2.3.06

Oranssi pusero

Oranssi puseroni suostui viimein kuvattavaksi iltapäivän valjussa valossa, sinisen hetken jo vaaniessa. Siinä se pötköttelee kivellä, minun aarteeni.

Etsi viisi virhettä ;-)
Find five faults
Cherchez l'erreur

Tämä pusero on kuin tarina. Siinä on kerroksia kuin parhaimmassa romaanissa.

Alussa oli vain kasa villaa.
In the beginning, there was a pile of wool
Au debut, il y avait la laine

Tätä ei enää samaksi tunnista.
See how it changed
Comme elle a changée

Villasta langaksi neuleeksi
Wool... yarn... knit
Laine... fil...tricot

Tässä vaiheessa alkoi tapahtua mielenkiintoisia asioita. Kun lanka oli jotenkin ylellisen oloista ja epätavallisen väristä, valitsin malliksi oikein yksinkertaisen kalastajaneuleen, ikään kuin kontrastiksi. Kalastajalle se tulikin, sillä käyn talvella pilkillä. Innoissani aloin neuloa puseroa. Vasta kerän loputtua huomasin, että alku meni pieleen (1). Olin ensimmäiseen erään kerrannut yhteen kaksi vaaleampaa säiettä, kun tarkoitus oli kerrata yhteen aina yksi vaaleampi ja tummempi säie. Vaaleammat villat värjäsin roiskimalla keltaista, punaista ja oranssia, ja satunnaisesti myös vähän sinistä ja vihreää väriä villalle. Tummemmat puolestaan maalasin siveltimellä puna-oranssi-keltaraitaisiksi. Puserosta näkyy hyvin, missä kohtaa lankaerä vaihtuu (se ei ole virhe, vaan haluttu tehokeino).

Mallineulekin vähän epäonnistui (2). Palmikoiden väliin olisi pitänyt tulla aina kaksi kerrosta oikeaa ja kaksi kerrosta nurjaa. Luin ohjeen väärin ja neuloin ainaoikeaa.

Koskapa lanka oli omatekoista, sen paksuus ei vastannut ihan ohjeen lankaa ja mittoja. Tein kyllä mallitilkun ja laskin silmukat omasta mielestäni oikein, mutta puserosta näytti uhkaavasti tulevan liian pieni. Pingottamalla sain leveyden riittämään, mutta hieman pitempi se olisi kyllä saanut olla (3).

Toista hihaa tehdessä vaihtui rukki. En ollut värjännyt riittävästi villaa ensimmäisellä kerralla (4), vaan jouduin tekemään peräti kaksi uutta värierää. Uudella rukilla kehrääminen ei heti onnistunut yhtä hyvin kuin vanhalla rukilla, joten kuvassa vasemmalla olevan hihan alaosan neulos kiertää lievästi (5). Ei paljon, mutta kuitenkin sen verran, ettei siihen kannattanut yrittää tehdä samanlaisia koristeluja kuin helmaan.

Tasapainottaakseni helman ja muun osan värieroa, päätin kirjoa alaosaan kuvioita. Minua kiinnostivat vanhan kansan puumerkit, jotka näyttävät taikamerkeiltä. Olin värjännyt niitä varten tummanpunaista villaa, mutta kun kehräsin langat, käytin vääriä, kirkkaamman punaisia villoja. Lanka ei erotu kovin hyvin neuloksesta (6!). Listaa voisi jatkaa vielä: epätasainen lanka ei sovi tuollaisiin koristeluihin (7) jne. jne.

Mutta kaikesta huolimatta: oranssi puseroni on ihana! Se on lämmin, pehmeääkin pehmeämpi ja aivan varmasti uniikki! Se on ensimmäinen aivan alusta asti tekemäni iso vaatekappale ja siksi niin tärkeä. Se ylläni muistan aina, mitä kaikkea sen tekemiseen sisältyikään - sellaistakin, mitä en tässä kerro ;-)

Orange sweater

This is the story of my orange sweater. The one and only and very dear, first ever totally handspun and handdyed sweater by Knitting Cow. The sweater finally accepted to be photographed in the pale light of the winter afternoon, when the blue twilight was swiftly darkening into night.

The yarn I managed to spin of the wool was so luxurious to my taste, so soft and so colourful that, for balance, I wanted to make a very simple garment of it. I decided to make a fisherman's pull. After all, I do fish in the winter, on the frozen lake nearby. I rushed to knit and only after I had finished the first ball of yarn I realised that I had started it off all wrong. I had dyed two kinds of wool: some lighter with the sprinkle method and some darker with the painting method. My intention was to ply one strand of each to make a more complex and versatile yarn. But for the first skein I had plied two strands of the lighter wool
(1). You can see how the colour varies after each ball of yarn (it's not a fault but a wanted effect).

I made a mistake with the pattern as well (2). Between the cables, I was supposed to knit two rows and purl two rows. Instead, it became garter stitch.

Because the yarn was homespun, the gauge did not match with the pattern. I did make a swatch and counted the stitches carefully, but very soon I started to fear that the sweater would be too small for me. Blocking helped a lot but the sweater could have been a little longer (3).

I was finishing the other sleeve, when the new spinning wheel arrived. I hadn't dyed enough wool on the first go (4), so I had to dye some more. Twice, actually. Spinning with the new wheel was not easy at first, so the knit on the other sleeve (on the left in the picture) is slightly slanted (5). Not much, but it prevented me of decorating the sleeves the same way as the hem.

To balance the difference in colour between the hem and the top part, I decided to add some magic sign or old Finnish owner's marks to the hem with a dark red yarn. By mistake, I took some brighter red wool and spun it and made the decorations. They do not show very clearly on the pull (6!). But what's done is done. I could continue the list for ever: the uneven handspun yarn was not good for the decorations at all (7) and so on, and so on.

Despite all, this sweater is my precioussss. When I wear it I remember all this - and much more which I'm not going to reveal here ;-)


Pull orange

Le pull orange a finalement accepté d'être photografié dans la lumière pâle de l'après-midi hivernal, avant que l'heure bleue la couvre totalement. C'est le pull le tout premier, entièrement fait main par La vache qui tricote! J'en suis fière et tellement heureuse de l'avoir mis au bout.

Je pense que le pull mérite bien ce petit billet. Le fil que j'ai filé m'a paru si spécial, si doux et si luxueux que j'en ai voulu faire quelque chose d'extraordinaire. Pour contraster le luxe du fil, j'ai décidé de tricoter un simple pull de pêcheur. Au fait, moi, j'aime bien pêcher sur la glace du lac
en hiver. J'ai commencé à tricoter et c'est seulement après avoir fini la première pelote que je me suis rendue compte que j'avais fait une erreur en filant. J'avais teint une partie de la laine en rouge-orange-jaune plus claire en utilisant ma méthode "JacksonPollock" et avais peint l'autre partie plus sombre avec le pinceau. J'avais l'intention de retordre un brin de chaque couleur pour avoir un fil plus intéressant et complexe. Mais, pour mon premier fil, j'avais retordu deux brins de la laine plus claire (1).

J'ai fait une petite gaffe avec le modèle aussi (2). J'aurais dû tricoter deux rangs envers, deux rangs endroit entre les câbles, mais j'ai tricoté un rang envers, un rang endroit. Eh, pas grave.

Le fil fait main n'est toujours pas très régulier (au moins le mien ne l'est pas), et il ne correspondait pas tout à fait au fil que l'on utilisait pour le modèle. J'ai fait un échantillon et j'ai bien fait mes calculations, mais quelque part à moitié j'ai commencé à avoir des doutes sur la taille du pull. J'ai réussi à élargir le pull en le bloquant soigneusement, mais je pense qu'il aurait pu été un peu plus long (3).

J'étais au courant de tricoter la deuxième manche lorsque le rouet nouveau est arrivé. J'avais teint trop peu de laine la première fois (4) et j'en ai dû fabriquer un peu plus. A deux reprises, en fait. Bien sûr que j'ai filé avec le nouveau rouet même si j'ai eu beaucoup de mal à m'y habituer. Résultat: un fil surtordu qui a déformé un peu la manche (5). Je n'y ai pas pu faire de mêmes décorations que sur le bas du corps de mon pull.

Les décorations que j'ai utilisées ont été inspirées de vieilles marques de propriétaire finlandaises. Ils sont comme des signes magiques, n'est-ce pas? Mais, le fil que j'ai utilisé était trop claire, trop rouge (6). Et le fil fait main n'etait pas idéal pour les décorations du tout (7). Et ainsi de suite, je pourrais continuer la liste jusqu'à l'éternité.

Peu m'importe, ce pull est mon trésor. Chaque fois que je le porte je me souviens de tout ça - et de beacoup d'autres choses que je ne vous révélerai pas ici ;-)

7 kommenttia:

AnneV kirjoitti...

Ooh ja aah... mä täällä vaan huokailen. I-ha-na. Juuri tuolla tavalla syntyy varmasti mieluisimmat neuleet; nyt tuosta prosessista puuttuu enää omat lampaat.

fleur kirjoitti...

Bravo! Je ne me suis pas encore lancée dans l'aventure du PULL! Pour l'instant, cela reste petit, petit lorsque je file... A bientôt,
Fleur

Mielitty kirjoitti...

Tosin kaunis! Ihanat värit, ihana lanka ja puumerkit ovat hauska yksityiskohta paidassa. Siellä näyttää olevan joukossa ainakin elämänpuu-riimu.

Pirkko kirjoitti...

Ai, onko niillä merkeillä nimetkin? Minä vaan teen, minä en tiiä mittään... ;P

miu kirjoitti...

Kuule, minusta tuntuu että turha mennä sinne joulumessuille asti. Tuo vaan ne kaikki langat tänne ;). Ihanaa lankaa! Mie en oo neulonu ollenkaan, purkanut entisiä sitäkin ahkerammin. On muuten huomattavasti joutusampaa kuin neulominen.Paita päivässä ei ole mikään onkkelma...

Sandrine Tricofolk kirjoitti...

Je comprends que ce soit ton trésor ce beau pull ! Il est superbe, et unique !! Et bien entendu magnifique !!

Mielitty kirjoitti...

Noista puumerkeistä tosiaan osa on riimukirjaimia. En kyllä ole meidän perheen riimu-expertti, siipalta onnistuu paremmin riimujen lukeminen.

Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa Skandinaviassa käytetyistä riimuista: http://www.futhark.com/

Tämäkin on hyvä:
http://www.ancientscripts.com/futhark.htm

Lähetä kommentti