Siinä ne on!

Kalenterit tuli ajoissa! Ja ihan hyvältä näyttää painojälki. Hienostuneen tyylikäs paperi ja silleen.
Tilausohjeet uudessa Kipakat-blogissa.

Muuten vähän harmittaa, kun jouduin olemaan töissä enkä päässyt Kuokkalan neulegraffitia tekemään. Mutta tein sinne muutaman neulotun lappusen ja Mervi toimitti ne perille. Käytin taas samoja lahjoituslankoja kuin aikoinaan käsityön museon graffitiinkin eli siellä on muistoja yhdestä ahkerasta naisihmisestä, joka teki elämäntyönsä mattotehtaalla.

Jännittää

Viikonloppuna on joulumarkkinat Paviljongissa ja kalentereiden pitäisi olla valmiit perjantaina. Siis pitäisi. Toivon todella että ovat! Tarkoitus on myydä niitä D-hallissa, pöytä on punaisen pisteen kohdalla, sama paikka kuin viime vuonna. Seläntakainen naapurikin on sama, toivottavasti on hankkinut toisen kankaan sen viimevuotisen psykedeelisen sateenkaaren tilalle. Eli sekin jännittää. Ja nyt kuin luin tuon viimevuotisen postauksen: ehtiiköhän tässä vielä saada h1n1n sitä ennen?!...tai saako vasta sen jälkeen?...

We are living in exciting times. The calendar should be out of the press on Friday, just in time for the Christmas fair on Saturday and Sunday. Notice should. We were supposed to be selling them at the fair but slipped a bit on the schedule. Let's hope the printing house will keep their promise. Other exciting things: will our neighbour be having the same hideous psychedelic fabric at the back of her stand as last year? Will I catch H1N1 before the event?...or after the event?...

Se punainen

Ei ollut vapaaehtoisia, joten takapihan Tuija sai avustaa. Tästähän tuli monipuolinen loimi, 180 cm pitkä ja 60 leveä, 180 g keveä, käy shaaliksi ja kaulahuiviksi tai kauluriksi, pysyy myös ponchonmallisena lämmikkeenä kreppimäisen olomuotonsa ansiosta.Aika yksitoikkoista virkattavaa, pelkkiä ketjusilmukoita ja pylväitä. Tein reunoihin edes vähän kiinteitäsilmukoita mausteeksi. Hapsutkin oli mielessä, Elegant-langasta, mutta ne eivät sitten oikein sopineetkaan. Huivi on siitä hauska, että voi aina päälle vetäessään päättää, näkyykö värikkäämpi raitapuoli vai hitusen hillitympi ruudullinen (nurja) puoli.

No volunteers for photo shooting, so I used Mme Thuja instead. The red shawl is lightweight and surprisingly versatile, it can be used as a scarf or cowl, or even like a poncho. The crepe-like fabric stays well in place on my shoulders. Crocheting this was pretty boring, 180 x 60 cm (6 x 2 foot) of mere chain stitches and trebles, so I added a dc edging in silk yarn. I tried fringes, too, but they did not look good. The simpler the better. The front has stripes and the back is plaid and more subdued in colour. You can wear it both ways, depending on your mood.

Marraskuu

Tämä on kiireinen kuukausi harrasterintamalla. Kipakat-kalenteri ensi vuodelle on viimein saatu painoon, joten ehtii vähän kirjoittelemaankin. Huh huh, oli siinä tekemistä. Suurimman työn teki viime vaiheessa Ekosaaren Tiina kuvituksessa ja taitossa, mutta oikolukua ja pientä viilausta riitti kyllä muillekin mukana olleille. Viimeinen kuva tuli kännykällä viimeisenä viikonloppuna, kun oltiin jo oikeastaan ylitetty deadline :)

Kalenteri on vähän niin kuin meidän joululahja muille neulojille: ihan ikioma, käsitöille omistettu kalenteri, johon ensi vuoden käsityöaiheisia tapahtumia on merkitty jo valmiiksi ja jätetty tilaa omille merkinnöille, kauniita kuvia ja bonuksena 11 uutta neule- ja virkkausohjetta. Kalenteristahan on ollut jo muutama tiiseri muiden Kipakoiden blogeissa, sieltä voi kurkkia makupaloja kalenterista. Minulta on mukana pari ohjetta, valkoinen Suopursu-huivi ja pieni virkattu pyyhe. Onneksi kirjoitin ne jo kesällä. Painoon menee pari viikkoa. Kalenterin tilausohjeet tulevat nettiin aikanaan, malttia. Vaikka sitä juuri lahjaksi sanoinkin, niin kyllä meidän pitää siitä jonkinlainen tekopalkkakin saada eli ei nyt kuitenkaan ilmaiseksi sitä jaella.

Kävin reilu viikko sitten Helsingissä Picasso-näyttelyssä (mahtava!) sekä Kädentaito- ja ELMA-messuilla. Elmassa viihdyin pitemmän aikaa, kun siellä oli enemmän tuttuja lampureita ja alpakankasvattajia sekä maistiaisia. Olihan kädentaitopuolellakin toki paljon nähtävää, mm. Kehrääjien killan osasto, mutta mitään ostettavaa en sieltä löytänyt (no, pari joululahjaa, mutta niistä ei sen enempää). Oli todella aisteja herättelevä lauantaipäivä! Alunperin olin haaveillut pääseväni tässä kuussa viimein Tampereen käsityömessuille, mutta olen kyllä nyt tyytyväinen, että valitsinkin Helsingin. Picasso-näyttely oli todella käymisen arvoinen kokemus. Ja rakastuin angorakani Matildaan. Häntä piti käydä silittelemässä useampaan kertaan.

Matilda tuimana

Käsitöinä on tullut tehtyä taas tossuja. Keräilin nurkista kaikki itsevärjättyjen villalankojen jämät ja niistä tulikin mahtava kasa, puolisen kiloa. Kaikki joko suomenlammasta tai kainuunharmasta.

Tein niistä kokeeksi värikkäät tossut harmaata marraskuuta ilostuttamaan. Varren kuvio on sama kuin huhtikuusukissa. Värit jotenkin karkasivat käsistä varren jälkeen. Tossut ovat uskomattoman pehmeät ja lämpimät. Kokemuksen mukaan kaksinkertainen neulos kestää hyvin käyttöä.

Nyt työn alla on stoola (jotenkin tykkään tuosta sanasta, se on niin juhlava) Utunan langoista (kuva vanhassa postauksessa): Maria-neidistä ja Loitsu-langasta, terästettynä pienellä määrällä Teeteen Elegant-villasilkkilankaa. Stoola on virkattu, tekniikka on sama kuin kalenterin pyyhkeessä (vinkvink). Ei ehkä uskoisi tästä mytystä, että siitä voi mitään eleganttia stoolaa tulla. Ehkä tuleekin loimi. Jokin lämmike kumminkin.

Ja ettei tekeminen lopu, pitäisi vielä pistää sorkkansa neulegraffitiin, josta postasin eilen, ja käväistä parit joulumarkkinat. Joulukuun 13. päivän jälkeen voikin sitten vaipua talviuneen.

Sorry for a loooong post, here's a short summary in English. The title is November, and a lot has happened this month. Our knitters' group Kipakat has made a calendar for year 2010, including instructions for knitting and crochet projects that we have designed ourselves! It was a huge project for newbies that we are in the world of publishing but the calendar is now in print and we hope all our yarn-loving friends will like it. Please click on the links on top of the page and you'll see some sneak peeks. I debuted with two designs: a lace shawl in trinity stitch and a small crocheted towel (same technique as in the last photo which shows a red stole I'm working on right now). The dog sweater will also be there as well as these beautiful cabled socks. Actually I am quite amazed at the talent we could find in ourselves when working on this project.

Then I went to see the Picasso exhibition in Helsinki (a very good one!) and visited the crafts show and the "living countryside" fair. I fell in love with an angora rabbit called Matilda. I spent many a minute caressing her beautiful fur and she let me do it.

As for recent craft projects, there are the November socks made of leftovers of my hand-dyed yarn. They turned out pretty nice. Colour therapy for the dark winter days. Then we'll be participating in a knit graffiti project where we're going to cover up a well in a suburban centre, notorious for its not-so-nice existing graffiti. Plus there's two craft fairs coming up where I've booked a stand, either with Kipakat or my MIL. So even if the days have become very short here and all you'd like to do is sleep, there's no time to hibernate until mid-December.

Neulegraffiti Kuokkalaan

Nappasin kuvan Japa ry:n sivuilta, josta löytyy myös tiedote. Kipakat on menossa mukana. Graffitia aletaan koostaa Kuokkalassa jo edellisenä päivänä 26.11. klo 10 alkaen viereisessä yhteispalvelupisteessä ja nuorisotilassa.

Reverse engineering

Sain pari vuotta sitten joululahjaksi punaisen, seiskaveikasta neulotun palmikkopipon, joka oli minusta hauska ja sopi hyvin kasvojeni muotoon. Punainen väri alkoi kuitenkin kyllästyttää. Niinpä tutkin, miten pipo oli tehty ja tein (lähes) samanlaisen langasta, joka miellyttää itseäni enemmän. Lanka on itsevärjättyä kainuunharmaslankaa Aholan tilalta. Kaukaa katsottuna tuo lanka näyttää ihan sametilta, niin pehmeästi värit sekoittuvat toisiinsa. Tupsu oli ihan pakko tehdä myös.

Alkuperäinen malli on erittäin suurella todennäköisyydellä julkaistu jossakin suomalaisessa käsityölehdessä, mutta missä? Taisin kyllä tehdä tästä ihan omannäköisen, koskapa neuletiheyteni oli aivan erilainen kuin alkuperäisellä tekijällä.

I had to do some reverse engineering to copy a knitted cabled hat that I got as a present a few years ago and which I like to lot. The original cap is bright red, this one a bit more subdued colour. The yarn is 100% Grey Finn from a local farm, hand-dyed in soft, velvety shades of purple and blue. Love it, especially the cables and the pompom at the top!