Neuvoja pukeutumiseen

Aloitimme työkaverin kanssa tänään pikkujoulukauden. Lähdimme vähän aikaisemmin töistä ja marssimme paikalliseen tavarataloon pukeutumisneuvojan pakeille. Kaksi ja puoli tuntia hujahti melkein huomaamatta. Kaveri löysi uuden värimaailman iänikuisten sinistensä tilalle ja hyvinistuvat suorat housut. Sainpa minäkin uuden, mielenkiintoisen vihreän neulesetin (suunniteltu sopimaan yhteen myös viikonloppuna värjäämieni lankojen kanssa, joista minulla oli onneksi värimalli mukana) ja kivat mustat perushousut, jotka eivät olleet edes kalliit.

Minusta oli erityisen mukavaa seurata neuvojan työskentelyä. Mielenkiintoista tarkkailla ihmistä, joka aivan ilmiselvästi nautti työstään ja väreistä ja kuoseista. Ja tosi miellyttävää vain odotella tilavassa sovituskopissa, kun joku juoksi ympäri tavarataloa etsimässä vaate-ehdokkaita sovitettavaksi.

Tämä pikkujouluosuus ei maksanut meille (eikä firmalle) vielä mitään - mitä nyt ne ostamamme vaatteet meille yhteensä muutaman satkun (!) Seuraavaksi päätimme mennä teettämään itsellemme pikkujoulumeikit, käydä syömässä hienossa ravintolassa pitkän kaavan mukaan ja mennä konserttiin kuuntelemaan artistia, jota molemmat etukäteen inhoamme. Ai miksi? No, pikkukaupungissa ei ole paljon tarjontaa, ja tulimme siihen tulokseen, että siitä voi tulla ikimuistoinen kokemus ;)

Hoosianna

...on varmaan yhtä hyvä otsikko kuin mikä tahansa muu. Tosi vaikeata keksiä noita otsikoita...

That's probably as good a title as any other. It's firs Sunday of Advent, and that's what they're singing in Finnish churches today.

C'est un titre aussi bon que n'importe quel autre, n'est-ce pas? C'est le premier dimanche de l'avent, et c'est comme ça que l'on chante dans les églises finlandaises aujourd'hui.

Tänä viikonloppuna aika on mennyt kuin siivillä. Eilisen päivän kehräsin Jämsän Huopatehtaalta tilattua uusiseelantilaista hahtuvaa langaksi, sillä haluan tehdä tämän. Lankaa tuli yli 300 grammaa, minkä pitäisi riittää. En ole kyllä varma, onko lanka oikean paksuista, joutuu taas varmaan improvisoimaan.

I've been busy this weekend. I spent the whole day yesterday to spin some 300 grams of New Zealandian roving into single yarn because I want to do this. I'm not sure of the yarn weight, though, I guess I'll have to improvise a bit, as usual.

J'ai été très pressée ce weekend. Hier, jái filé plus de trois cent grammes de laine. Je veux faire ça.

Tänään värjäsin langat. Värin valinta ei enää olekaan helppoa, kun voi periaatteessa tehdä mitä väriä vaan. Minulla on uusi harmaa hame, johon tarvitsen yläosan. Aloitin siitä. Tässä hame ja värjäämätön, hieman ruskehtava lanka. Hameessa on vihreätä ja pronssinruskeaa, siinä perusta värimaailmalle.

Today I dyed the yarn. It's funny how difficult it's to choose the colour for me now that I know that I can make almost any colour I like. But I have a new grey skirt, for which I need a top. That's where I started. I used colour pencils as a guidelines when deciding on a suitable colourway.

Aujourd'hui j'ai teint les fils. Ce qui est paradoxale, maintenant que je peux teintre n'importe quelle couleur, je ne sais plus quelles couleurs choisir. J'ai un nouveau jupon gris. J'ai commencé par celui. Voici le jupon et le fil non-colorisé, qui est un peu brunâtre.


Päätin maalata langat. Tässä maalattu vyyhti, joka pitää vielä kääntää ja maalata toiseltakin puolelta. Kuvassa näkyy myös värikynät, jotka toimivat karkeina värimalleina värejä sekoittaessa. Sen verran jo olen oppinut, että tiedän ettei väreistä tule ikinä sellaista kuin malleista.

I decided to paint to yarn instead of giving it a uniform colour. You can see in this picture the colour pencils I used as examples when deciding on the colourway. Anyhow, I already know that it's very hard to reproduce a wanted colour when dyeing wool.

Au lieu d'une couleur uniforme, j'ai décidé de peindre les écheveaux. Dans cette image, vous pouvez voir les crayons qui me servaient comme modèle. De toute façon, je sais que je ne peux pas reproduire une couleur exactement.


Valmiita lankoja kuivumassa kuivauskaapissa. Taas oli liikaa väriä, joka juoksi, mutta lopputulos on kyllä parempi kuin miltä näytti maalausvaiheessa. Kerrankin näin päin! Vihreää väriä meni paljon. Kolme eri sekoitusta piti tehdä, ja kaikki erilaisia. Kuvassa erilaisimmat vihreät. Pienoinen haaste edessä vaatteen tekovaiheessa, hmmm...

Dyed skein in the dryer. I used too much of colour, but the result is definitely better than in the previous picture. Such nice, rich colours! I used a lot of green, which I had to mix many times. Each time, the green was different. Knitting this project will be a challenge...

Des écheveaux finis. J'y ai mis un peu trop de couleurs qui ont coulées. Mais je pense que le résultat est bien meilleur que dans la photo précédente, pour une fois. J'ai dû faire trois mélanges de vert, la couleur était un peu différente chaque fois. Il sera intéressant de travailler avec ces fils dans le futur...



Väriä jäi, joten tein niillä vielä muutakin. Tässä maalattu kalanpyrstöhuivi. Maalasin siihen kalansilmiä. Onneksi eivät näytä kalansilmiltä valmiissa työssä. Tämä on kyllä aika ihqu!

With leftover colour I painted the fishtail scarf. I added some fish eyes to it. Fortunately, they don't look like fisheye in the final product. I love this scarf!

Avec les restes de couleur, j'ai peint l'écharpe à queue de poisson. J'y ai peint des yeux de poisson. Heureusement, qu'ils ne ressemblent pas aux yeux de poisson sur l'écharpe finie. J'aime bien cette écharpe!

Ja vieläkin jäi vihreätä. Maalasin sillä ja punaisella BB-pipon, jonka tein aikoinaan käsinkehräämästäni langasta. Aika herkullinen. Ja italialaisväristä, käsinkehrättyä spagettilankaa pipoon sopiviin lapasiin.

And still some green left. I used it to handpaint this beanie, which is made of handspun yarn. It's quite delicious, don't you think? And then some Italian spaghetti yarn to go with it.

Et encore du vert. J'ai peint le chapeau BB (comme série Big Brother) que j'ai fait de laine que j'ai filée moi-même. Délicieux, non? Et un peu de laine filée main à l'italienne (comme du spaghetti) pour les mittes.

Taas meemi

Ninni täggäsi meemillä. Tässä tajunnanvirtaa aiheesta "Mitä neulonta on minulle antanut ja mitä hyvää se on tuonut elämääni":

• mielenrauhaa: neulominen on kuin joogaa, pää tyhjenee, ajatukset kulkee oikein-nurin-kavennus-oikein-nurin-jokohan tässä on tarpeeksi...
• uskoa omiin kykyihin ja siihen, että koko ajan voi oppia uutta
• omaa aikaa ja tilaa - niin kotona kuin vaikka bussissa, kun otan puikot esiin
• muistoja: villan kosketus ja tuoksu tuo mieleen mummun ja lapsuuden; tajusin vasta neulomisen aloitettuani viime syksynä, miten tärkeä ihminen mummu minulle oli
• tajun paikasta sukupolvien ketjussa: käsitöissä on jotain ikiaikaista - niitä on aina tehty ja tullaan aina tekemään, muodossa tai toisessa
• uusia samanhenkisiä tuttavuuksia neuletapaamisissa
• suuri joukko virtuaalisia ystäviä: tilastosivut väittävät, että kävijöitä sivuilla on ollut kaikista maanosista, muutamassa kuukaudessa tuhansia; ainakin minä pidän neulebloggaajia ystävinäni, niitäkin jotka eivät eksy sivuilleni, mutta joiden sivuja itse käyn lueskelemassa
  
• hyviä sivuvaikutuksia: bloggaus, kehruu ja värjäys
  
• blogeista on löytynyt oma maailma, joka on täynnä samanhenkisiä, mutta ihanan erilaisia ihmisiä; samanlaista pyyteetöntä ja kannustavaa yhteishenkeä ei enää tosielämässä tavoita (?)
  
• uskoa omaan luovuuteen
• ideoita: uusi idea saattaa tulla kesken "pääntyhjennysharjoituksen" (ks. 1. kohta)
  
• oppimisen ja onnistumisen iloa
• positiivista nöyryyttä ja jalat maassa -asennetta: kaikkea ei heti osaakaan
• kärsivällisyyttä
• onnellisuutta: käsitöistä puhuminen saa silmät säihkymään, punan poskille ja hymyn kasvoille - hyvänen aika, sehän vaikuttaa aivan kuin rakastuminen =)

Knitting & Co.

Viime aikoina on tapahtunut kummia. TV-huoneen sohvalla ei kuulu enää vain yksien, vaan usein kaksien puikkojen kilinä. Tyttö, 12v, on sukeltanut lankojen ihmeelliseen maailmaan. Puikkoboksini ihmeitä on kokeiltava: miltä tuntuu virkata muovisella virkkuukoukulla hahtuvaa tai raitalankaa, millaista jälkeä syntyy, kun neuloo ohutta lankaa paksuimmilla puikoilla, miten neulotaan pyöröpuikoilla, miten bambuisilla sukkapuikoilla. Koulussa tytöt ovat aloittaneet lapasten tekemisen; siitä varmaan tämä neulontainnostus. Vaikka tekevät he muitakin käsitöitä. Viime viikonloppuna syntyi kaksi hauskaa matopehmolelua, jotka Tyttö ja kaverinsa ideoivat ihan itse.

Tämä tyttö taas on pitänyt vähän tylsää. Tämä postauskin on tylsä, kun ei ole kuvia. Olen pessyt hankkimiani villoja käsin pienissä erissä, kun meidän pesukone ei ole tarpeeksi hellävarainen moiseen puuhaan. Villanpesuohjelmalla pesupussiin pakatuista villoista tuli lähinnä huopaa, ei ainakaan kehrättäväksi kelpaavaa. Säilytän kyllä nekin villat, jospa ne käyvät vaikka johonkin pehmoleluun täytteeksi.

Olen myös harjoitellut edelleen karstausta ja kehräystä. Uusi rukki on parempi kuin entinen, sillä siinä tuntuu olevan enemmän säätövaraa niin ettei langasta tule aina ylikierteistä. Mutta se lanka. En kehtaa laittaa edes kuvaa. Ainakaan vielä. Minulla tuntuu olevan vielä runsaasti opittavaa erityisesti karstauksessa. Villa, josta rasva on pesty pois, taitaa olla vielä vaikeampaa työstettävää kuin villa, jossa rasva on jäljellä. Mutta hajun takia en viitsi pesemätöntä villaa käsitellä. Positiivisesti ajatellen olen hyvä tekemään nykyaikaisia muotilankoja. Realistisesti ajatellen taas on vaikea kuvitella, missä moisesta mykkyränarusta tehtyjä asusteita voisin käyttää :D Ehkäpä tämä on vain asennekysymys...

If you'd spyed on our TV room these last days (not a nice thought, I admit, don't take this literally), you'd have noticed something different. You'd hear the clickety clack of not just one set of needles, but two, and two persons on the couch. Girl, 12, has found my knitting toolbox and dived into the mysterious world of yarns, crochet hooks and knitting needles. She is doing her own experiments on needle sizes and yarn weights, learning the feel of plastic vs. metallic crochet hooks, circular needles, double point needles, bamboo needles. Her class started knitting mittens at school, that's probably the reason for this sudden interest in wool. But she and her friend also sew: last weekend, they made very nice stuffed toy worms of their own design.

On the contrary, I feel that I haven't been doing anything interesting lately. Even this posting is boring - no pictures. In the evenings, I've been scouring the wool I got a little while ago, a small amount at a time. I have to do it by hand, since our washing machine is no good for that job. Then I've continued to learn to card and spin. The results are not flattering. Even though I think I'm writing this blog to myself, to my own education and pleasure, I dare not post pictures of the yarn. You'd laugh. To be positive, I could say that I'm very good at making lumpy bumpy novelty yarn. In reality, I can't imagine that I could possibly wear anything made of that yarn :D But perhaps it's only a matter of attitude...

Keksin keksinnön :: Invention

Uusin keksintöni: tuplatossut. My newest invention: double socks.
Nouvelle idée: chaussettes doubles

Minua palelee aina. Vanhat villaiset kotitossuni sanoivat irti sopimuksensa ja päätyivät kompostiin. Niitä oli paikattu moneen kertaan ja niihin oli tehty ylimääräiset virkatut pohjallisetkin, mutta lopulta ne vain hajosivat. Asiaa auttoi osaltaan se, että herra B:llä on tapana noutaa minulle pyynnöstä tossuja, ja hampaat eivät oikein ole villalle hyväksi. Niinpä piti kehitellä uudet lämpimät tossut.

Tein kaksinkertaisesta hahtuvasta sisätossut sukankärjestä ylöspäin ja päällystossut karkeasta Pirtin Kehräämön karstalangasta nilkasta alaspäin. Väliin klassinen nirkkoreunus (langankierto, 2 o yhteen) ja - voilà - takuulla lämpimät kotitossut! (Minulla on näitä kaksi, vaikka kuvissa on vain yksi :D). Extrabonuksena hahtuvan lanoliini hoitaa paljaita jalkojani.


My dog, Mr B, likes to fetch me my home socks in the morning. It's nice, but his teeth do no good to the socks. So, I finally had to abandon the old socks and make new ones. As I like my home socks really warm, I had this great idea of making two socks at one time: first the toe-up inner sock out of double-plied, soft and lanoline-rich Finnwool roving, and then the calf-down outer sock out of coarse wool yarn. The picot edge is easy: yarn over, knit 2 together. Goodbye cold feet :)

Je suis frileuse. Comme je n'ai plus pu sauver mes vieilles chaussettes de laine, que M. B aimait tellement de me porter le matin (et d'y mettre les dents en le faisant), j'ai dû inventer une technique pour faire de chaussettes superchaudes. Voilà ce que j'ai fait: j'ai d'abord tricoté une chaussette à partir de la pointe dans une laine douce non-filée double, puis j'ai tricoté une autre en laine plus durable à partir du mollet. Entre les deux, j'ai tricoté un rang simple: 1 jeté, 2 mailles ensemble. Adieu les pieds froids! Et en tant que bonus extra: les chaussettes intérieures contiennent de la lanoline qui me soigne les pieds en même temps qu'elles me chauffent :)

Mokia :: Des gaffes

Aina ei onnistu. Amatööri kun on, niin kaikki ei mene aina putkeen. Esimerkiksi tämä virkattu hattu. Siitä piti tulla hieno, lieri ja kaikki, lanka kun oli kovalla vaivalla itse kehrätty ja värjätty. Mutta siitä tulikin mummon myssy. Mössa. Müts. Lankaa ei ollut tarpeeksi lieriin. Eikä samanlaisen värjäys onnistuisi enää toisella kertaa. En viitsi enää purkaakaan. Olkoon tuollainen.

Koholla olevat viisinkertaiset pylväät muodostavat kuusikko-kuvion (ei juuri erotu kuvasta, mutta uskokaa sanaani). Sanon sitä kuusikkomyssyksi.

One cannot always succeed. This crocheted hat was supposed to be a very fine hat, with brim and all. This is what it became: a cap fit for grannies. There was not enough yarn. And as the yarn was hand-dyed, I'm sure I won't be able to repeat the colours. I'll leave it like that.

Amateur que je suis, mes projets échouent de temps en temps. Très souvent, en fait. Un exemple est ce chapeau. J'ai voulu faire un beau chapeau cloche ou quelque chose dans ce genre. Mais je n'avais pas assez de fil. Et comme la laine était teinte à la main, j'ai été sûre de ne pas pouvoir répéter les couleurs. Alors, je l'ai laissé comme ça. Bonnet pour une mamie.

Tai sitten nämä unisukat. Kehräsin langan itse, ja se on todella pehmeätä. Mutta kierrettä on liikaa, ja se näkyy neuloksessa, joka vetää vinoon. Väreihin olen kyllä tyytyväinen; noita ei voi katsoa tulematta hyvälle tuulelle. Tein sukat muuten Kristelin ohjeen mukaan varpaista ylöspäin. Aloitussilmukoita loin kahdeksan ja virkkaamalla, koska se on mielestäni helpompaa. Alla kuva toisista, samasta langasta tehdyistä sukista, joissa sama vika. Lisäksi niistä oikea on paljon tummempi kuin vasen.

These toe-up bed socks that I dyed myself are so soft, and actually ok, at least the colours can brighten up any day. But the homespun yarn is over-twisted, and the stitches are slanted. I made another pair, as I still had some yarn, and they aren't any better as it comes to the unevenness of the yarn. Note how the right sock is much darker than the left.

J'aime bien les couleurs de ces deux paires de chaussettes. J'ai teint et filé la laine moi-même. La laine est très douce et les couleurs bonnes à chasser la tristesse. Mais le fil est trop tordu ce qui se voit dans le tricot assez déformé. Dans l'autre paire, vous pouvez voir le même problème de tricot tordu, mais aussi que les couleurs dans la chaussette droite sont beaucoup plus fortes que dans celle de la gauche.

Nythän on joulu! - It's Christmas! - C'est Noël!

Meilläpä kävi jo joulupukki! Toi minulle uuden rukin. Tai uuden ja uuden, kuitenkin paljon uudemman kuin se entinen Iita ja ihan ikioman. Äidin kertoman mukaan tämä on tehty Kiikan rukkitehtaalla joskus 40-luvulla. Rukin nimi on Suoma, edellisen omistajansa mukaan. Tässä vielä Iita, joka palasi kotimuseoonsa.

It's Christmas time here already. Look what Father Christmas brought to me: a new spinning wheel (not actually new, but at least it's a lot less ancient than the one I had before). I call the new spinning wheel Suoma, according to its previous owner. Here's one last shot of Iita, before she went back to her home museum.

Le Père Noël est déjà passé chez nous! Il m'a apporté un nouveau rouet ("nouveau" dans le sens qu'il date des années 40, ou il est beaucoup moins âgé que l'ancien). Ce rouet s'appelle Suoma, d'après sa propriétaire d'origine. Voici Iita, avant sa rentrée au museum d'où je l'avais prêté.

Pukki toi minulle myös viisi kiloa villaa. Pesin kokeeksi jo osan, että näen miltä se näyttää puhtaana. Mikä haju!

Also, Father Christmas brought me five kilos (over ten pounds) of wool. It stinks! I already scoured some, to see what it looks like when clean.

Aussi, il m'a apporté cinq kilos de laine. Ça pue! J'en ai déjà lavé un peu, pour voir ce que ça donne.

Ja pukki toi myös hirvenlihaa ja keskipohjalaista kotitekoista ohrarieskaa. Sekä tietysti suklaata, koska muutenhan se ei olisi ollut oikea pukki ollenkaan. Tänä viikonloppuna syöpötellään oikein kunnolla!

He also brought us some elk meat, and homemade flat barley bread (rieska) from my home province. And chocolates, of course, because he was the real Father Christmas. We'll have a ball this weekend!

Et il nous a apporté de la viande d'élan et du pain d'orge de ma région natale. Et du chocolat, bien sûr, parce que c'était un vrai Père Noël. On va bien se régaler ce week-end =)

My first meme

I got this meme from Mielitty.

What is your all time favourite yarn to knit with?
The softer the better. I find the unspun Finnsheep wool very therapeutic. (Actually, I definitely need to make a third Sophie bag out of it). I also like angora and alpaca yarn, any brand. At the moment I’m making bed socks out of my own homespun and hand-dyed wool. If ever I learn to spin an even yarn, then the homespun yarn will be the best!

Your favourite needles?
Quiet and light bamboo needles, definitely, sizes 3,5 to 5,3.

The worst thing you've ever knit?
The worst yarn I can imagine is acrylic. It makes my hands sweat and the needles squeak ;-) As to the worst knitted thing, there are several. Some are still lurking at the back of the cupboard; for others I’ve given a new life as something else. One of the worst failures was a cabled cardigan made of Novita’s merino wool. My handknitting is uneven, and the yarn made it look even worse. Also the cables looked flat and ugly when done in that yarn.

Your favourite knit pattern?
Probably Sophie. Or the beanie hat designed by Laura. Usually I don’t follow instructions literaly but modify them according to the needs. With more or less success.

Most valuable knitting technique?
Knitting on circulars, avoiding seams. I also like diagonal knits. I’d love to learn to do fair isle, also more complicated garments than socks and mittens.

Best knit book or magazine?
I have no favourites. I usually borrow books and magazines from the library and look for classic, timeless designs.

Your favourite knit-a-long?
Never participated. The Cow wants to do her own thing, as you’ve probably noticed already ;) But I never say never…

Your favourite knit blogs?
My favourite blogs have plenty of nice pictures, a lot of colours and original ideas, as well as links to other, interesting blogs. Finnish favourites: The Unbearable Lightness of Knitting , Elämänlankaa, Ziina's Pahainen blogi, and Viiniä ja villasukkia. Foreign favourites include those that would be classified as fiber art blogs rather than purely knitting blogs: garnlek from Sweden, Sarah’s Homestead Blog from Oregon, Blog Tricofolk from France, Birthes FiberBlog from Denmark, Thread&Yarn Handing Days from Japan. As you can see, I enjoy surfing around the world =)

Your favourite knitwear designer?
This is a difficult one. But if Kaffe Fassett popped in to offer his knitwear, I wouldn’t say no. Hanne Falkenberg's knitwear has that certain something, in a classical sort of way. I especially like her Mermaid.

The knit item you wear the most?
In winter, I wear this diagonal sweater a lot (looks better on me than in the picture!) or a light turquoise Marimekko pulllover with a giant snow flake in front. At home, I usually wear an Estonian cardigan bought in 1998. In winter, my favourite is this pink sweater in silk and linen.

Now let me pass the meme on to AnneV, knit-a-holic, Riikka, Ninni.

Meemi

Sain meemin, Mielityltä.

Mieluisin lanka millä olet neulonut?

Mitä pehmeämpää, sitä parempi. Suomenlampaan hahtuva on mulle paras terapialanka. (Tekisi mieli taas tehdä uusi Sophie-laukku.) Angoralangat ovat mieluisia, vaikka pölisevät, samoin Indiecetan alpakkalangasta olen pitänyt. Juuri nyt puikoilla on itsekehrättyä ja –värjättyä kampavillaa, josta tulee ihanan pehmeät unisukat. Kun oppisi vielä kehräämään tasaista lankaa, niin se olisi varmaan sitten ihaninta lankaa.

Suosikkipuikkosi?

Ehdottomasti hiljaiset ja kevyet bambut, sukkapuikot koko 3,5 ja pyöröt 4 – 5,5.

Kamalinta mitä olet neulonut?

Kamalinta lankaa ovat akryylilangat. Novitan Palma on sieltä pahimmasta päästä, vaikka pehmeää onkin. Kamalia neuleita olen tehnyt tai aloittanut useita. Jotkin niistä ovat edelleen laatikkojen kätköissä keskeneräisinä, jotkin olen jaksanut purkaa ja auttaa uuteen elämään. Yhden epäonnistuneen palmikkoneuleen tein melkein valmiiksi Novitan Woolista. Neulekäsialani ei todellakaan ole tasaista, ja siinä langassa epätasaisuus pääsi oikeuksiinsa. Palmikoissakin oli kovasti vääntämistä, ja Wool ei oikein tehnyt niille oikeutta ;-)

Paras ohje millä olet neulonut?

Varmaan Sophie. Tai Lauran BB-pipon ohje. Yleensä en tee mitään tarkkaan ohjeen mukaan, vaan sovellan ohjeita enemmän tai vähemmän onnistuneesti.

Tärkein neulontatekniikka?

Pyöröpuikoilla neulominen on minustakin parasta, suoria pitkiä puikkoja en käytä enää ollenkaan. Ne ovat jotenkin tönköt ja raskaat käytössä. Diagonaaliin neulotut puserot ovat tämän hetken suosikkeja. Kirjoneuleita haluaisin opetella tekemään, myös muuta kuin lapasia ja sukkia.

Paras neulekirja tai -lehti?

En juuri ostele neulekirjoja eikä minulla ole mitään erityistä suosikkia. Käyn ahkerasti kirjastoissa ja lainailen kirjoja ja lehtiä, joista saan inspiraatiota. Uusissa kirjoissa on yleensä se vika, että mallit vanhenevat nopeasti. Mary Oljen vanhat kirjat ovat hyviä, samoin kaikki sellaiset, joissa on perinteisiä tai sen verran klassisia malleja, etteivät ne vanhene ihan parissa vuodessa.

Mieluisin knit-a-long?

En ole osallistunut. Lehmä on Camel-boots naisia, joka tykkää kulkea omia polkujaan, kuten tarkkaavainen lukija on varmaan huomannut ;). En kuitenkaan koskaan sano en koskaan…

Mieleisimmät neuleblogit?

Mieleisissä blogeissa on hyviä kuvia, paljon värejä ja omintakeisia ideoita sekä linkkejä muihin hyviin blogeihin. Suomalaisia suosikkeja: Neulomisen sietämätön keveys, Elämänlankaa, Ziinan Pahainen blogi, Viiniä ja villasukkia. Ulkomaisista pidän erityisesti niistä, missä myös värjätään ja kehrätään itse langat: ruotsalainen garnlek, oregonilainen Sarah’s Homestead Blog, ranskalainen Blog Tricofolk, tanskalainen Birthes FiberBlog, japanilainen Thread&Yarn Handing Days (mitä tuo nyt sitten tarkoittaakin; sen tekijä on joka tapauksessa ihanan luova!).

Mielisuunnittelija?

Enpä tiedä. Mutta jos Kaffe Fassett tulisi ja tarjoaisi neuleitaan, niin en varmaan kieltäytyisi. Hanne Falkenbergin neuleissa on itua ja ajattomuutta, erityisesti pidän Mermaidista. Hauska nähdä, millaisia neuleita Ninniltä alkaakaan pukata :D

Mieluisin neule, jota käytät eniten?

Talvineuleista vuosi sitten jämälangoista neulomani vinoraitapusero tai Marimekon vaaleanturkoosinsininen mohairpusero, jossa on suuri valkoinen lumihiutale edessä. Vuonna 1998 ostettua virolaista villatakkia olen myös pitänyt todella paljon. Kesäneuleista kai omatekemä vaaleanpunainen silkkipellavaneule.

AnneV, knit-a-holic, Riikka, Ninni: jos ette ole jo vastanneet, heitän haasteen teille.

16 million colours

Hot off the needles:


Hand-dyed, hand-spun, and hand-knitted by truly yours. After predrafting, spinning, winding, plyeing and again winding the wool I'm beginning to realise what the little innocent-looking epithet "hand-" really means. If I were to sell that yarn it would cost a LOT, I tell you ;) As a hobby, this is fun. As a profession, at my spinning speed, I would probably starve to death under no time.

Suoraan puikoilta, käsinvärjätyt, käsinkehrätyt ja käsinneulotut lapaset. Ainakin 16 miljoonaa värisävyä noissa lapasissa. Itse en hirveästi pidä piparminttukarkkivaikutelmasta, joka syntyy tumman ja vaalean langan kertaamisesta. Mutta Tytölle se maistuu, ja hänellehän nämä menevät. Tänä päivänä noita kehrätessä, keriessä, kerratessa ja taas keriessä tuli kyllä selväksi, mitä tuo pieni viattomanoloinen sana "käsintehty" tarkoittaa. Käsitöille tulisi hintaa, jos noista pitäisi elanto hankkia. Minun kehruutaidoillani ja -vauhdillani nälkäkuolema olisi nopeasti edessä, jos tämä olisi ainoa tulonlähde.

I'm not so fond of the candy-striped yarn, either. The Girl is, however, and she's the one that got these mittens. I prefer this, more subtle colourway (looks quite bright in the picture because of the flash but actually it is less loud):

Since the yarn is wonderfully soft and not itchy, I'm trying to make a crocheted hat for myself. It's high time I make a matching set of hat, scarf and mittens of my homemade yarns. The chevron pattern is from Sylvia Cosh's old book from the 1980s, The Crochet Sweater Book. A very inspirational book.

Yllä on kuva sinivihreästä langasta, jonka myös kertasin tänään. Minua miellyttää enemmän samanvahvuisten värien yhdistelmä. Salamalla otetussa kuvassa väri näyttää räikeämmältä kuin luonnossa. Koska lanka on ihanan pehmeää, ajattelin että vaihteeksi voisi virkatakin jotain. Minulta puuttuu talvitakkiin sopiva hattu-huivi-lapassetti. Käytän hattuun Sylvia Coshin vanhasta kirjasta otettua mielenkiintoista mallia. Saa nähdä, mitä siitä tulee. Tuo Sylvia Coshin 1980-luvulla tekemä kirja on muuten ollut minulle usein inspiraation lähteenä, vaikka mitään aivan ohjeiden mukaista virkkaustyötä en ole koskaan tehnytkään.

I updated my profile and links today. I found yet another old book, this time Canadian, Home work: a choice collection of useful designs for the crochet and knitting needle : also, valuable recipes for the toilet. The Cape with Pompons on page 219 looks interesting. Unfortunately, it's not presented on these update pages.

Kuten ehkä huomaat, päivitin tänään linkkejäni. Löysin taas jostakin blogista linkin yhteen ihanaan kirjavanhukseen, joka on saatavilla netissä. Tupsullinen pelleriini (vai mikä keeppi se lieneekään) sivulla 219 näyttää kivalta, oikein sopivalta nykyajan romantikoillekin. Sitä vaan ei ole sisällytetty näille sivuille, jotka esittelevät kirjan mallien mukaan tehtyjä töitä.

Viikon vinkki: Tiesitkö, että voit käyttää Googlea myös laskimena ja valuuttamuuntimena? Kirjoita vain hakuriville esimerkiksi "1.90 GBP in euros", "80 DKK in euros" tai "$18 in euros" ja Google ilmoittaa summan euroissa. Auttaa huomattavasti ulkomaisten lankakauppojen hintoja vertaillessa.

Tip of the week: Did you know that Google has a built-in calculator and currency converter? Especially the currency converter comes in handy when comparing yarn prices in net shops.

Shape up with the Cow::Aidez la Vache à se remettre en forme

I just had to post this link [edit]: Create a workout video for the cow. Hilarious!

Laittakaa lehmä jumppaamaan tuosta linkistä!

Lisää kulttuurihistoriaa

Anonyymi lukija tiedotti, että Normalon tehdas toimii edelleen Loimaalla. Valikoimissa ei tosin googletuksen mukaan ole enää rukkeja.

Täytyy laittaa vielä yksi rukinkuva kehiin tuosta samaisesta kokoelmasta. Oy Keski-Suomen Kotiteos-Aitta Jyväskylässä on aikoinaan ollut edistämässä suomalaista kotiteollisuutta. Valikoimissa oli tuohitöitä, soutuveneitä, puuastioita, huonekaluja, tekstiilejä. Vuosien 1911-12 51-sivuisesta katalogista (kannattaa vilkaista!) löytyy sekä Keuruun että Petäjäveden rukki. Tässä kuva Keuruun rukista:


Muihin viimeaikaisiin harrastuksiini liittyen kokoelmissa on myös esite Cameleonte-kotiväristä, valmistaja A.-B. Idelchri O.-Y.

Tämä menetelmä on niin yksinkertainen, että nuori nainen, joka haluaa vaihtaa usein pukuaan, voi esiintyä samassa puvussa monta iltaa peräkkäin ja joka kerran se on toisen näköinen, vaihteleva väri kuin Cameleontilla. Hänen ei tarvitse muuta kuin panna pukunsa likoon kun palaa kotiin ja antaa sen aamulla pukeutumisaikanaan seisoa väriliuoksessa käännellen silloin tällöin. Sillä aikaa kun hän on työssään kuivaa se ja kotiin tultuaan silittää hän sen nopeasti ja niin on uusi puku valmis päälle pantavaksi. Varmasti siis moni nuori nainen vähäisillä tuloilla toivottaa Cameleontin tervetulleeksi rakkaampana ystävänään.

Värinmuutoksia varten on mukana kätevä taulukko:

Älkää kysykö minulta, mikä on "englannin punaisen musta".

Kannettava rukki ja muuta::Portable spinning wheel and other curiosities

Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto, tallentaa Suomen kulttuurihistoriaa muun muassa muuttamalla pienpainatekokoelmaansa digitaaliseen muotoon. Hakukone on l-a-i-s-k-a, mutta löysin sieltä joitakin kivoja käsityöaiheisia juttuja. Pienpainatteita ovat mm. eri yritysten esitteet, luettelot ja hinnastot. Digikokoelmasta löytyy vaikkapa vanhaa Arabiaa ja Billnäsiä.

Silkkikutomoteollisuutta käsittelevästä artikkelista löytyi tämä Suomen Siro-Silkin kaunis silkki-iltapuku ja silkkiviitta, jossa on jotain tuttua. Nythän tuollaiset ovat taas muodissa!

Iltaviitta erikois-"Lasted"kumisilkkilangoista




Kotivilla Oy:n mainostekstiä villan tenhosta:

Suomalaisen lampaan villaa moni on moittinut ja usea ylistänyt. Kaikki ovat oikeassa. Myöntäkäämme moittijoille, että tämä villa on epätasaista, että se tavallisesti on taitamattomasti kerittyä, ja että se usein on äärettömän likaista. Toisaalta on todettava, että ylistyksetkin ovat oikeutettuja.

Villa on yleensä sekä pehmeää että kiiltävää, siinä on hyväilevää hauskuutta, iloista eloa ja jaloa joustavuutta. Ja se on lämmintä.

Kursivointi allekirjoittaneen. Aivan kuin omasta kynästäni tuo teksti ;-).

Seuraava löytö vetää kyllä vakavaksi. Loimaalainen, kokoontaitettava Normalo-rukki oli kehityksen keihäänkärkeä 1.1.1944.

Tekstiä heidän esitteestään:

Vuoden 1939-40 sodan johdosta toimeenpantu Karjalan ja muitten rajaseutujen evakuointi paljasti kansanomaisen, aikoinaan morsiuskapiona käytetyn kehruurukin heikkoudet. Tuskin yksikään evakuoiduista rukeista tuli perille sellaisessa kunnossa, että sillä olisi voinut kehrätä.

Tämä on antanut aihetta suunnitella aivan uuden rukkityypin, jossa kansanomaisen rukin pyörä, kehrälaite ja poljinlaite säilytettäisiin sellaisena, mutta jossa kehys on kokoonpantava ja rulla ja muut osat vahvistettu kestämään tavallista rajumpaakin käsittelyä.

Helsinki University Library, the National Library of Finland, preserves the Finnish cultural heritage by, for instance, digitising its ephemera collection. The collection includes pricelists, brochures, and catalogues of Finnish companies, such as Arabia or Billnäs and others.

The material is in Finnish and Swedish, and their search engine is s-l-o-w. I found these little crafts-related treasures from the collection. In the first picture, there's a silk shrug (from the 1920s-30s?) which looks a lot like the latest trend gear of today.

The picture of the portable spinning wheel - and the story behind it - is particularly touching, because it was developed after the Winter War in 1939-40. The habitants of the eastern parts of the country and the Karelians had to evacuate their homes and seek refuge in the west. On the road, their traditional spinning wheels were often broken. Therefore a lighter, more readily transportable model was invented. Necessity is the mother of invention, right?

The last picture shows the mail lady (men were again at war in January 1944) bringing the portable wheel to the happy buyer.