Kylddyyriä, kauhua ja vähän pitsiä

Kiitos viimeisestä, Päivi ja Timppa!

Ettei tämä menisi ihan insider-jutuiksi, niin kerronpa nyt teillekin, että Päivi Hintsanen, tuo digitaalisen kulttuurin monitoiminainen sai tänään Jyväskylän kaupungin kulttuuripalkinnon ja minullakin oli tilaisuus juhlia sitä hänen kotonaan. Pariskunta kierrätti näppärästi videokasettejaan ja kukin vieras sai viedä niin monta kuin halusi. Lienee parasta etten kerro, minkä taideteoksen heiltä nappasin. Hyvin toimii, kauhupitsiä (genrepaljastus tuli tässä jos et huomannut otsikkoa) syntyy Milwardin hohtokoukulla. Ääni joka videonauhasta lähtee on kuin sata koululaista rapistelemassa karkkipapereita Finnkinossa.

Päivi muuten muisti esitellä minut kaikille nimenomaan Neulovana lehmänä. No, itsepähän olen nimen valinnut. Sain kyydin kotiin taiteilijaväen autossa. Paluumatkalla poikkesimme Kuokkalan keskustaan yhteen taidegalleriaan, jossa oli näyttelyn avajaiset. Signeerasin vieraskirjan taiteilijanimelläni. Tällä kertaa ranskaksi. Saavat pojat ihmetellä sitä nimeä, osasivatpa ranskaa tai eivät.

Päivi Hintsanen, the mother of coloria.net and of many other media art sites and events, has (finally) received the Culture Award of the city of Jyväskylä this afternoon. I was happy to be among the many guests who celebrated the event at her home. Päivi and her husband had thought of a clever idea to recycle (read: get rid of) their old video cassettes. Perhaps I'd better not to tell which video tape I took. Anyhow, it turned out to suit my purposes perfectly. Some nice horror lace coming up on my illuminated Milward Crochet Lite hook. The noise the tape makes is like a hundred school kids crumpling their candy wrappers in a cinema.

BTW, Päivi introduced me to anyone as Knitting Cow. Well, it's my own invention, have to live with it. I was given a lift home in the car of a painter and the chairperson of the cultural board, and we stopped to see a new gallery on the way home. I signed the guestbook with my artistic alias, this time in French. I think the artists and the gallerist will spend a few moments figuring out who the heck was there.

Ma copine Päivi Hintsanen, un artiste médiatique de renommée internationale, a (enfin) reçu le Prix de Culture de la ville de Jyväskylä cet après-midi. J'ai eu la chance de participer aux festivités à sa maison. Päivi et son mari ont eu la bonne idée de recycler ses cassettes vidéo parmi les invités. Moi j'ai selectionné un ouvrage d'art du genre un peu moins à mon goût. Et ça marche parfaitement, voilà les premiers rangs d'une "dentelle horreur", crochetés à un crochet à lumière Milward Crochet Lite. Pour le son que fait la bande vidéo, imaginez une séance de ciné avec une centaine d'écoliers avec des bonbons emballés de cellophane.

Tytöt tykkää :: Le rouge et le noir

Kun 15-vuotias saa valita värit säärystimiin, niin se on tätä. Minulle tästä tulee mieleen kamalat Black Horse-kerrastot jostakin 70-luvulta. Tytöstä nämä ovat tietysti ihanat.

Kertasin rukilla lahjaksi saamiani ohuita lankoja säärystimiin sopiviksi. Kokeilin kaapelikierteisen langan tekoa, kun siihen sattui olemaan ohjeet viimeisimmässä Spin-Off -lehdessä. Mustavalkoinen on jo ihan onnistunutta. Kertasin ensin kaksi säiettä (tai tässä tapauksessa kaksi ohutta 2-säikeistä lankaa) ylikierteisiksi myötäpäivään ja sitten näin saadut langat hyvin vähäisellä kiristyksellä vastapäivään valmiiksi langaksi. Muut langat ovat villaa, mutta valkoinen lanka on jotain keinokuitua. Dralon tulee ensimmäisenä mieleen, sitä oli varmaan 60-70-luvuilla, jonkinlainen akryylintyyppinen, aika karheanoloinen kuitu. Sen pitäisi kestää tallikäyttöön tulevissa säärystimissäkin hyvin.

Here's the Girl's favourite colourway. To me this looks like the horrid men's long johns from the 70's. Well, the Girl knows nothing about that, born in the 90's as she is. I knitted her a pair of leg warmers for the stables. I plied some of the fine yarns that I got as a gift the other day. A great occasion to try a new technique and make cabled yarns as explained in the latest issue of Spin-Off.

J'ai laissé la Fille, 15 ans, choisir les couleurs pour ces leggings. Quelle surprise, du noir et du blanc, comme toujours. Elle adore, mais pour moi ça fait penser aux caleçons longs ultra moches des années 70. De toute façon, ce projet m'a donné l'excuse de tester la technique expliquée dans le numéro le plus récent de Spin-Off: les fils câblés. J'ai simplement retordu des fils fins que j'ai reçus l'autre jour. Une expérience très réussie, je trouve, je vais essayer d'autre combinaisons de couleurs pour des fils à chaussettes.

Kevään värit :: Spring colours :: Couleurs du printemps

Edellisessä neuletapaamisessa tein tossuja Villa Laurilan kainuunharmaslangoista. Joku huomautti, että syksyn värejä. Minusta nämä ovat kyllä ihan kevään värit. Ainakin näin huhtikuussa väri-ilo on pihasta kaukana. Ruskea lanka on värjätty seitikeillä. Varren kuvioaihe on vanhasta suomalaisesta villasta kertovasta kirjasta.

I started these home socks at the knitting meeting a couple of weeks ago. The yarn is from Grey Finnwool from Villa Laurila plus some mushroom-dyed Estonian wool. I found the leaf motif of the cuff in some old book from the 1940's that describes the use of domestic wool. Somebody said the colours reminded her of autumn. I thought they were very this season. Look at outside: April in Finland is very grey indeed, with only some glimpses of reddish brown.

A notre café tricot il y a quelques semaines, lorsque j'ai commencé à tricoter ces chaussettes, une copine a remarqué que c'étaient des couleurs d'automne. Moi pourtant j'avais pensé que c'étaient des couleurs bien à la saison. Regardez dehors: du gris partout et seulement un peu de brun dans les arbustes. Les laines grises vient de Villa Laurila, le fil rouge est teint aux champignons.

Nämä ovat itse asiassa jo kolmannet samalla mallilla tehdyt kotitossut. Tällaiset tossut tein aikoinaan tytölle. Luonnonvaaleata ja itsevärjättyä sinivihreää villalankaa. Ei voi mitään, minusta nämä on niin carllarssonit.

This is actually the third pair of socks knitted in a similar fashion. These are the socks I made for the girl last year. The green and blue yarn is handdyed. For some reason, these socks remind me of the paintings and interiors of Carl Larsson.

C'est la troisième pair de chaussettes que j'ai tricoté de la même façon. Voilà les chaussettes que j'ai faites pour la Fille l'an dernier. Elles me font toujours penser aux peintures de Carl Larsson.

Sillaa ja villaa

Tämä päivä on ollut yhtä historian siipien havinaa. Ensin tulla tupsahti postista kuituvaihtopaketti Sirkalta. Sillaa sota-ajalta eli 1940-luvulta.

Ihan kivannäköistä, kiiltävää ja aivan helposti kehrättävän näköistä kuitua. Silla-sanan olin kyllä joskus kuullut, mutta en oikein tiennyt, mitä se on. Pienen nettisurffailun jälkeen selvisi, että silla tulee sanasta selluloosavilla. Säteri Oy:n tehdasta esittelevillä nettisivuilla kerrotaan seuraavaa:

Mutkikkaan kemiallisen prosessin kautta, valkaistusta selluloosasta valmistettiin keinokuitua, ensivaiheessa niin kutsuttua sillaa. ”Sillasukupolvia” on tullut monta lisää, kutsumanimet ovat vaihdelleet. 1960-luvulla käyttöön vakiintuivat nimet raionvilla ja raionsilkki. Säteri Oy on edelleenkin Euroopan merkittävimpiä keinokuitujen valmistajia.

Tarinoita elävästä elämästä -blogissa on kuva sillapaketista. Sillaa oli kovina aikoina kehrätty vähien villojen jatkoksi. Villa ja turkiksethan menivät sota-aikana sotilaiden lämmittimiksi. En ole vielä saanut käsiini nykyään käytettyä lyocell- (eli Tencel-) kuitua, joten en tiedä, miten paljon tämä muistuttaa sitä.

Kuituvaihto poikii aina silloin tällöin yhteydenottoja. Vähän aikaa sitten sain Mikkelistä laaman karvoja ja Ranskasta Thône et Marthod -rotuisen lampaan villaa, ihan valmiiksi kehrättynä ja kasveilla värjättynä vielä. Aika karkeaa kuitua, kuin köyttä melkein, mutta hauska pikkuvyyhti on toimittanut kirjanmerkin virkaa.

Illalla ilmestyi huusholliin muutama kassillinen lisälankaa. Viikonlopun messuilla kävi mies, entinen kollega kirjastoajoilta, ja kysyi huolisinko hänen äitinsä peruina jääneitä villalankoja. Tämä samainen mies oli nähnyt minut joulumarkkinoilla, huomannut käsityöharrastukseni ja oli vartavasten tullut etsimään minua messuilta tekemään tätä tarjoustaan. Eihän siitä voinut kieltäytyä. Nyt minulla on 10 kiloa lisälankaa, enimmäkseen ohuita villalankoja jostakin hamalta 60-luvulta. Langat ovat suurimmaksi osaksi peräisin mattolankatehtaasta Padasjoelta.

Siinäpä riittääkin miettimistä, mitä noista tekisi. Qvidi-Minan jakku (kuten Aurinkoa-blogissa, kategoria Qvidi-Minan takki)? Virkattuja mattoja? Taidelankakokeiluja rukilla? Anoppi apuun! Tämä saattaa sitä paitsi olla vasta alkua, sillä kesämökin varastot ovat kuulema vielä koluamatta. Jäämistössä olisi myös kerintälaite ja pari rukkia, joista voisin olla kiinnostunut. Tai, no, ainakin kerintälaitteesta.

Sellainen periaate minulla kyllä on, että hyvän on annettava kiertää. Ainakin osa näistä täytyy käyttää hyväntekeväisyyteen.

Funny day, today, full of history. First, I got a fibre exchange parcel from a spinning net pal. The fibre dates back to the war time, 1940's, and is made of cellulose. As almost all domestic wool was used then for military purposes, fibres like this were used for fabrics or added to the wool. At the time, the fibre was called "silla" in Finnish, later it has been known by the names of "rayon silk" or "rayon wool". I have never seen lyocell (Tencel) fibres, so I am not sure if this is a similar fibre.

The fibre exchange project is still on. A few weeks back I got some llama fibres, and in January a small skein of handspun Thone et Marthod wool from France. The fibres are coarse, but the mini skein looks lovely, and I have been using it as a bookmark.

Then, in the evening, an old collegue from the library popped up and brought me ten kilos of wool yarn from his late mother's stash. And this is not all the yarn she had, there will be more in a couple of week's time. Some of these yarns are forty years old but seem to be in good condition. Now I have to find out what to do with the yarn: crochet a rug?, make the Qvidi-Mina jacket (see the slide show (in Finnish) here)? try plying complex textured yarns on my spinning wheel? ask my mother-in-law for help?! One thing is for sure: some of this yarn will go to charity since I got all for free.

Maitolankaa :: Milk fibre :: Fibres de lait

Hih, lehmä löysi maitolankaa messuilta :) Titityyn Tiina suositteli tiukkaa toppia tai bikineitä vaaleanpunaisesta, mutta taidanpa jättää väliin. Matkaan tarttui myös vanha värttinä. Pystyyköhän sillä kehräämään tuollaisenaan vai puuttuuko siitä osa?

This is what I found at the Crafts market: milk fibres for the Cow (heehee) and an old spindle. Tiina at the Titityy shop suggested I make a tight top or a bikini of the milk & cotton mix. LOL.

Des fibres de lait pour la Vache qui tricote :) On m'a recommendé d'en tricoter un top serré ou bikini. MDR. J'ai aussi acheté un vieux fuseau. Franchement, je ne sais pas si je peux filer avec, on verra...

Messuilua :: Crafts fair

Aah, nyt olen ansainnut lasillisen viiniä! Auttelin Katjaa Kädentaitomessuilla Jyväskylässä. Katjan Secret Wool -kauppa oli messuilla ensimmäistä kertaa.


Kävijöitä ja langanhypistelijöitä riitti koko päivän. Huomenna vielä toinen messupäivä edessä. Sain nauttia väriterapiaa oikein kunnolla kaikista Ameriikan ihanuuksista ja myös tuntoaistimuksia etenkin iki-ihanista Manos del Uruguayn silkkivilla- ja villalangoista. Jonkin näistä Cherry Tree Hillin kid mohair-silkki-bukleelankavyyhdeistä olisin kyllä voinut kietoa kaulaani ihan sellaisenaan, niin ihanat värit ja niin ihana pehmeys. Tällaiset langat pääsevät oikeuksiinsa vasta kun ne näkee - ja tuntee - luonnossa.

Kotikehruitanikin eli aitoa lähilankaa (10 kilometrin päässä messupaikalta kehrättyä) oli myynnissä, Alli V. -"tuotemerkillä" (lue nurinpäin, niin hoksaat jujun). Luonnonvärisille ja luonnonväreillä värjätyille minulla on muuten oma tuotelinja NaturAlli ;) Oikeasti olen edelleen sama vanha harrastelija enkä mikään yrittäjä. Jokaisen saamani sentin ilmoitan kuitenkin verottajalle. Ilomielin ilmoittaisin enemmänkin tuloja (vinkkivinkki).

Muiden messuilijoiden kojuilta ei tänään jäänyt minulle käteen kuin vähän värjättyä aivinaa Raijan Aitasta. Siitä saa ihanasti väriä ja erilaista tuntua suomenlampaan villasta kehrättyyn lankaan. Tämän täytyy olla sitä kuuluisaa naisen logiikkaa: lankaa on jo nurkat täynnä ja vielä suunnittelen kehrääväni lisää! No, autotallissa on ainakin kolme säkillistä villoja. Jotain niillekin täytyy tehdä. Ja täytyyhän minun saada päivittäiset joogahetkeni rukin ääressä. Seli seli...


I've been a good girl today, helping out a knitting friend to sell her yarns at a local crafts fair. She imports some very well-known yarn labels such as Manos del Uruguay, Cherry Tree Hill and Lorna's Laces. A real colour therapy day for me, again. I had a chance to sell some of my locally produced yarn, as well, to make room for new skeins of handspun. The only thing I bought was a small amount of coloured flax (above) which I intend to card with some Finnwool.

Aujourd'hui j'ai aidé ma copine tricoteuse à vendre ses superbes fils sur la foire artisanale à Jyväskylä. Elle représente des marques mondialement connues, comme Manos del Uruguay, Cherry Tree Hill, Patons et Lorna's Laces en Finlande. Des fils de très haute qualité et très gais, un vrai plaisir de les voir et de les toucher. La foire continuera demain. J'espère bien pouvoir vendre un peu de mes fils fait main aussi, pour faire un peu de place pour de nouveaux écheveaux. J'ai acheté un peu de lin coloré, pour donner de la couleur et une touche spéciale à la laine de pays.

P.S. Mainos kehrääjille tai sellaisiksi aikoville: tällaisia värjättyjä villatopseja tein messuille. Kuituina bluefaced leicester ja uusiseelantilainen karitsanvilla. Kutakin väriä noin 100 grammaa.
[Muoks 6.4.] Nrot 1, 2, 4, 7 ja 8 tarjolla pian Secret Wool -puodissa. Nrot 2 ("Lolita Lempicka") ja 6 ("Kevät") saan kehrätä itse, aah...


These are the hand-dyed wool tops of NZ lamb's wool and BFL I'm selling at the fair, about 100 grams each.
[Edit] #1, 2, 4, 7 and 8 will be available shortly at the Secret Wool web shop. I think I'll spin #3 ("Lolita Lempicka") and #6 ("Spring") myself.

Voilà les laines teintes que je vends à la foire, de la BFL et de l'agneau néo-zélandais.
[Edit] No. 1, 2, 4, 7 et 8 seront disponible chez Secret Wool prochainement. Je pense que je vais régaler et filer le 3 ("Lolita Lempicka") et 6 ("Printemps") moi-même.

Terapiapäivä :: Therapy day

Nämä lähtevät viikonlopun Kädentaitomessuille :)