Kesken

En yleensä ole kuvannut keskeneräisiä töitäni, mutta tässä yksi. Tai oikeastaan kaksi. Tulossa on pusero itsekehrätystä ja värjätystä langasta. Paitsi neulominen, myös kehrääminen on vielä kesken. Kuvasta näkyy villan eri olomuodot: värjätty villatopsi ylhäällä oikealla, topsista revityt, kerityt ja kehruuvalmiit villasuikaleet, kehrätty lanka ja lopulta neule. Aika huikea tunne aloittaa tällainen isompi projekti omatekoisesta langasta!

Mort aux pop-ups !

Muutama lukija on valittanut pop-up-mainoksista, joita pullahtelee esiin, kun tulee blogiini. No, itse en ole niitä sinne asentanut, vaan ovatten jonkun ilkeämielisen tekosia. Minulla on käytössä Googlen työkalupalkki, jonka voit ladata täältä: Google toolbar. Se tuntuu blokkaavan nämä ponnahdusikkunat tehokkaasti. Saatavissa oma versio IE:lle ja Firefoxille (yhdeksän kymmenestä sivuilla kävijästä näyttää käyttävän niitä).

I've had complaints about the pop-up ads in my blog. Well, I haven't put them there but some malicious individuals somewhere on the Internet. But I know a cure: download the Google toolbar (available for IE as well as Firefox; 9 out of 10 visitors seem to use one of these browsers). It will block the pop-ups effectively.

Quelques lectrices ont plaint des fenêtres pop-up qui apparaissent lorsqu'on navigue sur mon blog. Eh bien, ce n'est pas moi qui les a installés mais quelques types malins et anonymes sur l'Internet. Mais vous pouvez télécharger Google toolbar, la barre d'outils qui semble éliminer effectivement ces méchants pop-ups (disponible pour les navigateurs IE et Firefox que la plupart de vous semblent utiliser).

Koivu koivussa

Koivu-kaulahuivini värjäytyi ja pääsi palelevan koivun oksalle roikkumaan. En oikein tiedä, pidänkö noin värikkäästä. Kesä oli mielessä, kun sekoittelin happovärejä, ja kesätyypin värejähän nuo ovat, mutta...

The Birch scarf got some colour on her cheeks and ended up hanging on a birch twig. I'm not sure if I like the colours, though, the brightness, I mean. I was thinking of summer when I mixed the acid dyes (-25 degrees today!), and the colours would suit a summer type person, but...

J'ai peint l'écharpe Bouleau aujourd'hui et l'ai mise sur la branche d'un bouleau tremblant au froid. J'ai pensé à l'été en mélangeant les colorants acides (il a fait -25 degrés aujourd'hui !). Les couleurs sont bien celles d'un type été, mais...

P.S. Quelqu'un m'a ajouté sur la liste des blogs de Tricotin.com. J'en suis très, très heureuse, et je vais essayer d'écrire un peu plus souvent en français. Je sais que je parle (et écris) la langue comme une vache finlandaise (on dit bien comme ça en français, pour dire qu'une personne ne sait pas parler français du tout ?) !

Kehruu-uutisia :: News on spinning

There's an article on handspinning in The New York Times. Interesting reading. Here's an excerpt that I totally agree with:

Many people believe that rhythmic activities help reduce stress and soothe people. "Activities like spinning are meditative," explained Dr. James S.Gordon, a professor of psychiatry and family medicine at Georgetown University. "You get absorbed in the rhythm, and it is that rhythm and repetitiveness that is relaxing because all the thoughts that crowd the mind can be put aside and the mind is in a neutral state."

Eilisessä The New York Times -lehdessä on hyvä juttu kehruusta. Kannattaa lukea. Olen täysin samaa mieltä psykiatrin kanssa, joka edellä olevassa lainatussa kappaleessa toteaa, että kehruu on kuin meditaatiota. Kehruun rytmi ja toistuvat liikkeet rentouttavat, koska niiden avulla kehrääjä saa pantua syrjään mieltä askarruttavat asiat ja mieli asettuu neutraaliin tilaan.

Monet haastatelluista kehrääjistä kehräävät vain kehräämisen ilosta, eivätkä tee langoillaan mitään. Olen huomannut itsessäni aivan samaa. Kehruuinnostuksen leviäminen näkyy Valloissa rukkien ja villan menekin kasvuna, samoin kuin myös Interweave Press-kustantamon tuotteiden menekin lisääntymisenä. Interweave Press julkaisee mm. Spinn-Off -lehteä sekä kirjoja, joista minullakin sattuu olemaan kaksi.

Kummalliset

Ikäänkuin ei riittäisi, että selostan kehruutani, värjäyskokeilujani ja niistä saamiani kicksejä koko Blogostanialle täällä blogissani ja vielä vierailla kielillä, minua on pyydetty vielä erikseen listaamaan kummallisia tapojani.

Homman nimi: Kirjoitan Mielityn haastamana merkinnän, jossa paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään blogissaan saman. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä. (Koko kappale haastajan nimeä lukuunottamatta kopsattu Makepeacen blogista.)

1. Eläinten kohtalo itkettää
Jos jokin eläin kärsii tai kuolee elokuvassa, romaanissa, tv-dokkarissa, oikeassa elämässä, suren sitä valtavasti ja itken. Ihmisten kärsimys, aivan läheisimpiä lukuunottamatta, ei vaikuta samalla tavalla.

2. Saunominen
Inhoan saunailtoja ja joukkosaunomista. Minussa ei siis ole yhtään ainesta suomalaiseksi johtajaksi. Mieluiten saunon omassa rauhassa, miedossa löylyssä ja lyhyen aikaa.

3. Meikkaus
Olen meikannut 13-vuotiaasta asti joka päivä. Meikkaus kuuluu aamurutiineihin siinä missä pukeutuminen. Huulipunaa ja ripsiväriä pitää ainakin olla. Ja hajuvettä; rakastan hyviä tuoksuja. Jos minulla ei ole meikkiä, olen sairas. Ainakin näytän sairaalta.

4. Hieronta
En ole koskaan käynyt hierojalla, vaikka kärsin ajoittain niska-hartiaseudun säryistä. Ajatuskin, että vieras ihminen koskisi minuun, tuntuu epämiellyttävältä. Istuva Härkä saa kyllä hieroa, useamminkin voisi.

5. Unohtelu
Tämä pitäisi oikeastaan olla ykkösenä, sillä taitaa olla nykyään tyypillisin tapani ja siinä mielessä kummallisin, että olin aikaisemmin oikein hyvämuistinen yksilö. Mutta stressi ja burnout on jättänyt jälkensä. Unohtelen tavaroita, asioita, ihmisiä, ideoita, mitä vain. Teen muistilappuja, ja unohdan lukea ne. Onneksi yleensä unohdan myös, mitä olen unohtanut. Joten hyvin menee, kun ei ajattele.

Seuraavaksi vaikein osuus eli keksiä viisi haastettavaa bloggaajaa. Tämä meemi on saavuttanut tämäniltaisen blogikierroksen mukaan sellaisen suosion, että on vaikea keksiä ihmistä, jota ei olisi jo haastettu tai joka ei olisi vastannut. Miten on Outi, Miu, Minna, Tuula, Marik, kiinnostaako vastata?

Tarkista aina värierä!

Sain tänä viikonloppuna valmiiksi Maddaleenan neulekoulun Koivunlehti-huivin, jonka aloitin Menitasta ostamistani Drops Camelia-langoista. Ja kas kummaa, vasta valmiista huivista huomasin, että langathan olivatkin eri värisiä. Salamalla otetusta kuvasta se näkyy huonosti, mutta viivan alapuolella oleva osa on selvästi kellertävämpi kuin yläpuolella osa. Mitäs sitä sanotaankaan langan värierien tarkistamisesta ennen työhön ryhtymistä?! Mutta ei hätää: olin alunperinkin ajatellut värjääväni huivin jonkin muun väriseksi (EI oranssia ja vihreää tähän, eihän).

This picture demonstrates that you should always check the dye lots of the skeins before you start a project. I knitted this scarf of the two balls of Drops Camelia that I bought in Helsinki last month. It's only today that I noticed that the other half of the scarf is white, the other half isn't. But no worries; I was going to dye this scarf, anyhow (NO orange and green for this one).

Then some spinning news. I've been spinning the black wool I bought recently at Pirtin Kehräämö. One thing I noticed is that it still has its natural lanoline left, which proves that it hasn't been treated chemically as the Brazilian wool top that I've spun before. I'd like to mix the black (actually dark brown) wool with the yarns that I dyed last autumn but I really haven't got a clue how to do it.

Lopuksi kehräysuutisia. Olen kehräillyt tasaiseen tahtiin Pirtin Kehräämöstä ostamaani suomalaista mustaa (oik. tummanruskeaa) villatopsia. Huomasin, että se tuoksuu vielä lampaalta ja siinä on selvästi villan lanoliini tallella. Sitä ei siis ole käsitelty kemiallisesti kuten aikaisemmin kehräämääni brasilialaista villaa, joka ei kyllä haissut yhtään millekään. Haluaisin käyttää mustan langan kasviväreillä värjäämieni lankojen kanssa puseroon tai villatakkiin, mutta minulla ei ole kyllä vielä aavistustakaan mitä ja miten noista jotakin tekisin.

Lankaa armeijalle :: Making camouflage yarn

Tänä viikonloppuna teki mieli värjätä lankaa nopeasti. Niinpä päätin käyttää ns. löperömetodia. Vyyhdit likoon etikkaveteen, sitten mikroaallon kestävään astiaan. Päälle etikkaan ja veteen sekoitettuja villavärejä sikin sokin. Oranssia ja vihreää; ne on näköjään nykyään lempivärejäni.

This weekend, I wanted to get some dyed yarn fast. So, I used the sloppy method. I soaked two skeins of grey yarn in vinegar and water as usual. Then I placed the skeins, one at a time, in a microwave pot and poured some dye over. Orange and green, which seem to be my favourite colours right now.

Toinen vyyhti, vähän vaaleamman harmaa, päälle ja lisää värejä.
Sitten kolme kertaa kahden minuutin tykitys mikroaaltouunissa, välillä kahden minuutin tauko.
Another skein on top, a little lighter grey, this one, and some more dye. Then three times 2 minutes' nuking in the microwave oven, leaving the yarn rest for 2 minutes after each heating.



Tässä höyryävä lopputulos: Kippasin langat astiasta kannen päälle altaaseen. Alempi lanka oli ihan tummaa, ylempi jäänyt vaaleaksi.
When I tossed the steaming hot yarns in the sink, the bottom skein, now on top, had significantly more colour than the top skein.





Langat näyttivät juuri siltä miltä niiden oikeastaan saattoi olettaakin näyttävän, kun värjäyksen tekee löperösti. Ylempänä olleeseen lankaan oli tarttunut aika vähän väriä, alemmassakin oli runsaasti värjäytymättömiä kohtia. Kuvassa toinen vyyhti on jo kerällä ja siitä on tulossa sukka.

Actually, the yarns looked exactly as you would expect after being sloppy with your dyeing: a lot of uncoloured spots, one darker, one much lighter skein. But I needed sock yarn, and started making one as you can see in the picture.

Lopusta langasta tein nämä lapaset. Kelpaisivat varmaan Suomen armeijalle maastoväritykseltään ;-) Näissä on erikoista se, että kun en ollut varma, riittääkö lanka koko lapasiin, niin aloitin lapaset sormista samoin kuin toe-up -sukat. Maastovärilanka ei riittänyt, vaan piti tehdä varret yksivärisestä ruskeasta. Nyt sekin on kokeiltu ja hyväksi todettu menetelmä.
After finishing the socks, I had some "camouflage" yarn left. I decided to do mittens. What's special about these mittens is that I started them at the top, like toe up socks. I wasn't sure that there would be enough yarn for the whole project, and I was right, there wasn't. So I had to make the cuffs of solid brown yarn. But now I know that you can knit mittens every which way you ever need ;-)

Termit: kehruu - spinning - filage

Tein kehruu- ja kuitusanaston. Lähtökohtani oli puhtaasti käytännöllinen: halusin oppia lukemaan kehruualan kirjallisuutta ja blogeja sekä kirjoittamaan omista kehruistani ja langoistani. Tässä nyt sanasto kaikkien halukkaiden käyttöön. Minulle saa lähettää ruusuja, risuja ja erityisesti kommentteja termeistä ja puutteista. En ole alan ammattilainen, joten puutteita ja virheitä varmaan on, mutta ajattelin päivittää sanastoja tarpeen mukaan.

Kiitoksia kehruulistan Outille tämän sanaston alkuun saattamisesta!

I compiled a list of spinning and fibre terms ('Sanasto', top of page).  I made it for practical reasons only, since I wanted to read spinning-related articles, books, and spinners' blogs in other languages as well to write about my own spinning and yarns. Please send me your comments, corrections, additions, and tell me if you find this word list of any use. I have no formal education in textile industry, so there will probably be many errors and minor mistakes. I'll update the list if need be.

J'ai fait un petit vocabulaire des termes du filage et des fibres ('Sanasto') que j'ai décidé de mettre à la portée de vous tou(te)s. Je l'ai rédigé purement pour des raisons pratiques, car je veux apprendre à filer à base des livres, articles et blogs écrits en langues étrangères. Et je veux aussi apprendre à écrire de mon propre filage et de mes fils. Dites-moi ce que vous en pensez et envoyez-moi vos corrections et additions, s'il vous plaît. Comme fileuse, je suis débutante et n'ai jamais étudié le sujet formellement, donc je sais qu'il y a des erreurs dans le vocabulaire. Mais je pourrai toujours l'améliorer avec votre aide.

Hei, on niin helppo olla onnellinen...

...kaikuu päässä tuo Olavi Uusivirran (uusi Olavi Virta?) kappale. Tänään paistoi aurinko pitkästä aikaa, ja on helppo olla onnellinen.

Toisin kuin joulun aikaan. Silloin huomasin, miten väsynyt taas olin. Kiertänyt ruuvia taas äärimmilleen. En näköjään osaa tulkita omia tuntemuksiani ollenkaan. Olin kuvitellut, että olin jo oppinut relaamaan ja tankkaamaan itseeni energiaa pienistä positiivisista asioista: lumisesta maisemasta, kaupungin valoista, koirien leikeistä, ja tietysti villasta ja väreistä. Mutta ei. Vaikka en stressannut joulun takia mitenkään, olin valtavan väsynyt. Kolme lahjaa ostin, siinä kaikki. Ei tarvinnut siivotakaan tai leipoa tai tehdä valtavaa määrää jouluruokia, kun oleilimme anopin vieraana.

Bloggaaminen tai edes toisten blogien lukeminenkaan ei ole huvittanut. Käsitöitä olen kyllä tehnyt. Kävin taas Pirtillä ja kotiin kantautui muutama kilo lisää villaa, osa lankana, osa topsina ja hahtuvana. Tässä on kolmenlaista villatopsia. Vasemmalla kaksi suomalaista villatopsia (ei suomenlampaan villaa, vaan muita Suomessa kasvatettavia rotuja), oikealla aiemmin tilaamaani brasialaista villaa. Ulkomaalainen on kiiltävämpää, liukkaampaa, pitkäkuituisempaa ja hivenen keltaisempaa kuin tuo kotimainen villa. Pehmeätä kampalankaa tulee kaikista.

Kehruuateljeessani on nyt täydellinen varustus, kun sain anopilta vanhan vyydinpuun ja laatikollisen vanhoja rukinrullia ja muuta kehruurompetta.

Hey, it's so easy to be happy

I'm listening to a Finnish song titled like that and feel pretty happy now that the sun has been shining for hours today. I've been a bit down lately, since Christmas actually. Even blogging or reading other people's blogs have not interested me. I was suprised how tired I was when the holidays began. I had thought that I was finally able to relax and charge myself with energy from little things: the beauty of the snow on the trees, city lights, dogs' play, and of course, spinning and dyeing. But no. At Christmas eve I found myself as highstrung as ever. It was not the holiday preparations that tired me out (since I didn't really do any) but the bad old work. Not the amount of work but how we have to do it and the atmosphere (sigh).

But to get back to more cheerful things, I visited the Pirtin Kehräämö mill during the holidays. I bought some cheap wool yarn there, and black and white Finnish wool tops. The wool is not from the Finnsheep but from other sheep breeds in Finland. In the picture above, the Finnish wool is on the left, and the Brazilian wool on the right. Both make a very soft yarn, but the foreign wool has longer, finer fibres, a little more lustre, and the colour is a bit yellowish.

My spinning atelier is finally fully equipped, now that I got an umbrella swift and spare bobbins from my mother-in-law as well as some more used spinning stuff.

Puikoilla nyt / On the needles

Olen kerinyt muutaman kilometrin lankoja vyyhdeiltä ja neulonut monta paria tossuja Pirtin oranssisesta, liukuvärjätystä villalangasta. Ostin 200 gramman vyyhdin sateenkaarivärjättyä tarjousvillalankaa ja tein siitä itselleni sukat. Aloitin varpaista ja päätin tehdä vartta niin kauan kuin lanka muuttuu samanväriseksi kuin alussa. Tuli yli polven menevät sukat!

Lisäksi olen tekemässä anopin seitikillä värjäämästä langasta Marilyn-tyylistä puseroa. Tilasin langan viime kesänä Texere Yarns-nimisestä firmasta. Kuvassa on toista, itse värjäämääni lankaa, joka on myös värjätty seitikillä (oikeasti kesymmän värinen kuin kuvassa).

I guess I'm going through an orange phase now. A few posts ago, some commented on my socks as being "Orange juice specials". I wear them to work every day now. Also, I knitted a pair of over-the-knee socks of rainbow-coloured wool I bought from the mill. Besides that, I'm making a pullover of wool yarn that I ordered from Texere Yarns in the summer. My mother-in-law had dyed it with mushrooms to a pale abricot colour that suits my complexion and hair pretty well. I may have to use some of my own yarn as well, as shown in the picture.