista, jonka tein pääosin edellisessä neuletapaamisessa. Lanka on itsevärjättyä ja -kehrättyä.

Oranssi villapusero on vieläkin kesken. Puolitoista hihaa ja kaulus puuttuu. Neuleeseen ei tule yhtään saumaa, kun neuloin sen pyörönä ja poimin silmukat hihoja varten kädenteiltä ja neulon ne ylhäältä alas. Olkasaumatkin neuloin yhteen nurjalta. Muuten kiva, mutta pusero näyttää kovin pieneltä. Tässä vaiheessa ei voi muuta kuin uskoa tehokkaan pingotuksen ihmevoimaan. Saa nähdä, kuinka käy. Saako Tyttö uuden puseron vai riittääkö, että pudotan painostani ylimääräiset kymmenen kiloa ;-)

I've been pretty busy lately running a small sock factory. Since I'm allergic to sock photos, I'm posting a photo of one of my handpainted and handspun scarves instead. Eye candy, yum ;)

I still haven't finished the orange sweater I showed you in my previous post. One sleeve and a half is missing, as well as the collar. The sweater looks nice, but I'm worried about the size. I wonder if I'll be able to make it large enough by blocking. If not, Girl will get a nice new sweater. Or then I'll have to lose those extra 10 kilos (20 lbs)...

J'ai été très pressé ces derniers jours. J'ai tricoté une douzaine de paires de chaussons de laine en janvier-février. D'abord je les ai donnés comme cadeaux à mes amis, puis les gens ont commencé à demander que je tricote une paire et ils ont payé pour eux. Tant mieux. Mais j'aime pas avoir de deadline dans mes hobbys. Ça commence à ressembler un peu trop au boulot. Et parce que je suis allergique aux photos de chaussettes, j'ai posté une photo de l'écharpe que j'ai tricotée de mes fils teints et filés main.

Le pull orange dont je parle dans mon message précédant n'est toujours pas fini. Je fais des soucis de la taille: il me semble bien que la Fille va avoir un nouveau pull bien joli. Ou bien je dois perdre les 10 kilos supplémentaires que j'ai et très vite ;-)