Numero uno

Tässä se nyt on: minun ensimmäinen villasta kehräämäni lanka!

Sain käsikarstat tänään postista ja ryhdyin heti työhön. Kehrääjän kirja -nimisestä opuksesta katsoin, miten karstaus periaatteessa tapahtuu. En muista koskaan nähneeni sitä livenä, joten ei ollut ihan helppoa. Hidasta. Jonkinlaista hattaraa sain aikaiseksi (leperettä, kehruuteknisin termein, toim. huom.). Siitä sitten kehrätä surautin tämän. Sekään ei ollut helppoa. Nyöri lähti irti, kuitu "lukkiutui" vähän väliä, kierrettä oli liikaa tai liian vähän, jolloin lanka katkesi jne. jne. Onneksi lehmällä on lehmän hermot. Muuten olisin jättänyt koko touhun viiden minuutin jälkeen. Viidentoista minuutin jälkeen olin jo päässyt vähän jyvälle touhusta ja sain kerrattua valmista lankaa. Tää on designia! Tämän säilytän.

Here it is, the first yarn I've ever made of Finn wool! Carded the wool by hand and spun it. It was not easy. But I did it! And the result is a real design yarn. I'll never use it, just keep it as a souvenir...

Voici le premier écheveau, tout petit, filé de la laine du mouton finnois par La vache qui tricote! Croyez moi, ça n'a pas été facile. Mais c'est du vrai design, ça! Je vais le garder en souvenir...

Et merci, Nathalie, pour votre commentaire. Vous êtes la première tricot-bloggeuse non-Finlandaise à le faire mais j'espère que j'aurai d'autres lecteurs francophones. On m'a demandé pourquoi j'écris en français. Réponse: pourquoi pas? C'est un peu dur pour moi, car ça fait une vingtaine d'années que je l'ai utilisé mais je pense que ça me fait du bien d'exercer mon cerveau de cette façon aussi.