Hyvää ja rauhallista joulua!

Lankapornoa :: Yarn porn

Lisää JP-värjättyä villaa lankana
90 g, 132 m vasemmalla, 89 g, 120 m oikealla
kolmen tunnin työ kummassakin vyyhdessä
More yarn à la Jackson Pollock
three hours' work per one hank

Aivan pakko laittaa nämä esille ja muistiin. Olen ihan täpinöissäni, kun vihdoinkin osaan tehdä sellaista lankaa, josta itse pidän =))))

Tagged: What's in my knitting bag

Tina tagged me! She wants to see what's in my knitting bag. Well, I don't have a bag (except for a small plastic one that I got with Simply Knitting; Daisy has a picture of it on her blog) but a basket. Taking a picture was a bit hard for the dogs were in a very playful mood this evening. But there's the basket, neat and tidy (ha ha) and my precious knitting toolbox, a plain old dull grey plastic Curver box. The box is perhaps the most important thing. It contains all my knitting needles (sizes 1 - 7) and crochet hooks, two tape measures (one in inches; very important), two pin cushions, with short and longer pins, scissors, a needle gauge, darning needles, three felting needles, six zippers, a piece of string for I don't remember what purpose.

The basket is my treasure chest. It's special, because it's been done by an 80-year old veteran of war somewhere in the 1990's. Now the kind man has gone to a better place. As you can see, the basket is full. I check it maybe every four or five months, and find all kinds of stuff that I've put there and forgot. Today I found, for example, two children's mittens, only one in each colour, the other with a thumb, the other without; two knitted hats that need finishing; one pair of thrummed socks that I should darn; a piece of crocheted bedspread that I started some six years ago - 48 of the 64 pieces done; and, of course, dozens of little balls of yarn, handspun and bought, even some dog hair yarn I didn't remember having. Usually the stuff that I dig up and place so that I can see it, finally gets finished and can be moved to a storage place. The yarns and other stuff serve as sources of inspiration and often lead to other UFOs that get buried under more urgent stuff. That's how the basket "lives".

If you look at closely, you may notice the dog hair that's stuck on the basket right now. There's a start for my new yarn! ;-)

Sitting Bull complains about the mess in the tv room. Does this look messy to you? Well, I have to admit my universe tends to expand. I didn't take a picture of the table that's full of copies of knitting instructions from Knitty or the Finnish Ulla, needle size conversion tables, knitting books, unfinished objects, and what bugs him most, a box for yarn ends that I collect for some obscure reason. Then there are, of course, his precious remote controls. Five of them.

What's in your knitting bag?

P.S. A quick shot of the wool I handpainted with the Pollock method last weekend and spun to a 2-ply yarn. Absolutely gorgeous, isn't it?

Lazy Kate

Jokin aika sitten uhosin tekeväni koirista kintaita. No, tein silloin yhden ja vasta tänä iltana sain valmiiksi sille parin. Koirankarvalanka ei aivan riittänyt koko lapasiin, vaan täytyi lisätä vähän muutakin itsekehrättyä. Tuo ihanan räiskyvän värinen lanka on Tytön värjäämää. Olen varma, että meidän koiratkin mielellään luovuttivat karvojaan, kun tietävät, kenelle nuo lapaset pukki vie.

Otin samalla kuvan rullatelineestä, jonka sain vähän aikaa sitten. Rullateline on englanniksi "lazy Kate", mikä on aika kiva nimi ("laiska Kaisa"). Nyt minulla on rukki, rullateline ja vyyhdinpuu (ehkä siitäkin kuva joskus). Jos jotain kaipaisin, niin muutama vararulla olisi hyvä olla olemassa ja sellainen kokoontaitettava vyyhtiteline, että keriminen sujuisi vähän sukkelammin kuin tuolien kanssa taiteillen.

A couple of months ago I told how I was going to make mittens out of our dogs. Well, tonight I finally finished the mittens. There was not quite enough of dog hair yarn, so I had to add some of my other handspun yarns. The cheerful brown-red-blue yarn was one of the first yarns that Girl painted. I'm sure that our dogs don't mind losing a bit of hair now that they know who very special person is going to get these mittens on Christmas Eve.

The picture also shows my "new" lazy kate. Now I have a spinning wheel, a niddy-noddy and a lazy kate. All I still need is a couple of spare bobbins and an umbrella swift. Then my spinning workshop would be perfect.

Vielä sananen neuleblogien viime villityksestä eli kasvojentunnistusohjelmasta. Saattepahan samalla mielikuvan siitä, miltä Neulova Lehmä näyttää (tuota lehmän kuvaa ohjelma ei muuten hyväksynyt, höh).

Aika tuoreella värikuvalla löytyi yhtälyyksiä seuraavien henkilöiden kanssa: Claudia Cardinale 62 %, Julie Andrews 59 %, Drew Barrymore, Isabel Allende, Meg Ryan, ja Cameron Diaz vielä yli 50 %. Mustavalkokuvalla: Kirsten Dunst, Audrey Tautou ja Emma Watson (!) ylsivät 50 %:iin, Shirley Temple (!!) ei ihan. Juliette Binoche oli myös listassa. Nana Mouskouri ja Tina Turner sentään jäivät 40 %:iin. Joko kuva alkaa hahmottua? Lopuksi kuva silmälasit päässä: Elton John, John Lennon ja muutama muu uros. Eli Neulova Lehmä onkin Kehräävä Sonni?!! Repikää siitä huumoria.

The latest rage in the FennoBlogLandia seems to be this face recognition demo. I tried it with a few photos, so you can have a better idea of my real face (they didn't accept the cow face on this blog, which was pretty promising actually). But here are the results with three different photos. First a quite recent colour shot: Claudia Cardinale 62%, Julie Andrews 59%, Drew Barrymore, Isabel Allende, Meg Ryan, and Cameron Diaz still above 50%. Then a black-and-white shot from a few years back: Kirsten Dunst, Audrey Tautou and Emma Watson (not so many years back, however!) reached a 50% likeness, Shirley Temple (!!) fell just under. Juliette Binoche was also included. The likeness with Nana Mouskouri and Tina Turner remained under 40%. You beginning to get the picture? Then the final try, with my glasses on: Elton John (over 60%), John Lennon and a couple of other studs along those lines. So, does this mean that Knitting Cow is in reality Knitting Bull?!!! Think about it.

Jackson Pollock, osa 2

JP-tyyliin maalatut villat oikealla, pari käsinmaalattua huivia vasemmalla. Keskellä moppina käyttämäni vaaleanharmaa lankavyyhti (taitaa olla ihaninta mitä tänään sain aikaan?!) ja vasemmalla ylhäällä toinen moppivyyhti, käsinkehrättyä lankaa.

JP-style painted wool on the right, two hand-painted lace scarves on the left. In between, a skein of light grey wool yarn that I used to mop up excess colour (maybe the most beautiful yarn in this lot?!), and another mop-up skein of handspun yarn on the top left-hand corner.

Jackson Pollock

Monta päivää on vierähtänyt ilman bloggausta ja blogeja. Olin pääkaupungissa kolmen päivän kurssilla. Insinöörejä ja tekniikkaa.

Humanistin vastaisku oli pyörähdys Menitassa, kun nyt siellä päin olin liikkeellä. Tällaisia ostoksia tein. Villivarsa ja Istuva Härkä olivat kuulema lyöneet vetoa siitä kuinka paljon lankaa tuon Helsingin-reissulta. Kumpikaan ei ollut arvannut oikein. Tarkoittaa sitä, että toin vähemmän kuin he arvelivat.

400 grammaa vyötteetöntä tarjouslankaa, jossa mohairia ja keinokuitua, 100 grammaa valkoista Camelia-villalankaa ja yksi rulla kultalankaa, jonka aion kokeeksi laittaa suomenlampaan villan sekaan kehrätessä. Metrimäärästä ei ole tietoa; näkee sitten kun kokeilee.

Kävin myös tässä laukkuliikkeessä. Siellä oli jäljellä yksi italialainen vapaalankahuovutushuivi ja aika ihania Hanna Sarénin puukenkiä. Sekä tietysti laadukkaita ja vitsikkäitäkin italialaisia nahkalaukkuja, joiden hinta aluksi hirvitti, mutta on loppujen lopuksi vain murto-osa merkkilaukkujen hinnoista.

Sitten kävin vielä kahtena iltana Espalla Tuomaan torilla. Kummallakin kerralla oli ihan pakko hiplata yhden lammastilan suomenlampaan villoja (Honkarinteen tilan koju, ellen väärin muista). Addiktio? - epäilemättä. Ihailin myös uzbekistanilaisesta kashmir-silkkisekoituksesta neulottuja huiveja, jotka oli maalattu käsin Suomessa. Ostamatta jäi. Samoin jäi ostamatta anatomisesti täydellinen lehmä-sonni -käsinukkepari, jolla me Istuvan Härän kanssa olisimme voineet leikkiä iltaleikkejä. Liian kallista.

Tänään pääsin vihdoin käsiksi asiaan eli tuohon otsikkoon. Mielessä on ollut jo jonkin aikaa kokeilla langanvärjäyksessä Jackson Pollockin tekniikkaa. Pollockhan keksi, että mitäs sitä turhaan maalailee, riittää kun roiskii värejä kankaille. Tässä minun tämänpäiväisiä pollockeja:

Ja tässä sen jälkeen, kun olin lisännyt vähän vihreää ja painellut värejä vähän kasaan:


Langat ja villat ovat nyt jäähtymässä. Laitan lisää kuvia joku toinen kerta.

Dear journal, as you have noticed, I haven't written for many a day. I was in Nation's capitol, attending a three-day course. Engineering and technology. I also visited the famous yarn shop Menita in Helsinki. I only bought a little yarn. 400 grams of mohair mix in turquoise and blue, and some gold lamé yarn for my spinning experiments.

Today I finally had time to do some dyeing à la Jackson Pollock. As you know, JP is the artist who invented the idea that sprinkling colour on canvas can also be called art. Above you can see some of my JP wool before and after mopping up the excess colour. The wool is now cooling off; maybe I'll show you pictures of the finished yarn some other day.

Latino & lace

[Edit 8.12.: Auts, kuvat oli taas Bloggerissa asemoituneet mielenkiintoisesti. Uusi yritys, sori vaan.] Ei tullut minusta Lotti-fania. Elvis-imitaatioita frakissa ja kiiltonahkakengissä, ei kiitos. Onneksi meillä oli työkaverin kaverilta vapaaliput. Mutta nyt tuokin on nähty. Yleisöä oli kyllä hämmästyttävän paljon. Bongasin ainakin kymmenkunta ponchoa :D

Tässä vain lyhyesti viikon pikkuprojekteja. Testasin pitsineuletta, jota on käytetty tämän villatakin hihoissa ja tein itselleni lemmekkäät kämmekkäät. Ei ihan minun tyyliäni, mutta harjoitustyönä menköön. Ja ei, tuota villalankaa ei saa lankakaupoista, mutta senhän varmaan arvasitkin ;)


Vielä pikkukurkistus yhteen hyshysprojektiin. Virkattu ja huovutettu "gerbera" koristeena. Tein keskusympyrästä pallon, joka litistyy huovuttaessa. Siihen on helppo kiinnittää hakaneula, joten ei tarvitse miettiä sen kummempia kiinnityssysteemejä. Samalla mallilla olen tehnyt myös päivänkakkaroita.

[Edit 8.12. I just looove the way Blogger positions the pictures, arrgghhh. New try, sorry.] My colleague and I got free tickets to a Helmut Lotti concert. I decided not to join the fan club. There's only one Elvis and that's it :D

This is just a quick update of my knitting projects. I wanted to practice the Milanese lace pattern required for this cardigan and made myself fingerless gloves. The yarn in homespun, of course.

I want to add a little mystery pic of one of my hush-hush projects. The flower is crocheted and felted. I started with a ball-shaped center part, which flattens when felted, so it's easy to attach the flower where ever you want with a safety pin.

Joulumarkkinat

Kävin tänään joulumarkkinoilla Jyväskylässä. Koko messukeskus täynnä käsityöläisiä ja muita joulutilpehöörin myyjiä. Tällä kertaa myös monta langanmyyjää, mikä tuntui kyllä kukkarossa. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli niin paljon parempi kuin nuivat käsityömarkkinat viime keväänä. Nyt tilaa oli enemmän, tarjontaa monta kertaa enemmän, ja mikä tärkeintä, ei mitään 7 euron pääsymaksuja. Jäi enemmän rahaa ostamiseen ;)

Ostin taas Pirtin luonnonvalkoista hahtuvaa joiltakin tädeiltä (halvemmalla kuin Pirtiltä, muuten) sekä Johanneksen Pellavan pellavavillalankaa peräti puoli kiloa. Johannes oli puhelias mies, ja selvisi, että hän värjää nykyään lankansa ihan itse. Minusta ne ovatkin suomalainen vastine Manos del Uruquay-langoille, joiden perään rikkaat jenkit kuolaavat. Värjäysjälki on tahallaan jätetty epätasaiseksi (no, oli siellä muutama tasavärinenkin vyyhti), ja muistuttaa ihan kasvisväreillä värjättyä, vaikka teollisuusvärejä onkin käytetty. Paksuuksia on yksisäikeisestä huivilangasta (!) ihan mattolankaan asti. Ja värejä riittää. Värikarttaa ei Johanneksella tosin ole, mutta sen ymmärtää, kun on nähnyt tarjolla olevan väripaljouden.

Sitten ostin yhdeltä täti-ihmiseltä todellista hömppää eli vanhoista maitolaseista ja poppanasta tehtyjä tuikkulaseja. Poppanasta oli virkattu verkko lasin päälle ja siihen kiinnitetty vielä hupsut tupsut. Idea oli jotenkin niin pöhkö, että oli pakko ostaa muutama. Mummelilla oli muutama muukin hauska kierrätysidea kojussaan.

Pihalla maalaistorilla näin elämäni ensimmäiset alpakat. Todella söpöjä elukoita. Pääsin myös hiplaamaan karstattua alpakanvillaa. Vaarallista. Onneksi villa ei ollut myytävänä (olisi tullut kalliiksi). Mutta alpakankasvattajan kanssa oli puhetta, että voisin kehrätä hänelle lankaa. Saa nähdä, toteutuuko. Olisi kyllä mahtavaa päästä uudelleen käsiksi siihen kuituun. Suomenlampaan villastakin pääsin hieromaan alustavia kauppoja, joten ei mikään turha reissu. Nyt alkaa sitä paitsi jo tietää niin paljon eri kuiduista, että pystyy puhumaan kauppiaiden kanssa samaa kieltä. Se on edistystä se.

Pitäisiköhän ensi jouluksi varata paikka myyjäisiin? Kaapit alkavat olla pullollaan neuleita, ja mielessä muhivat lankaideat...

Kultainen kudinpuikko :: Golden Needle

Osallistuin juuri Kultainen kudinpuikko -äänestykseen. Minuun ei voi enää yrittää vaikuttaa kommentoimalla tai blogin ulkoasua vaihtamalla ;) Äänestin sen perusteella, mitkä blogit ovat minua tähän mennessä miellyttäneet.

I just sent my votes for the Golden Needle contest. The categories in the Finnish knitting blog contest are: Visually most pleasing blog; Most surprising; Most humoristic; Most productive; and Best new blog in 2005. In addition, you can propose honourable mentions to those blogs that you like outside these categories. You can vote for your favourite blog pet, as well. The voting address is here. The contest ends at the end of January 2006. The nominees for the contest are listed on the Finnish knit blogs page on the right.

Tänään olen päivittänyt kehruusanastoa, jonka yksi ystävällinen sielu aloitti kehruupostitulistalla jo jokin aika sitten. Lisäilin sinne englannin- ja ranskankielisiä kehruualan termejä. On se kumma, miten ei millään viitsisi tehdä sellaista työtä, joka muistuttaa vähääkään omaa konttorirotan työtä. Mutta olisihan tuollaiselle sanastolle kyllä käyttöä.

Viime postauksen värissä värit eivät oikein onnistuneet, kun piti käyttää salamaa. Tänään otin uudet kuvat päivänvalossa, vaikka ei sitä kovin paljon ollut.

Tässä italialaisväritteiset langat lapasina. Näyttävät perin amerikkalaisilta jouluneuleilta.

The colours didn't come right in my previous posting, because I had to use flash. I had to wait until weekend to be able to take pictures in daylight. This is what the Italian spaghetti yarn looks like when knitted.

It reminds me of American Christmas. Those are not Finnish Christmas colours, they are too bright and cheerful. The Finnish Christmas red and green are more deep.

Villajakkuun tarkoitettu lanka oli liian ohutta. Minun piti kerrata se rukilla paksummaksi. Tässä vielä lankojen värejä päivänvalossa. Neuleena lanka näyttää tweedneuleelta (vasemmalla alhaalla). Värit ovat kuin suoraan kotimaakuntani suolammilta. Pukeutumisneuvoja väittikin, että olen syksytyyppi. Silloin värit ovat perfektot.

The handpainted yarn for the cardigan was too thin. I had to ply it to make it more suitable for the project. Here is a sample of the plied yarn. The knit looks like tweed (bottom left). The colourway is straight from the bogs of my home province.


Neiti N pitää siitä, että hänelle puetaan vaatteita. Tässä neiti ja viime viikonloppuna valmistunut, käsinmaalattu huivi. Huivia on muuten kovasti ihailtu, ja minulta tilattiin jo toinenkin huivi, mutta erivärinen. Jännä nähdä, miten violetinsävyisen värjäys onnistuu. Mutta ensin pitää neuloa se huivi.

Miss N likes to wear clothes. Here she is wearing the handpainted scarf I made last weekend. I've had many compliments for the scarf. Someone even ordered one, but in a different colour. But first I need to knit a lace scarf (BORING).

Lopuksi vielä mallinäyte langoista, jotka karstasin ja kehräsin niistä suomenlampaan villoista, jotka sain kuukausi sitten. Hirveän epätasaista, mutta aivan uskomattoman pehmeätä lankaa. Värjäsin osan villoista vihreäksi, siniseksi ja violetiksi. Karstasin värjättyä villaa luonnonvalkoisen joukkoon ja kertasin kaveriksi luonnonvalkoisen langan. Tässä tulos. On varmasti kovasti makukysymys, pitääkö tuosta langasta vai ei. Nykyäänhän tuollainen epätasainen, kotitekoisen näköinen lanka on muodikasta.

And finally, some samples of the wool yarn I made from the raw wool I got a few weeks ago. It is very uneven, but very, very soft and feels wonderful against the skin. I dyed some of the wool green, blue and purple. Here is some green and blue mixed with natural white and then plied with a yarn made of natural white wool only. I guess it's a matter of taste if you like that or not. But if you look at any foreign knitting magazine that's what's fashionable right now.