2.9.07

Ihana lauantai

Eilen oli ihana päivä. Oltiin yhden neulojakamun ja hänen äitinsä kanssa Helsingissä Kädentaidot-messuilla Wanhassa Satamassa. No, oli bussissa kyllä lähes 50 muutakin naista. En tuntenut. Wanha Satama on minusta oiva paikka messuille, oli luonnonvaloa ja tunnelmaa, ei liikaa tungosta. Laukkasin kuin nuori vasikka lanka- ja varsinkin lammastilojen kojulta toiselle, hiplailin ja ihailin käsitöitä asiantuntevassa seurassa. Tänään onkin ollut sitten krapulapäivä. Nukuin puolille päivin enkä ole oikeastaan herännyt koko päivänä. Sataa taas.

Yesterday was a lovely day. I took a bus to the Handicrafts Fair in Helsinki with a knitting friend and her mother plus some fifty other people. Like a young calf, I frolicked from one yarn stand to another, making sure not to miss any sheep breeders' stands on the way. It was nice to see and touch all those lovely yarns and artwork and discuss them with people who share the same passion. Today it's like hangover. I slept till noon and have been feeling like a zombie all day. It is raining, again.

But yesterday was a fine day. We stayed at the fair the whole day but took a short walk to the Market Place to grap some lunch. We found the stand of Leena whose blog on dyeing with natural colours is one of my favourites. Now that I have seen her yarns with my very own eyes, I can tell that they are truly beautiful, soft and lovely Finnish wool. In the picture, Leena is on the left and the indigo-dyed yarns that I bought from her on the right. The rest of the pictures are of fibres I saw at the fair. There were some merino tops on many stands but I do not buy merino wool any more. Not after seeing this video on Australian sheep farming. Most of the merino comes from Australia. Think about that. The most interesting fibre I saw was the cotton grass fibre that one seller had a small sample of. I'd definitely want to spin that!

Mutta eilen oli kaikki toisin. Aurinko paistoi ja viivyimme messuilla koko päivän. Välillä poikkesimme Kauppatorille lounaalle. Löysimme Riihivilla-blogin Leenan kojun, mistä olin erityisen tyytyväinen. Nyt on omin silmin nähty, että on ne langat luonnossakin ihquja. Pehmeää, ihanaa suomenlampaan villaa. Kuvassa vasemmalla Leena. Oikealla näkyvät kaksi sinistä indigolla värjättyä vyyhtiä lähtivät minun matkaani.

Leena (Riihivilla)

Muissa Suomen blogeissa on mainostettu varmaan messujen lanka-antia, joten tässä kuituja. Angorinan kojulle emme tainneet sattua ollenkaan, mikä on aika valitettavaa. Rahapussin kannalta vain hyvä.

Quelle journée formidable hier ! Je suis allée à une exposition des art manuels à Helsinki avec une copine qui tricote et sa mère. Plus quelques cinquante autres personnes dans le même bus. J'ai gambadé comme un veau entre les stands, papoté les fils, parlé fils et moutons avec les vendeuses. Aujourd'hui c'est comme si j'avais gueule du bois, j'ai dormi jusqu'à midi et je ne me suis pas vraiment réveillée du tout. Et il pleut.

Mais hier c'était tout à fait différent. Il a fait du soleil et nous sommes restées à l'exposition toute la journée. Pour le déjeuner, on est allé au Marché où j'ai rencontré Leena du blog Riihivilla. Et maintenant que j'ai vu ses fils teints aux couleurs naturelles je peux vous assurer qu'ils sont s'une beauté et douceur extraordinaires. Dans la photo, Leena est à gauche et les deux écheveaux teints avec de l'indigo indien que j'ai achetés à droite. Je me suis concentré à photographier des fibres. De la mérinos, il y avait sur plusieurs stands, mais moi je ne l'achète plus après avoir vu cette vidéo sur le traitement des moutons en Australie. La plupart des mérinos viennent de ce pays. J'ai vu de l'alpaga peignée aussi, à 3 euros les 20 grammes. Heureusement que j'ai des contacts vers d'autres pays. La fibre la plus intéressante que j'ai vue était sans doute la linaigrette vaginée
(lien vers une brochure en format .doc), Eriophorum vaginatum .

Pellavaa oli Raijan Aitan kojussa paljon ja ihanissa väreissä. Pellavankehruutaitoni vaatii vielä sen verran hiomista, että päätin jättää ostamatta. Minulla on erilaatuisia luonnonvärisiä pellavakuituja jemmassa varmaan kilo.

Aivinaa :: Flax :: Lin peigné

Rohdinpellavaa :: Tow :: Etoupes

Tarjolla oli merinokuitua useammassakin paikassa, mutta sitähän minä en osta. Muistattehan tämän videon merinonkasvatuksesta Australiassa? Valtaosa maailman merinovillasta tulee sieltä. Mieti sitä. Oli myös alpakkaa kammattuna topsina, aika hintavaa eli 3 euroa/20 grammaa. Onneksi minulla on noita kansainvälisiä yhteyksiä.

Erikoisin messuilla näkemäni kuitu tässä: tupasvilla. Tätä kun saisi kehrättäväksi.


Tupasvillaa :: Cotton grass fibre :: Fibres de linaigrette vaginée

3 kommenttia:

jeanne-marie kirjoitti...

J'aurais beaucoup aimé être à ta place !
Je comprends pourquoi tu achètes ton alpaga en France !

Leena kirjoitti...

Oli oikeasti tosi mukava tavata, värivalikoima ei ollut parhaimmillaan silloin iltapäivällä, mutta onneksi löysitte jotain kuitenkin ja olisi ollut kiva jutella pidempäänkin.

Aloin katsoa tuota videota Australian lanpaista ja vaikka olenkin tottunut ajatukseen teurastamisesta jne, niin minun oli pakko katkaista video kesken, ihan hirveää eläinten käsittelyä! En ollut tuota videota ennen nähnyt.
Miten paljon elämässämme mahtaakaan olla nykyään sellaisia asioita, joista emme tiedä mitään, kun olemme niin kaukana tavaroiden ja asioiden alkulähteiltä.

Riikka kirjoitti...

Loppui minultakin lyhyeen tuo videon katselu siis oikeastaan lopetin 10 ensimmäisen sekunnin jälkeen, riitti mulle. tulee vaan paha mieli. Mutta kivoja kuvia tuolta messuilta, olispa itsekin päässyt paikalle.

Lähetä kommentti