Hauskaa vappua!

Vappukukkiin löysin ohjeen Saartjen blogista Rineken sivujen kautta.

Le Premier Mai s'appelle 'Vappu' en finnois. Au vappu, on célèbre le printemps. Trop tôt ici pour les muguets, donc j'ai tricoté des fleurs. J'ai trouvé les instructions au site de Saartje, grâce à Rineke. Merci :)
The first day of May is called 'Vappu' in Finnish. As there aren't many flowers outside yet, I knitted my own. I found the instructions in Saartje's blog, via Rineke. Thank you both :)

Kevään ensi kukkanen
It's spring
C'est le printemps

Pussukka :: Pouch :: Pochette

Eilen askartelin tällaisen kännykkäpussin. Tuli vähän sellainen hiiri kissalle räätälinä -olo, kun alunperin lapasiksi aikomastani neulomuksesta tulikin pieni pussukka.

Halusin kokeilla, miten anoppi oli oikein tehnyt etukappaleen mallineuleen aiemmin esittelemässäni vaaleansinisessä puserossa. Se olikin helppo, itseasiassa puolipatentti nurjalta puolelta:

1. krs: (kuviovärillä) 1 s nurin, *nosta 1 s nurin neulomatta, 1 s nurin*. Toista *-*.
2. krs: (pohjavärillä) nurin.
3. krs: (kuviovärillä) *Nosta 1 s nurin neulomatta, 1 s. nurin*. Toista *-*.
4. krs: (pohjavärillä) nurin.

Pyörönä neulottaessa neulo parilliset kerrokset oikein.

Hauskinta on, että tätä pussia voi käyttää molemmin puolin, jos pystyraidat alkavat kyllästyttää. Yllä kuvattu mallineule tekee pieniä värillisiä pilkkuja pohjaväriin (anteeksi heikkolaatuinen kuva). Pussiin tulee uusi kännykkäni. Jotkut ovat antaneet kännykälleen nimen. Tuijotin omaani hetken aikaa ja tulin siihen tulokseen, että sen nimi on Manu, aivan ilmiselvästi :D

Yesterday evening I took out some handpainted yarn and dp needles and just started knitting while watching tv. I started to knit mittens, but somehow I ended up with this pouch for my new mobile phone. My phone is called Manu, by the way.

I was curious to find out how my mother-in-law had knitted the front piece of the blue sweater that you can see in my previous posting. The stitch pattern is simple:

Row 1: (contrasting colour, CC) p 1, *slip 1 purlwise, p 1*. Repeat *-*.
Row 2: (main colour, MC) purl.
Row 3: (CC) *slip 1 purlwise, p 1*. Repeat *-*.
Row 4: (main colour, MC) purl.

If knitting in the round, knit the even rows instead of purling.

The nice thing about the pouch is that it is reversible (sorry for the bad photo).

Hier soir j'ai voulu essayer quelque chose de nouveau avec mes aiguilles. J'ai commencé à tricoter des moufles mais j'ai fini par avoir cette petite pochette réversible pour mon nouveau téléphone, qui s'appelle Manu (prononcé Manou).
J'ai voulu savoir comment ma belle-mère avait tricoté le point dans le pull bleu clair dont j'ai publié une photo recemment. C'est simple:

Rang 1: (couleur constrastante) tricoter 1 m env, *faire glisser 1 m comme pour à l'envers, 1 m env*. Répéter *-*.
Rang 2: (couleur principale) Tricoter à l'envers.
Rang 3: (couleur contr.) *Faire glisser 1 m comme pour à l'envers, 1 m env*. Répéter *-*.
Rang 4: (couleur princ.) Tricoter à l'envers.

En tricotant en rond, tricoter tous les rangs pairs à l'endroit.

Du filage :: Kehruusta :: About spinning

Pour changer, je commence aujourd'hui en français. J'ai beacoup filé cette année. Je trouve le filage le meilleur remède contre le stress. Après une journée spécialement dure au travail (ce qui se passe un peu trop souvent à mon avis), je rentre à la maison, ne parle à personne (mais peut-être joue un peu avec les chiens, ça fait partie de ma "thérapie" à moi aussi) et me lance sur mon rouet. Je file pendant quinze minutes, et déjà je me sens un peu mieux. La bobine pleine, je suis de nouveau prête à conquérir le monde.

De cette façon, je dois avoir filé plus de deux kilos de laine dans ces quatre mois. Sans compter les écheveaux retordus que j'ai faits chez ma belle-mère à Pâques. Deux kilos c'est beaucoup, car dans une soirée je ne file que cinquante ou soixante grammes.

J'ai commencé à préférer un fil retors à trois brins à celui à deux brins, qui est plus facile et rapide à faire. J'aimerais un jour tricoter un beau pull irlandais à torsades très compliquées et spectaculaires ! Je pense que pour les torsades, un fil à trois brins serait mieux, parce qu'il n'est pas aussi "plat" qu'un fil à deux brins, mais plus tridimensionnel. Mais des projets comme ça, on peut toujours rêver... je sais que je n'ai pas beaucoup de patience pour ce genre de projets: les chaussettes c'est plutôt mon truc.

Et des photos, un billet sans photos vaut absolument rien. Voici le fil que je vous ai montré il y a quelque temps que j'ai appelé "Juin", retors avec deux brins de laine blanche (à droite) et avec deux brins de laine verte (au milieu). Le vert est mon favorit absolu: c'est comme une pature fraîche avec de jolies petites fleurs :) Dans l'autre photo, il y a le même fil retordu avec deux brins de laine noire, ce qui donne un effet tout à fait différent. Le fil bleu est fait de la laine que j'ai teinte en mèche (comme le vert aussi) et mélangée avec de la laine blanche naturelle. Il a les couleurs du drapeau finlandais.


Olen tänä vuonna kehrännyt mielestäni paljon, yli kaksi kiloa, jos ei lasketa niitä lankoja, jotka kertasin pääsiäisenä (kertaaminen on kuitenkin niin paljon nopeampaa ja helpompaa kuin varsinainen kehrääminen). Tavallisesti päivä menee näin: tulen töistä kotiin stressaantuneena kaikesta siitä, mitä päivän aikana on tapahtunut (kumma ettei siellä tapahdu koskaan mitään positiivisesti yllättävää). En puhu enkä pukahda kenellekään mitään, leikin ehkä koirien kanssa vähän ja menen rukille. Jo varttitunnin päästä tuntuu paremmalta, ja kun rulla on täysi, voin hymyillä koko maailmalle :) Nyt kun kirjoitan tätä, tulee mieleen, että minun pitäisi varmaan ottaa rukki töihin, niin jaksaisin sielläkin hymyillä. Olisi siinä työkavereilla ihmettelemistä. Kaksi kiloa on paljon vajaassa neljässä kuukaudessa, sillä yhtenä iltana saan valmiiksi ehkä yhden rullan eli 50-60 grammaa lankaa.

Tällä hetkellä kehrään mieluiten kolmisäikeistä lankaa. Sen tekeminen on hitaampaa ja vaikeampaakin kuin kaksisäikeisen. Haluaisin joskus tehdä kehräämistäni langoista muhkean irlantilaistyylisen palmikkoneuleen. Jotenkin minusta tuntuu, että kolmisäikeinen lanka sopii palmikoihin paremmin, se ei ole niin latteaa kuin kaksisäikeinen, vaan jotenkin kolmiulotteisempaa. Mutta saa nähdä, saanko koskaan aikaiseksi mitään isoa projektia. Sukat on paljon sopivamman kokoinen projekti minulle.

Koska blogipostaus ilman kuvia ei ole mitään, niin ohessa kuvia taannoin esittelemästäni kesäkuu-langasta. Oikealla yksi säie sitä kerrattuna kahden valkoisen säikeen kanssa ja keskellä yksi säie puolestaan kahden vaaleanvihreän säikeen kanssa kerrattuna. Vihreä on tietysti lehmän suosikki: kuin tuore laidun pienine kukkasineen. Alemmassa kuvassa sama lanka kerrattuna luonnonmustan langan kanssa. Mielenkiintoista nähdä, miten vaikutelma muuttuu. Sininen lanka on yhdistelmä kiharoina värjättyä sinistä villaa ja valkoista luonnonväristä. Siinäkin on tarkkaan katsoen kymmeniä eri sävyjä.

I have been very busy at the spinning wheel this year. I think I've spun over two kilos (some five pounds) of yarn, without counting the yarn I plied at Easter. That's a lot, considering that I can spin only some 50 grams of wool per night (to see how much that's in ounces, please google "50 grams in oz.").

This it how it goes usually: I come home after a particularly stressful day (most days are, by the way, I wonder why), I don't speak a word to anyone, maybe play a little with the dogs, and go the spinning wheel. After fifteen minutes, I feel much better. When the bobbin is full, I'm ready to conquer the world - well, almost. To me, spinning is the best remedy for stress.

I prefer 3-ply yarn to 2-ply, although it's slower to spin. I'd love to knit a nice big Aran sweater one day of my handspun yarn. I think a 3-ply yarn would make nicer-looking cables than a "flatter" 2-ply yarn.

The photos show the yarn I spun a while ago, the one I called June. I plied some of it with two strands of plain white wool (on the right), and with two strands of green wool (in the middle) as well as with some natural black wool yarn (the last photo). It's interesting how different the yarns look. My favourite, of course, is the green yarn. It's like fresh summer pasture with little bright flowers. The blue yarn is an example of the hundreds of nuances that you get when you spin some coloured wool mixed with natural white.

Keeppi :: Semi-circular shawl

Kun jossakin ohjeessa sanotaan, että sen voi tehdä hahtuvasta, niin minähän kokeilen heti. Ohjeen tähän keeppiin eli puoliympyrän muotoiseen shaaliin löysin ruotsalaisesta Barbros stickning -blogista. Tack, Barbro!

Tein keepin Pirtin Kehräämön hahtuvasta, jota minulla sattui olemaan kotona. Muutin mallia siten, että lisäsin kiilojen väliin aina kuusi kerrosta ainaoikeaa, koska epäilin, ettei yksi kiekko muuten riitä keeppiin. Kotimainen hahtuva on paksumpaa kuin virolainen, josta tuo ohjeen neule on tehty. Eikä se ihan riittänytkään, vaan pitää odottaa seuraavaa Mikkelin-reissua, että voin ostaa lisää hahtuvaa.

Hahtuva ei ehkä ole kaikista paras materiaali koiratalouteen, eikä kissatalouteenkaan, sillä se ei oikein kestä eläinten kynsiä. Mutta en tiedä mitään kevyempää ja lämpimämpää. Eikä sitä missään nimessä saa huovuttaa!

Ruotsalaisten blogien listalla (Svenska stickringen) on muuten niin monta muutakin herkkua, että helposti vierähtää tovi jos toinenkin niitä tutkiessa.

Lately, I've been knitting this capelet or semi-circular shawl out of unspun roving from Pirtin Kehräämö. You can find the instructions in English in Barbro's blog. It's not perhaps the most appropriate material for a household with dogs, but I cannot resist the softness, lightness and warmness of this material. And I ran out of yarn. Damn! I need to wait until we go to Mikkeli to get some more roving.

Back home :: De retour à la maison

Back from the Easter holiday and the mother-in-law's little "work camp". That's how it feels, anyhow. My mother-in-law, although not so many years older than me, belongs to the old generation who believe that idle hands are the root of all evil. Therefore, as I had taken my new "mobile" spinning wheel with me to her place in Eastern Finland, I had to do some spinning. In fact, I gave her yarn stash a revamp, by plying some three pounds of her natural dyed yarn with some of my own handspun white wool. You can see some of the yarn in my previous Finnish posting.

Finalement de retour de chez ma belle-mère. J'y ai ammené mon nouveau rouet portable et j'ai filé, ou plutôt retordu, à peu près deux kilos de laine pendant les vacances. Un brin de ma laine filée main mélangé avec ses fils fins teints main. Vous pouvez en voir quelques exemplaires dans mon billet précédant en finnois.

This is what I got in return. About three pounds of felting wool, mostly in blue. I tested that it is spinnable although it doesn't make a very good yarn. The fibres are short, there's not much luster and no elasticity, either. But, in any case, I think I can use it for something.

Elle m'a donné un peu plus d'un kilo de laine à feutrer. J'ai testé que l'on peut en filer un fil mais il a perdu de son lustre et de son élasticité. De toute façon, je pense que je pourrai en faire quelque chose d'intéressant...


Easter Saturday is called "lankalauantai" in Finnish, or yarn Saturday. That's when the folks used to dye their yarns in the old days. As there was still a lot of snow on the ground yet, we decided to wait until the snow disappears before putting out the dye kettles.

In waiting for warmer days, my mother-in-law and I peeled willow rods. The willow bark contains tannin which is a natural mordant and can be used, for example, to dye cotton with natural colours. This yarn madness is getting really serious: when the others go skiing on Easter holidays, I spin and peel willows instead!

Le samedi de Pâques s'appelle samedi de fil en finnois. Ce jour-là, on avait l'habitude de teindre la laine que l'on avait filée pendant l'hiver. Puisqu'il avait toujours de la neige et qu'il faisait assez froid, nous on a laissé les teintures pour une autre fois. Pourtant, nous avons arraché l'écorce des saules pour avoir de mordançage pour les bains de teinture futurs. Cette folie de laine ne cesse de grandir: quand les autres s'embarquent pour les pistes de slalom à Pâques, la Vache file et arrache l'écorce des saules !

Miss N found a nice warm place on balls of yarn.

Pour mes lecteurs francophones, je peux avouer un petit secret (car je pense que la grande majorité de mes lecteurs ne comprennent pas le français). La Vache a été interviewée pour un magazine à distribution nationale la semaine dernière ! Un photographe est venu me photografier hier. Maintenant je suis dans tous mes états en attendant la parution de l'article. J'ai parlé de mon burnout (fatigue?) , de ma dépression, et les valeurs thérapeutiques que j'ai trouvées dans le filage et le tricot et même du bienfait du blogging :)

Pääsiäismaininkeja

- Mitä teit pääsiäisenä? Kävittekö jossain hiihtelemässä?
- Ei. Kehräsin. Pajuja kuorin.

Tästä lankahulluudesta on näköjään tullut jo elämäntapa. Olimme pääsiäisenä anopin luona Itä-Suomessa. Työleiriähän se tarkoitti - jälleen kerran. Anoppi, joka ei ole vuosissa kovin paljon minua vanhempi, on näitä vanhan kansan ihmisiä, joiden mielestä joutilaisuus on kaiken pahan alku ja juuri. Niinpä kehräilin koko pääsiäisen hänen lankavarastojaan uusiksi. Varmaan kaksi kiloa tuli kehrättyä, tai ennemminkin kerrattua lankaa. Säie itsekehrättyä valkoista villaa teki ihmeitä anopin ohuille kasvivärjätyille ja muillekin langoille (alla kuvassa vain osa langoista). Pajunkuoret irtoavat nyt parhaiten ja niitä tarvitaan, että anoppi saa värjättyä uusia lankoja. Pajunkuorissa on mm. tanniinia, joka käy puretteeksi puuvillalangoille.

Jätin langat sinne. Anoppi saa keksiä, mitä noista langoista tekee. Onpahan ainakin vaihtelua ainaiseen sukankutomiseen.

Anoppi oli muuten tehnyt pari kaunista puseroakin sukan kutomisen lomassa. Koko 38 eli liian pieniä minulle, valitettavasti. Näistä anoppi voisi luopua sopuhintaan. Ota yhteyttä sähköpostitse minuun (klikkaa lehmän pää ja sieltä sähköpostiosoite), jos kiinnostaa.

Hennon vaaleansininen, Emotuotannon väreillä itse värjätty neule 100-prosenttista puuvillalankaa. Kaula-aukossa nirkkoreuna. Etukappaleen neulos "omasta päästä", hihat ja takakappale kuvassa näkyvää joustinneuletta. Neuleeseen kuuluu kapea, kirjavilla pienillä helmillä koristeltu huivi samaa lankaa.












Pitsisomisteinen neulepusero sienillä värjättyä bourrette-silkkilankaa. Kaula-aukossa, helmassa ja hihansuissa nirkkoreuna. Hyvin kaunis, syvä punertavan ruskea väri, jossa pientä epätasaisuutta, kuten käsinvärjättyyn kuuluukin. Malli tässäkin anopin itse kehittelemä.

MYYTY!

Kevät :: Spring :: Printemps

Noitapiirin jäseneksi :: Rond de Sorcières

Huh, olipas vaikea saada tuo noitaringin kuva sivulaatikkoon! Blogger ei suostunut tallentamaan kuvaa gif-muotoisena, ei sitten millään, jpegiä vain tarjosi. Animaatio olisi menetetty. Mutta kikkakolmosella onnistuin eli tallensin kuvan toiselle webbisivulleni, mistä linkitin sen tänne. Liityin viimein rinkiin, kun niillä on niin upea logo. Ja tietysti mielenkiintoisia blogeja.

I joined the Circle of Witches, I mean the Jolly Group of Friends (I wonder why it's called that in English?). They have such a cute logo. But it was impossible to download the animated GIF image file to Blogger. Finally, I had to place it on another web page, and make a link to the picture there.

J'ai joint le Rond de Sorcières aujourd'hui. Leur logo est adorable et les membres ont des blogs superbes, bien sûr ;-) J'ai eu beacoup de mal à télécharger le logo en tant qu'image animé. Finalement, j'ai dû placer l'image sur une autre page web et faire un lien vers cet autre site. Pas très pratique.

Tästä tulee virkattu kaulaketju - ehkä?
A crochet necklace, maybe?
Un collier crocheté, peut-être ?

Parce que je suis très paresseuse à écrire en français (Ca me prend beacoup plus de temps que d'écrire en anglais que j'utilise tous les jours au boulot. Et il me faut rester un peu de temps pour le filage et le tricot aussi !), je voudrais présenter à mes lecteurs francophones un blog que j'ai découvert aujourd'hui. C'est le blog de Charlotte, une Française étudiant à Rovaniemi, en Laponie, et intitulé Il était une fois la Finlande. Il y même la recette du
gratin du rutabagas, qui est l'un de mes plats favoris :) (Ils sont curieux, les Finlandais, non ?)