2.10.05

Colour me beautiful

That's what my yarns were crying and I did my best. Here's the result of this weekend's work. As always, and despite my firm decision to stop learning by doing, I did some experiments of my own invention.

From left to right: handspun wool and bourrette silk mix dyed with rose hip tea (!), wool yarn dyed with calendula and one Xerocomus subtomentosus mushroom; wool yarn dyed with spinach, then a handspun space-dyed single-ply yarn dyed with mushroom and Dermocybe semisanguinea mushroom, then spinach-dyed wool-silk mix and finally a handspun yarn dyed with Dermocybe (3rd bath of the mushrooms I used in my earlier experiment still yielded this much colour).

I'm especially proud of the space-dyed yarn. This is how I made it: I took a wet, washed and rinsed skein of yarn and placed it on the table. Then I cut 4-inch wide plastic strips and wrapped them around the skein in four places. I fastened the plastic strips tightly with painter's tape. I put the skein in the yellow dye bath, let it simmer for an hour, removed it from the bath and let it cool off. Then I covered the plastic strips with wider, 6-inch strips, fastened them with tape and put the yarn in the reddish Dermocybe bath. I used the bottled liquid that was left over from my earlier dyeing tests. And it gave this much colour even when used for the third time! Even the plastic became pink. I knitted a sample using the single-ply yarn, but I could, of course, ply the yarn and then it would look different.

The spinach plant was a disappointment. The wool yarn didn't take the green colour well. I added some copper sulfate in the bath, and since I didn't like the resulting artificial-looking colour, I finally poured the rest of the Dermocybe bath in which gave a more muted colour.

Dyeing with rose hip tea was interesting. The bath had a very strong red colour at first but the resulting colour is lilac. The silk absorbed the colour much better than the wool.

Ja sama suomeksi. Huolimatta kaikista lupauksistani opiskella värjäysasioita ennen kuin alan tekemään, kokeilunhalu voitti. Värjäsin ruusunmarjateellä (ylimmässä kuvassa vasemmalla, lähikuva vieressä), kehäkukilla ja tatilla (keltainen lanka), pinaatilla (vihertävät langat ylimmäisessä kuvassa) ja kokeilin pätkävärjäystä. Sitten värjäsin käyttäen edellisistä värjäyksistä jääneellä verihelttaseitikkiliemellä kolmannen kerran ja vieläkin siitä lähti hyvin mielenkiintoista punaista väriä.

Liuku- tai pätkävärjätyn langan tein niin, että peitin pestyn ja märän valkoisen pohjalangan neljästä kohtaa 10 cm leveällä muovinpalalla, jonka kiinnitin päistä maalarinteipillä. Vyyhti sitten keltaiseen värikylpyyn, jossa oli kehäkukkaa ja yksi samettitatti. Normaali tunnin keittely ja sitten jäähdytys. Seuraavaksi teippasin muovinpalasten päälle noin pari tuumaa leveämmät muovinpalat ja lanka punaiseen verihelttaseitikkiliemeen. Taas tunnin keittely ja lanka oli valmis. Väristä tulee mieleen hedelmäsalaatti, ilman kirsikkaa. Hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa, mutta tällä tekniikalla saa kyllä aikaan mielenkiintoisia lankoja. Erilainen lopputulos tulisi vielä, jos kertaisi rukilla tuon yksisäikeisen langan.

Pinaatilla ei tullut sen väristä lankaa kuin olin odottanut. Vihreä väri ei tarttunut villalankaan. Värjäyksen loppupuolella lisäsin liemeen kuparisulfaattia, mutta se sai aikaan aika keinotekoisen sävyn. Niinpä lorautin lopun seitikkiliemen kattilaan, jolloin väri "murtui" ja tuli hieman siedettävämmäksi. Taidan kyllä värjätä nuo langat vielä myöhemmin jonkin toisen värisiksi.

Ruusunmarjatee oli jännä tapaus. Se oli alussa hyvin tummanpunaista, mutta väri ei alunapuretuksella tarttunut oikein hyvin villalankaan. Lopputulos on lila. Etenkin langassa mukana ollut bourrettesilkkisäie otti hyvin lilaa väriä.


3 kommenttia:

Sun äitis kirjoitti...

En ikinä, ikinä, olisi uskonut, että istun tässä keittiön pöydän vieressä, ruoka laittamatta, ja luen lankojen värjäyksestä! Ensin englanniksi ja sitten vielä saman suomeksi. Kovin kauniilta näyttävät lankasi siinä ekassa kuvassa kaikki vierisin.

Melkein voisi ajatella, että ainakin minun kohdallani blogipersoonajutska on avannut ovia yli "perinteisen rajan" neuleblogaajat vastaan muu maailma!

Nimuel kirjoitti...

Jihuu! Kiitos taas ihanasta langanvärjäysreportaasista! Mulla alkoi heti taas päässä raksuttamaan mitä tollaisista langoista voisi suunnitella...

Pirkko kirjoitti...

Äiti: samat sanat rajojen ylityksestä: minäkin olen jopa lukenut jotain muuta kuin neuleblogeja :) Ja ajattele, jos olisinkin aloittanut postauksen ranskaksi - olisitko lukenut senkin?
Ninni: Telepatioisitko niitä ajatuksia tännekin päin. Minä en tiedä, mitä noista alle 50 gramman nyssyköistä saisi aikaiseksi - en ainakaan vielä. Tunnesiteet joka värilankaan on vielä niin vahvat, ettei noita kerta kaikkiaan _raaski_ käyttää mihinkään :-| Levitän vaan lankakerät aina välillä lattialle ja ihailen niitä: tämän minä olen saanut omin käsin aikaan. Tätä ei "normaali" ihminen varmaan ymmärrä, mutta näin se meillä käsityöhulluilla menee :-)

Lähetä kommentti