Ami-go

I got a parcel today! From Denmark! I knew what was inside (at least part of it) but still my hands were shaking when I opened the envelope. It was my first amigurumi! I immediately baptised him Ami-go (that's mock Japanese-Spanish, I hope it means nothing rude in Japanese). There was also candy, anis-flavoured. How did you know that I like anis, Rineke? Well, and anisette ;-)

Spot the odd one out.

To take another pic, I put the amigurumi on the floor. Miss N came, tossed Ami-go around and licked his butt (I must say the bottom is pretty clearly marked). I lifted Ami-go up, Miss N tossed him over and licked the butt again.

Now, this was too much for our gallant Mr B. He took the amigurumi gently in his mouth and carried it safe behind the sofa. Not in a way he drags his own toys, but very very gently. (Well, there you can see the butt...)

You're not going to play with this one, you ruthless bitch.

Can't I keep him, Pirkko? Please? But no, I'm going to take Ami-go to work, to be my mascot. And the anis candy, too. (Look how the poor thing is spreading his arms, as if to cry: "Mummy, take me back! Why did you send me here! Look at my ears, they cramped me in an airplane!")

Thank you so much, Rineke. I hope you'll like my "thing" as much I like yours. I'm not telling what it is yet, not even in Finnish. Maybe some of you linguists knows Finnish...

Sain paketin Tanskasta. Hollantilainen Rineke, joka asuu Odensessa, keksi järjestää blogissaan vaihtokaupan, jossa vaihdetaan jotain omatekemää ja sen lisäksi ehkä karkkia tai käsityölehtiä tms. Minusta se oli niin kiva idea, että ryhdyin vaihtokauppaan. Tiesin etukäteen, että Rineke lähettää minulle tekemänsä amigurumin ja tanskalaista karkkia. Karkit ovat aniksenmakuisia, ihan mun lemppareita. Ristin heti amigurumin Ami-go:ksi, joka on muka-japania (toivottavasti ei mitään rumaa tarkoittavaa). Korvat näyttävät vähän kärsineen lentomatkalla kirjekuoressa ja muutenkin se on sen näköinen, kuin haluaisi takaisin äidin syliin ja pois koirien hampaista. No, eiköhän me tässä tutustuta ja totuta toisiimme, ajan kanssa.

Kuvaillessa tuli pieni konflikti, kun neiti N halusi "hoitaa" Ami-gota ja kaatoi sen aina kumoon ja nuolaisi peppua (peppu on muuten jokseenkin selvästi merkitty). Ritarillinen herra B tuli apuun, otti Ami-gon hellästi suuhunsa ja kantoi sen sohvan taakse turvaan. Sitten pyydeltiin, että enkö minä saisi pitää sitä, enkö? Mutta minä vien Ami-gon maskotiksi työpaikalle ja ne karkit myös. Toivottavasti Rinekekin pitää saamastaan vaihtarista. Hän saa omansa yllärinä, joten en kerro sitä suomeksikaan. Tiedä mitä kielitieteilijöitä siellä Odensessa on.