Vihreässä on kaikkien erisävyisten vihreiden villanjämien lisäksi ripaus silkkiä ja Raijan Aitasta hamstrattua pellavakuitua. Vaaleanpunainen epäonnistui mielestäni surkeasti. Ainekset ovat ok: alpakkaa ja villaa, silkkiä ja polyamidiglitteriä, mutta lanka on paikoin ylikierteistä, ei tunnu kivalta eikä näytä yhtään hyvältä (paitsi ehkä pikkutytöistä). Valkoinen on iki-ihanaa shetlanninlammasta, hiukan vajaa 600 metriä per 100 g. Kuvan oton jälkeen se vielä pörhistyi pesussa kivasti.
Ai niin, huomenna menen Dorothyn kanssa kehräämään Vaajakosken asemalle klo 10-14. Siellä on Myötätuulen päivä -tapahtuma. Juuri nyt tuntuu siltä, että myötätuulta tässä tarvitaankin.
2 kommenttia:
Omakehruiset langat ovat kyllä aina kuvauksen arvoisia, vaikka ne eivät tekijän mielestä olekaan ensiluokkaisia. Kiitos, että kuvasit mielenkiintoiset ja erilaiset vyyhtisi meille :)
Teillä on tulossa varmaan mukava Myötätuulen päivä.
j'adooore la vue de fils filés! Mmmmm
Lähetä kommentti