Hyvää ja rauhallista joulua!

Lankapornoa :: Yarn porn

Lisää JP-värjättyä villaa lankana
90 g, 132 m vasemmalla, 89 g, 120 m oikealla
kolmen tunnin työ kummassakin vyyhdessä
More yarn à la Jackson Pollock
three hours' work per one hank

Aivan pakko laittaa nämä esille ja muistiin. Olen ihan täpinöissäni, kun vihdoinkin osaan tehdä sellaista lankaa, josta itse pidän =))))

Tagged: What's in my knitting bag

Tina tagged me! She wants to see what's in my knitting bag. Well, I don't have a bag (except for a small plastic one that I got with Simply Knitting; Daisy has a picture of it on her blog) but a basket. Taking a picture was a bit hard for the dogs were in a very playful mood this evening. But there's the basket, neat and tidy (ha ha) and my precious knitting toolbox, a plain old dull grey plastic Curver box. The box is perhaps the most important thing. It contains all my knitting needles (sizes 1 - 7) and crochet hooks, two tape measures (one in inches; very important), two pin cushions, with short and longer pins, scissors, a needle gauge, darning needles, three felting needles, six zippers, a piece of string for I don't remember what purpose.

The basket is my treasure chest. It's special, because it's been done by an 80-year old veteran of war somewhere in the 1990's. Now the kind man has gone to a better place. As you can see, the basket is full. I check it maybe every four or five months, and find all kinds of stuff that I've put there and forgot. Today I found, for example, two children's mittens, only one in each colour, the other with a thumb, the other without; two knitted hats that need finishing; one pair of thrummed socks that I should darn; a piece of crocheted bedspread that I started some six years ago - 48 of the 64 pieces done; and, of course, dozens of little balls of yarn, handspun and bought, even some dog hair yarn I didn't remember having. Usually the stuff that I dig up and place so that I can see it, finally gets finished and can be moved to a storage place. The yarns and other stuff serve as sources of inspiration and often lead to other UFOs that get buried under more urgent stuff. That's how the basket "lives".

If you look at closely, you may notice the dog hair that's stuck on the basket right now. There's a start for my new yarn! ;-)

Sitting Bull complains about the mess in the tv room. Does this look messy to you? Well, I have to admit my universe tends to expand. I didn't take a picture of the table that's full of copies of knitting instructions from Knitty or the Finnish Ulla, needle size conversion tables, knitting books, unfinished objects, and what bugs him most, a box for yarn ends that I collect for some obscure reason. Then there are, of course, his precious remote controls. Five of them.

What's in your knitting bag?

P.S. A quick shot of the wool I handpainted with the Pollock method last weekend and spun to a 2-ply yarn. Absolutely gorgeous, isn't it?

Lazy Kate

Jokin aika sitten uhosin tekeväni koirista kintaita. No, tein silloin yhden ja vasta tänä iltana sain valmiiksi sille parin. Koirankarvalanka ei aivan riittänyt koko lapasiin, vaan täytyi lisätä vähän muutakin itsekehrättyä. Tuo ihanan räiskyvän värinen lanka on Tytön värjäämää. Olen varma, että meidän koiratkin mielellään luovuttivat karvojaan, kun tietävät, kenelle nuo lapaset pukki vie.

Otin samalla kuvan rullatelineestä, jonka sain vähän aikaa sitten. Rullateline on englanniksi "lazy Kate", mikä on aika kiva nimi ("laiska Kaisa"). Nyt minulla on rukki, rullateline ja vyyhdinpuu (ehkä siitäkin kuva joskus). Jos jotain kaipaisin, niin muutama vararulla olisi hyvä olla olemassa ja sellainen kokoontaitettava vyyhtiteline, että keriminen sujuisi vähän sukkelammin kuin tuolien kanssa taiteillen.

A couple of months ago I told how I was going to make mittens out of our dogs. Well, tonight I finally finished the mittens. There was not quite enough of dog hair yarn, so I had to add some of my other handspun yarns. The cheerful brown-red-blue yarn was one of the first yarns that Girl painted. I'm sure that our dogs don't mind losing a bit of hair now that they know who very special person is going to get these mittens on Christmas Eve.

The picture also shows my "new" lazy kate. Now I have a spinning wheel, a niddy-noddy and a lazy kate. All I still need is a couple of spare bobbins and an umbrella swift. Then my spinning workshop would be perfect.

Vielä sananen neuleblogien viime villityksestä eli kasvojentunnistusohjelmasta. Saattepahan samalla mielikuvan siitä, miltä Neulova Lehmä näyttää (tuota lehmän kuvaa ohjelma ei muuten hyväksynyt, höh).

Aika tuoreella värikuvalla löytyi yhtälyyksiä seuraavien henkilöiden kanssa: Claudia Cardinale 62 %, Julie Andrews 59 %, Drew Barrymore, Isabel Allende, Meg Ryan, ja Cameron Diaz vielä yli 50 %. Mustavalkokuvalla: Kirsten Dunst, Audrey Tautou ja Emma Watson (!) ylsivät 50 %:iin, Shirley Temple (!!) ei ihan. Juliette Binoche oli myös listassa. Nana Mouskouri ja Tina Turner sentään jäivät 40 %:iin. Joko kuva alkaa hahmottua? Lopuksi kuva silmälasit päässä: Elton John, John Lennon ja muutama muu uros. Eli Neulova Lehmä onkin Kehräävä Sonni?!! Repikää siitä huumoria.

The latest rage in the FennoBlogLandia seems to be this face recognition demo. I tried it with a few photos, so you can have a better idea of my real face (they didn't accept the cow face on this blog, which was pretty promising actually). But here are the results with three different photos. First a quite recent colour shot: Claudia Cardinale 62%, Julie Andrews 59%, Drew Barrymore, Isabel Allende, Meg Ryan, and Cameron Diaz still above 50%. Then a black-and-white shot from a few years back: Kirsten Dunst, Audrey Tautou and Emma Watson (not so many years back, however!) reached a 50% likeness, Shirley Temple (!!) fell just under. Juliette Binoche was also included. The likeness with Nana Mouskouri and Tina Turner remained under 40%. You beginning to get the picture? Then the final try, with my glasses on: Elton John (over 60%), John Lennon and a couple of other studs along those lines. So, does this mean that Knitting Cow is in reality Knitting Bull?!!! Think about it.

Jackson Pollock, osa 2

JP-tyyliin maalatut villat oikealla, pari käsinmaalattua huivia vasemmalla. Keskellä moppina käyttämäni vaaleanharmaa lankavyyhti (taitaa olla ihaninta mitä tänään sain aikaan?!) ja vasemmalla ylhäällä toinen moppivyyhti, käsinkehrättyä lankaa.

JP-style painted wool on the right, two hand-painted lace scarves on the left. In between, a skein of light grey wool yarn that I used to mop up excess colour (maybe the most beautiful yarn in this lot?!), and another mop-up skein of handspun yarn on the top left-hand corner.

Jackson Pollock

Monta päivää on vierähtänyt ilman bloggausta ja blogeja. Olin pääkaupungissa kolmen päivän kurssilla. Insinöörejä ja tekniikkaa.

Humanistin vastaisku oli pyörähdys Menitassa, kun nyt siellä päin olin liikkeellä. Tällaisia ostoksia tein. Villivarsa ja Istuva Härkä olivat kuulema lyöneet vetoa siitä kuinka paljon lankaa tuon Helsingin-reissulta. Kumpikaan ei ollut arvannut oikein. Tarkoittaa sitä, että toin vähemmän kuin he arvelivat.

400 grammaa vyötteetöntä tarjouslankaa, jossa mohairia ja keinokuitua, 100 grammaa valkoista Camelia-villalankaa ja yksi rulla kultalankaa, jonka aion kokeeksi laittaa suomenlampaan villan sekaan kehrätessä. Metrimäärästä ei ole tietoa; näkee sitten kun kokeilee.

Kävin myös tässä laukkuliikkeessä. Siellä oli jäljellä yksi italialainen vapaalankahuovutushuivi ja aika ihania Hanna Sarénin puukenkiä. Sekä tietysti laadukkaita ja vitsikkäitäkin italialaisia nahkalaukkuja, joiden hinta aluksi hirvitti, mutta on loppujen lopuksi vain murto-osa merkkilaukkujen hinnoista.

Sitten kävin vielä kahtena iltana Espalla Tuomaan torilla. Kummallakin kerralla oli ihan pakko hiplata yhden lammastilan suomenlampaan villoja (Honkarinteen tilan koju, ellen väärin muista). Addiktio? - epäilemättä. Ihailin myös uzbekistanilaisesta kashmir-silkkisekoituksesta neulottuja huiveja, jotka oli maalattu käsin Suomessa. Ostamatta jäi. Samoin jäi ostamatta anatomisesti täydellinen lehmä-sonni -käsinukkepari, jolla me Istuvan Härän kanssa olisimme voineet leikkiä iltaleikkejä. Liian kallista.

Tänään pääsin vihdoin käsiksi asiaan eli tuohon otsikkoon. Mielessä on ollut jo jonkin aikaa kokeilla langanvärjäyksessä Jackson Pollockin tekniikkaa. Pollockhan keksi, että mitäs sitä turhaan maalailee, riittää kun roiskii värejä kankaille. Tässä minun tämänpäiväisiä pollockeja:

Ja tässä sen jälkeen, kun olin lisännyt vähän vihreää ja painellut värejä vähän kasaan:


Langat ja villat ovat nyt jäähtymässä. Laitan lisää kuvia joku toinen kerta.

Dear journal, as you have noticed, I haven't written for many a day. I was in Nation's capitol, attending a three-day course. Engineering and technology. I also visited the famous yarn shop Menita in Helsinki. I only bought a little yarn. 400 grams of mohair mix in turquoise and blue, and some gold lamé yarn for my spinning experiments.

Today I finally had time to do some dyeing à la Jackson Pollock. As you know, JP is the artist who invented the idea that sprinkling colour on canvas can also be called art. Above you can see some of my JP wool before and after mopping up the excess colour. The wool is now cooling off; maybe I'll show you pictures of the finished yarn some other day.

Latino & lace

[Edit 8.12.: Auts, kuvat oli taas Bloggerissa asemoituneet mielenkiintoisesti. Uusi yritys, sori vaan.] Ei tullut minusta Lotti-fania. Elvis-imitaatioita frakissa ja kiiltonahkakengissä, ei kiitos. Onneksi meillä oli työkaverin kaverilta vapaaliput. Mutta nyt tuokin on nähty. Yleisöä oli kyllä hämmästyttävän paljon. Bongasin ainakin kymmenkunta ponchoa :D

Tässä vain lyhyesti viikon pikkuprojekteja. Testasin pitsineuletta, jota on käytetty tämän villatakin hihoissa ja tein itselleni lemmekkäät kämmekkäät. Ei ihan minun tyyliäni, mutta harjoitustyönä menköön. Ja ei, tuota villalankaa ei saa lankakaupoista, mutta senhän varmaan arvasitkin ;)


Vielä pikkukurkistus yhteen hyshysprojektiin. Virkattu ja huovutettu "gerbera" koristeena. Tein keskusympyrästä pallon, joka litistyy huovuttaessa. Siihen on helppo kiinnittää hakaneula, joten ei tarvitse miettiä sen kummempia kiinnityssysteemejä. Samalla mallilla olen tehnyt myös päivänkakkaroita.

[Edit 8.12. I just looove the way Blogger positions the pictures, arrgghhh. New try, sorry.] My colleague and I got free tickets to a Helmut Lotti concert. I decided not to join the fan club. There's only one Elvis and that's it :D

This is just a quick update of my knitting projects. I wanted to practice the Milanese lace pattern required for this cardigan and made myself fingerless gloves. The yarn in homespun, of course.

I want to add a little mystery pic of one of my hush-hush projects. The flower is crocheted and felted. I started with a ball-shaped center part, which flattens when felted, so it's easy to attach the flower where ever you want with a safety pin.

Joulumarkkinat

Kävin tänään joulumarkkinoilla Jyväskylässä. Koko messukeskus täynnä käsityöläisiä ja muita joulutilpehöörin myyjiä. Tällä kertaa myös monta langanmyyjää, mikä tuntui kyllä kukkarossa. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli niin paljon parempi kuin nuivat käsityömarkkinat viime keväänä. Nyt tilaa oli enemmän, tarjontaa monta kertaa enemmän, ja mikä tärkeintä, ei mitään 7 euron pääsymaksuja. Jäi enemmän rahaa ostamiseen ;)

Ostin taas Pirtin luonnonvalkoista hahtuvaa joiltakin tädeiltä (halvemmalla kuin Pirtiltä, muuten) sekä Johanneksen Pellavan pellavavillalankaa peräti puoli kiloa. Johannes oli puhelias mies, ja selvisi, että hän värjää nykyään lankansa ihan itse. Minusta ne ovatkin suomalainen vastine Manos del Uruquay-langoille, joiden perään rikkaat jenkit kuolaavat. Värjäysjälki on tahallaan jätetty epätasaiseksi (no, oli siellä muutama tasavärinenkin vyyhti), ja muistuttaa ihan kasvisväreillä värjättyä, vaikka teollisuusvärejä onkin käytetty. Paksuuksia on yksisäikeisestä huivilangasta (!) ihan mattolankaan asti. Ja värejä riittää. Värikarttaa ei Johanneksella tosin ole, mutta sen ymmärtää, kun on nähnyt tarjolla olevan väripaljouden.

Sitten ostin yhdeltä täti-ihmiseltä todellista hömppää eli vanhoista maitolaseista ja poppanasta tehtyjä tuikkulaseja. Poppanasta oli virkattu verkko lasin päälle ja siihen kiinnitetty vielä hupsut tupsut. Idea oli jotenkin niin pöhkö, että oli pakko ostaa muutama. Mummelilla oli muutama muukin hauska kierrätysidea kojussaan.

Pihalla maalaistorilla näin elämäni ensimmäiset alpakat. Todella söpöjä elukoita. Pääsin myös hiplaamaan karstattua alpakanvillaa. Vaarallista. Onneksi villa ei ollut myytävänä (olisi tullut kalliiksi). Mutta alpakankasvattajan kanssa oli puhetta, että voisin kehrätä hänelle lankaa. Saa nähdä, toteutuuko. Olisi kyllä mahtavaa päästä uudelleen käsiksi siihen kuituun. Suomenlampaan villastakin pääsin hieromaan alustavia kauppoja, joten ei mikään turha reissu. Nyt alkaa sitä paitsi jo tietää niin paljon eri kuiduista, että pystyy puhumaan kauppiaiden kanssa samaa kieltä. Se on edistystä se.

Pitäisiköhän ensi jouluksi varata paikka myyjäisiin? Kaapit alkavat olla pullollaan neuleita, ja mielessä muhivat lankaideat...

Kultainen kudinpuikko :: Golden Needle

Osallistuin juuri Kultainen kudinpuikko -äänestykseen. Minuun ei voi enää yrittää vaikuttaa kommentoimalla tai blogin ulkoasua vaihtamalla ;) Äänestin sen perusteella, mitkä blogit ovat minua tähän mennessä miellyttäneet.

I just sent my votes for the Golden Needle contest. The categories in the Finnish knitting blog contest are: Visually most pleasing blog; Most surprising; Most humoristic; Most productive; and Best new blog in 2005. In addition, you can propose honourable mentions to those blogs that you like outside these categories. You can vote for your favourite blog pet, as well. The voting address is here. The contest ends at the end of January 2006. The nominees for the contest are listed on the Finnish knit blogs page on the right.

Tänään olen päivittänyt kehruusanastoa, jonka yksi ystävällinen sielu aloitti kehruupostitulistalla jo jokin aika sitten. Lisäilin sinne englannin- ja ranskankielisiä kehruualan termejä. On se kumma, miten ei millään viitsisi tehdä sellaista työtä, joka muistuttaa vähääkään omaa konttorirotan työtä. Mutta olisihan tuollaiselle sanastolle kyllä käyttöä.

Viime postauksen värissä värit eivät oikein onnistuneet, kun piti käyttää salamaa. Tänään otin uudet kuvat päivänvalossa, vaikka ei sitä kovin paljon ollut.

Tässä italialaisväritteiset langat lapasina. Näyttävät perin amerikkalaisilta jouluneuleilta.

The colours didn't come right in my previous posting, because I had to use flash. I had to wait until weekend to be able to take pictures in daylight. This is what the Italian spaghetti yarn looks like when knitted.

It reminds me of American Christmas. Those are not Finnish Christmas colours, they are too bright and cheerful. The Finnish Christmas red and green are more deep.

Villajakkuun tarkoitettu lanka oli liian ohutta. Minun piti kerrata se rukilla paksummaksi. Tässä vielä lankojen värejä päivänvalossa. Neuleena lanka näyttää tweedneuleelta (vasemmalla alhaalla). Värit ovat kuin suoraan kotimaakuntani suolammilta. Pukeutumisneuvoja väittikin, että olen syksytyyppi. Silloin värit ovat perfektot.

The handpainted yarn for the cardigan was too thin. I had to ply it to make it more suitable for the project. Here is a sample of the plied yarn. The knit looks like tweed (bottom left). The colourway is straight from the bogs of my home province.


Neiti N pitää siitä, että hänelle puetaan vaatteita. Tässä neiti ja viime viikonloppuna valmistunut, käsinmaalattu huivi. Huivia on muuten kovasti ihailtu, ja minulta tilattiin jo toinenkin huivi, mutta erivärinen. Jännä nähdä, miten violetinsävyisen värjäys onnistuu. Mutta ensin pitää neuloa se huivi.

Miss N likes to wear clothes. Here she is wearing the handpainted scarf I made last weekend. I've had many compliments for the scarf. Someone even ordered one, but in a different colour. But first I need to knit a lace scarf (BORING).

Lopuksi vielä mallinäyte langoista, jotka karstasin ja kehräsin niistä suomenlampaan villoista, jotka sain kuukausi sitten. Hirveän epätasaista, mutta aivan uskomattoman pehmeätä lankaa. Värjäsin osan villoista vihreäksi, siniseksi ja violetiksi. Karstasin värjättyä villaa luonnonvalkoisen joukkoon ja kertasin kaveriksi luonnonvalkoisen langan. Tässä tulos. On varmasti kovasti makukysymys, pitääkö tuosta langasta vai ei. Nykyäänhän tuollainen epätasainen, kotitekoisen näköinen lanka on muodikasta.

And finally, some samples of the wool yarn I made from the raw wool I got a few weeks ago. It is very uneven, but very, very soft and feels wonderful against the skin. I dyed some of the wool green, blue and purple. Here is some green and blue mixed with natural white and then plied with a yarn made of natural white wool only. I guess it's a matter of taste if you like that or not. But if you look at any foreign knitting magazine that's what's fashionable right now.

Neuvoja pukeutumiseen

Aloitimme työkaverin kanssa tänään pikkujoulukauden. Lähdimme vähän aikaisemmin töistä ja marssimme paikalliseen tavarataloon pukeutumisneuvojan pakeille. Kaksi ja puoli tuntia hujahti melkein huomaamatta. Kaveri löysi uuden värimaailman iänikuisten sinistensä tilalle ja hyvinistuvat suorat housut. Sainpa minäkin uuden, mielenkiintoisen vihreän neulesetin (suunniteltu sopimaan yhteen myös viikonloppuna värjäämieni lankojen kanssa, joista minulla oli onneksi värimalli mukana) ja kivat mustat perushousut, jotka eivät olleet edes kalliit.

Minusta oli erityisen mukavaa seurata neuvojan työskentelyä. Mielenkiintoista tarkkailla ihmistä, joka aivan ilmiselvästi nautti työstään ja väreistä ja kuoseista. Ja tosi miellyttävää vain odotella tilavassa sovituskopissa, kun joku juoksi ympäri tavarataloa etsimässä vaate-ehdokkaita sovitettavaksi.

Tämä pikkujouluosuus ei maksanut meille (eikä firmalle) vielä mitään - mitä nyt ne ostamamme vaatteet meille yhteensä muutaman satkun (!) Seuraavaksi päätimme mennä teettämään itsellemme pikkujoulumeikit, käydä syömässä hienossa ravintolassa pitkän kaavan mukaan ja mennä konserttiin kuuntelemaan artistia, jota molemmat etukäteen inhoamme. Ai miksi? No, pikkukaupungissa ei ole paljon tarjontaa, ja tulimme siihen tulokseen, että siitä voi tulla ikimuistoinen kokemus ;)

Hoosianna

...on varmaan yhtä hyvä otsikko kuin mikä tahansa muu. Tosi vaikeata keksiä noita otsikoita...

That's probably as good a title as any other. It's firs Sunday of Advent, and that's what they're singing in Finnish churches today.

C'est un titre aussi bon que n'importe quel autre, n'est-ce pas? C'est le premier dimanche de l'avent, et c'est comme ça que l'on chante dans les églises finlandaises aujourd'hui.

Tänä viikonloppuna aika on mennyt kuin siivillä. Eilisen päivän kehräsin Jämsän Huopatehtaalta tilattua uusiseelantilaista hahtuvaa langaksi, sillä haluan tehdä tämän. Lankaa tuli yli 300 grammaa, minkä pitäisi riittää. En ole kyllä varma, onko lanka oikean paksuista, joutuu taas varmaan improvisoimaan.

I've been busy this weekend. I spent the whole day yesterday to spin some 300 grams of New Zealandian roving into single yarn because I want to do this. I'm not sure of the yarn weight, though, I guess I'll have to improvise a bit, as usual.

J'ai été très pressée ce weekend. Hier, jái filé plus de trois cent grammes de laine. Je veux faire ça.

Tänään värjäsin langat. Värin valinta ei enää olekaan helppoa, kun voi periaatteessa tehdä mitä väriä vaan. Minulla on uusi harmaa hame, johon tarvitsen yläosan. Aloitin siitä. Tässä hame ja värjäämätön, hieman ruskehtava lanka. Hameessa on vihreätä ja pronssinruskeaa, siinä perusta värimaailmalle.

Today I dyed the yarn. It's funny how difficult it's to choose the colour for me now that I know that I can make almost any colour I like. But I have a new grey skirt, for which I need a top. That's where I started. I used colour pencils as a guidelines when deciding on a suitable colourway.

Aujourd'hui j'ai teint les fils. Ce qui est paradoxale, maintenant que je peux teintre n'importe quelle couleur, je ne sais plus quelles couleurs choisir. J'ai un nouveau jupon gris. J'ai commencé par celui. Voici le jupon et le fil non-colorisé, qui est un peu brunâtre.


Päätin maalata langat. Tässä maalattu vyyhti, joka pitää vielä kääntää ja maalata toiseltakin puolelta. Kuvassa näkyy myös värikynät, jotka toimivat karkeina värimalleina värejä sekoittaessa. Sen verran jo olen oppinut, että tiedän ettei väreistä tule ikinä sellaista kuin malleista.

I decided to paint to yarn instead of giving it a uniform colour. You can see in this picture the colour pencils I used as examples when deciding on the colourway. Anyhow, I already know that it's very hard to reproduce a wanted colour when dyeing wool.

Au lieu d'une couleur uniforme, j'ai décidé de peindre les écheveaux. Dans cette image, vous pouvez voir les crayons qui me servaient comme modèle. De toute façon, je sais que je ne peux pas reproduire une couleur exactement.


Valmiita lankoja kuivumassa kuivauskaapissa. Taas oli liikaa väriä, joka juoksi, mutta lopputulos on kyllä parempi kuin miltä näytti maalausvaiheessa. Kerrankin näin päin! Vihreää väriä meni paljon. Kolme eri sekoitusta piti tehdä, ja kaikki erilaisia. Kuvassa erilaisimmat vihreät. Pienoinen haaste edessä vaatteen tekovaiheessa, hmmm...

Dyed skein in the dryer. I used too much of colour, but the result is definitely better than in the previous picture. Such nice, rich colours! I used a lot of green, which I had to mix many times. Each time, the green was different. Knitting this project will be a challenge...

Des écheveaux finis. J'y ai mis un peu trop de couleurs qui ont coulées. Mais je pense que le résultat est bien meilleur que dans la photo précédente, pour une fois. J'ai dû faire trois mélanges de vert, la couleur était un peu différente chaque fois. Il sera intéressant de travailler avec ces fils dans le futur...



Väriä jäi, joten tein niillä vielä muutakin. Tässä maalattu kalanpyrstöhuivi. Maalasin siihen kalansilmiä. Onneksi eivät näytä kalansilmiltä valmiissa työssä. Tämä on kyllä aika ihqu!

With leftover colour I painted the fishtail scarf. I added some fish eyes to it. Fortunately, they don't look like fisheye in the final product. I love this scarf!

Avec les restes de couleur, j'ai peint l'écharpe à queue de poisson. J'y ai peint des yeux de poisson. Heureusement, qu'ils ne ressemblent pas aux yeux de poisson sur l'écharpe finie. J'aime bien cette écharpe!

Ja vieläkin jäi vihreätä. Maalasin sillä ja punaisella BB-pipon, jonka tein aikoinaan käsinkehräämästäni langasta. Aika herkullinen. Ja italialaisväristä, käsinkehrättyä spagettilankaa pipoon sopiviin lapasiin.

And still some green left. I used it to handpaint this beanie, which is made of handspun yarn. It's quite delicious, don't you think? And then some Italian spaghetti yarn to go with it.

Et encore du vert. J'ai peint le chapeau BB (comme série Big Brother) que j'ai fait de laine que j'ai filée moi-même. Délicieux, non? Et un peu de laine filée main à l'italienne (comme du spaghetti) pour les mittes.

Taas meemi

Ninni täggäsi meemillä. Tässä tajunnanvirtaa aiheesta "Mitä neulonta on minulle antanut ja mitä hyvää se on tuonut elämääni":

• mielenrauhaa: neulominen on kuin joogaa, pää tyhjenee, ajatukset kulkee oikein-nurin-kavennus-oikein-nurin-jokohan tässä on tarpeeksi...
• uskoa omiin kykyihin ja siihen, että koko ajan voi oppia uutta
• omaa aikaa ja tilaa - niin kotona kuin vaikka bussissa, kun otan puikot esiin
• muistoja: villan kosketus ja tuoksu tuo mieleen mummun ja lapsuuden; tajusin vasta neulomisen aloitettuani viime syksynä, miten tärkeä ihminen mummu minulle oli
• tajun paikasta sukupolvien ketjussa: käsitöissä on jotain ikiaikaista - niitä on aina tehty ja tullaan aina tekemään, muodossa tai toisessa
• uusia samanhenkisiä tuttavuuksia neuletapaamisissa
• suuri joukko virtuaalisia ystäviä: tilastosivut väittävät, että kävijöitä sivuilla on ollut kaikista maanosista, muutamassa kuukaudessa tuhansia; ainakin minä pidän neulebloggaajia ystävinäni, niitäkin jotka eivät eksy sivuilleni, mutta joiden sivuja itse käyn lueskelemassa
  
• hyviä sivuvaikutuksia: bloggaus, kehruu ja värjäys
  
• blogeista on löytynyt oma maailma, joka on täynnä samanhenkisiä, mutta ihanan erilaisia ihmisiä; samanlaista pyyteetöntä ja kannustavaa yhteishenkeä ei enää tosielämässä tavoita (?)
  
• uskoa omaan luovuuteen
• ideoita: uusi idea saattaa tulla kesken "pääntyhjennysharjoituksen" (ks. 1. kohta)
  
• oppimisen ja onnistumisen iloa
• positiivista nöyryyttä ja jalat maassa -asennetta: kaikkea ei heti osaakaan
• kärsivällisyyttä
• onnellisuutta: käsitöistä puhuminen saa silmät säihkymään, punan poskille ja hymyn kasvoille - hyvänen aika, sehän vaikuttaa aivan kuin rakastuminen =)

Knitting & Co.

Viime aikoina on tapahtunut kummia. TV-huoneen sohvalla ei kuulu enää vain yksien, vaan usein kaksien puikkojen kilinä. Tyttö, 12v, on sukeltanut lankojen ihmeelliseen maailmaan. Puikkoboksini ihmeitä on kokeiltava: miltä tuntuu virkata muovisella virkkuukoukulla hahtuvaa tai raitalankaa, millaista jälkeä syntyy, kun neuloo ohutta lankaa paksuimmilla puikoilla, miten neulotaan pyöröpuikoilla, miten bambuisilla sukkapuikoilla. Koulussa tytöt ovat aloittaneet lapasten tekemisen; siitä varmaan tämä neulontainnostus. Vaikka tekevät he muitakin käsitöitä. Viime viikonloppuna syntyi kaksi hauskaa matopehmolelua, jotka Tyttö ja kaverinsa ideoivat ihan itse.

Tämä tyttö taas on pitänyt vähän tylsää. Tämä postauskin on tylsä, kun ei ole kuvia. Olen pessyt hankkimiani villoja käsin pienissä erissä, kun meidän pesukone ei ole tarpeeksi hellävarainen moiseen puuhaan. Villanpesuohjelmalla pesupussiin pakatuista villoista tuli lähinnä huopaa, ei ainakaan kehrättäväksi kelpaavaa. Säilytän kyllä nekin villat, jospa ne käyvät vaikka johonkin pehmoleluun täytteeksi.

Olen myös harjoitellut edelleen karstausta ja kehräystä. Uusi rukki on parempi kuin entinen, sillä siinä tuntuu olevan enemmän säätövaraa niin ettei langasta tule aina ylikierteistä. Mutta se lanka. En kehtaa laittaa edes kuvaa. Ainakaan vielä. Minulla tuntuu olevan vielä runsaasti opittavaa erityisesti karstauksessa. Villa, josta rasva on pesty pois, taitaa olla vielä vaikeampaa työstettävää kuin villa, jossa rasva on jäljellä. Mutta hajun takia en viitsi pesemätöntä villaa käsitellä. Positiivisesti ajatellen olen hyvä tekemään nykyaikaisia muotilankoja. Realistisesti ajatellen taas on vaikea kuvitella, missä moisesta mykkyränarusta tehtyjä asusteita voisin käyttää :D Ehkäpä tämä on vain asennekysymys...

If you'd spyed on our TV room these last days (not a nice thought, I admit, don't take this literally), you'd have noticed something different. You'd hear the clickety clack of not just one set of needles, but two, and two persons on the couch. Girl, 12, has found my knitting toolbox and dived into the mysterious world of yarns, crochet hooks and knitting needles. She is doing her own experiments on needle sizes and yarn weights, learning the feel of plastic vs. metallic crochet hooks, circular needles, double point needles, bamboo needles. Her class started knitting mittens at school, that's probably the reason for this sudden interest in wool. But she and her friend also sew: last weekend, they made very nice stuffed toy worms of their own design.

On the contrary, I feel that I haven't been doing anything interesting lately. Even this posting is boring - no pictures. In the evenings, I've been scouring the wool I got a little while ago, a small amount at a time. I have to do it by hand, since our washing machine is no good for that job. Then I've continued to learn to card and spin. The results are not flattering. Even though I think I'm writing this blog to myself, to my own education and pleasure, I dare not post pictures of the yarn. You'd laugh. To be positive, I could say that I'm very good at making lumpy bumpy novelty yarn. In reality, I can't imagine that I could possibly wear anything made of that yarn :D But perhaps it's only a matter of attitude...

Keksin keksinnön :: Invention

Uusin keksintöni: tuplatossut. My newest invention: double socks.
Nouvelle idée: chaussettes doubles

Minua palelee aina. Vanhat villaiset kotitossuni sanoivat irti sopimuksensa ja päätyivät kompostiin. Niitä oli paikattu moneen kertaan ja niihin oli tehty ylimääräiset virkatut pohjallisetkin, mutta lopulta ne vain hajosivat. Asiaa auttoi osaltaan se, että herra B:llä on tapana noutaa minulle pyynnöstä tossuja, ja hampaat eivät oikein ole villalle hyväksi. Niinpä piti kehitellä uudet lämpimät tossut.

Tein kaksinkertaisesta hahtuvasta sisätossut sukankärjestä ylöspäin ja päällystossut karkeasta Pirtin Kehräämön karstalangasta nilkasta alaspäin. Väliin klassinen nirkkoreunus (langankierto, 2 o yhteen) ja - voilà - takuulla lämpimät kotitossut! (Minulla on näitä kaksi, vaikka kuvissa on vain yksi :D). Extrabonuksena hahtuvan lanoliini hoitaa paljaita jalkojani.


My dog, Mr B, likes to fetch me my home socks in the morning. It's nice, but his teeth do no good to the socks. So, I finally had to abandon the old socks and make new ones. As I like my home socks really warm, I had this great idea of making two socks at one time: first the toe-up inner sock out of double-plied, soft and lanoline-rich Finnwool roving, and then the calf-down outer sock out of coarse wool yarn. The picot edge is easy: yarn over, knit 2 together. Goodbye cold feet :)

Je suis frileuse. Comme je n'ai plus pu sauver mes vieilles chaussettes de laine, que M. B aimait tellement de me porter le matin (et d'y mettre les dents en le faisant), j'ai dû inventer une technique pour faire de chaussettes superchaudes. Voilà ce que j'ai fait: j'ai d'abord tricoté une chaussette à partir de la pointe dans une laine douce non-filée double, puis j'ai tricoté une autre en laine plus durable à partir du mollet. Entre les deux, j'ai tricoté un rang simple: 1 jeté, 2 mailles ensemble. Adieu les pieds froids! Et en tant que bonus extra: les chaussettes intérieures contiennent de la lanoline qui me soigne les pieds en même temps qu'elles me chauffent :)

Mokia :: Des gaffes

Aina ei onnistu. Amatööri kun on, niin kaikki ei mene aina putkeen. Esimerkiksi tämä virkattu hattu. Siitä piti tulla hieno, lieri ja kaikki, lanka kun oli kovalla vaivalla itse kehrätty ja värjätty. Mutta siitä tulikin mummon myssy. Mössa. Müts. Lankaa ei ollut tarpeeksi lieriin. Eikä samanlaisen värjäys onnistuisi enää toisella kertaa. En viitsi enää purkaakaan. Olkoon tuollainen.

Koholla olevat viisinkertaiset pylväät muodostavat kuusikko-kuvion (ei juuri erotu kuvasta, mutta uskokaa sanaani). Sanon sitä kuusikkomyssyksi.

One cannot always succeed. This crocheted hat was supposed to be a very fine hat, with brim and all. This is what it became: a cap fit for grannies. There was not enough yarn. And as the yarn was hand-dyed, I'm sure I won't be able to repeat the colours. I'll leave it like that.

Amateur que je suis, mes projets échouent de temps en temps. Très souvent, en fait. Un exemple est ce chapeau. J'ai voulu faire un beau chapeau cloche ou quelque chose dans ce genre. Mais je n'avais pas assez de fil. Et comme la laine était teinte à la main, j'ai été sûre de ne pas pouvoir répéter les couleurs. Alors, je l'ai laissé comme ça. Bonnet pour une mamie.

Tai sitten nämä unisukat. Kehräsin langan itse, ja se on todella pehmeätä. Mutta kierrettä on liikaa, ja se näkyy neuloksessa, joka vetää vinoon. Väreihin olen kyllä tyytyväinen; noita ei voi katsoa tulematta hyvälle tuulelle. Tein sukat muuten Kristelin ohjeen mukaan varpaista ylöspäin. Aloitussilmukoita loin kahdeksan ja virkkaamalla, koska se on mielestäni helpompaa. Alla kuva toisista, samasta langasta tehdyistä sukista, joissa sama vika. Lisäksi niistä oikea on paljon tummempi kuin vasen.

These toe-up bed socks that I dyed myself are so soft, and actually ok, at least the colours can brighten up any day. But the homespun yarn is over-twisted, and the stitches are slanted. I made another pair, as I still had some yarn, and they aren't any better as it comes to the unevenness of the yarn. Note how the right sock is much darker than the left.

J'aime bien les couleurs de ces deux paires de chaussettes. J'ai teint et filé la laine moi-même. La laine est très douce et les couleurs bonnes à chasser la tristesse. Mais le fil est trop tordu ce qui se voit dans le tricot assez déformé. Dans l'autre paire, vous pouvez voir le même problème de tricot tordu, mais aussi que les couleurs dans la chaussette droite sont beaucoup plus fortes que dans celle de la gauche.

Nythän on joulu! - It's Christmas! - C'est Noël!

Meilläpä kävi jo joulupukki! Toi minulle uuden rukin. Tai uuden ja uuden, kuitenkin paljon uudemman kuin se entinen Iita ja ihan ikioman. Äidin kertoman mukaan tämä on tehty Kiikan rukkitehtaalla joskus 40-luvulla. Rukin nimi on Suoma, edellisen omistajansa mukaan. Tässä vielä Iita, joka palasi kotimuseoonsa.

It's Christmas time here already. Look what Father Christmas brought to me: a new spinning wheel (not actually new, but at least it's a lot less ancient than the one I had before). I call the new spinning wheel Suoma, according to its previous owner. Here's one last shot of Iita, before she went back to her home museum.

Le Père Noël est déjà passé chez nous! Il m'a apporté un nouveau rouet ("nouveau" dans le sens qu'il date des années 40, ou il est beaucoup moins âgé que l'ancien). Ce rouet s'appelle Suoma, d'après sa propriétaire d'origine. Voici Iita, avant sa rentrée au museum d'où je l'avais prêté.

Pukki toi minulle myös viisi kiloa villaa. Pesin kokeeksi jo osan, että näen miltä se näyttää puhtaana. Mikä haju!

Also, Father Christmas brought me five kilos (over ten pounds) of wool. It stinks! I already scoured some, to see what it looks like when clean.

Aussi, il m'a apporté cinq kilos de laine. Ça pue! J'en ai déjà lavé un peu, pour voir ce que ça donne.

Ja pukki toi myös hirvenlihaa ja keskipohjalaista kotitekoista ohrarieskaa. Sekä tietysti suklaata, koska muutenhan se ei olisi ollut oikea pukki ollenkaan. Tänä viikonloppuna syöpötellään oikein kunnolla!

He also brought us some elk meat, and homemade flat barley bread (rieska) from my home province. And chocolates, of course, because he was the real Father Christmas. We'll have a ball this weekend!

Et il nous a apporté de la viande d'élan et du pain d'orge de ma région natale. Et du chocolat, bien sûr, parce que c'était un vrai Père Noël. On va bien se régaler ce week-end =)

My first meme

I got this meme from Mielitty.

What is your all time favourite yarn to knit with?
The softer the better. I find the unspun Finnsheep wool very therapeutic. (Actually, I definitely need to make a third Sophie bag out of it). I also like angora and alpaca yarn, any brand. At the moment I’m making bed socks out of my own homespun and hand-dyed wool. If ever I learn to spin an even yarn, then the homespun yarn will be the best!

Your favourite needles?
Quiet and light bamboo needles, definitely, sizes 3,5 to 5,3.

The worst thing you've ever knit?
The worst yarn I can imagine is acrylic. It makes my hands sweat and the needles squeak ;-) As to the worst knitted thing, there are several. Some are still lurking at the back of the cupboard; for others I’ve given a new life as something else. One of the worst failures was a cabled cardigan made of Novita’s merino wool. My handknitting is uneven, and the yarn made it look even worse. Also the cables looked flat and ugly when done in that yarn.

Your favourite knit pattern?
Probably Sophie. Or the beanie hat designed by Laura. Usually I don’t follow instructions literaly but modify them according to the needs. With more or less success.

Most valuable knitting technique?
Knitting on circulars, avoiding seams. I also like diagonal knits. I’d love to learn to do fair isle, also more complicated garments than socks and mittens.

Best knit book or magazine?
I have no favourites. I usually borrow books and magazines from the library and look for classic, timeless designs.

Your favourite knit-a-long?
Never participated. The Cow wants to do her own thing, as you’ve probably noticed already ;) But I never say never…

Your favourite knit blogs?
My favourite blogs have plenty of nice pictures, a lot of colours and original ideas, as well as links to other, interesting blogs. Finnish favourites: The Unbearable Lightness of Knitting , Elämänlankaa, Ziina's Pahainen blogi, and Viiniä ja villasukkia. Foreign favourites include those that would be classified as fiber art blogs rather than purely knitting blogs: garnlek from Sweden, Sarah’s Homestead Blog from Oregon, Blog Tricofolk from France, Birthes FiberBlog from Denmark, Thread&Yarn Handing Days from Japan. As you can see, I enjoy surfing around the world =)

Your favourite knitwear designer?
This is a difficult one. But if Kaffe Fassett popped in to offer his knitwear, I wouldn’t say no. Hanne Falkenberg's knitwear has that certain something, in a classical sort of way. I especially like her Mermaid.

The knit item you wear the most?
In winter, I wear this diagonal sweater a lot (looks better on me than in the picture!) or a light turquoise Marimekko pulllover with a giant snow flake in front. At home, I usually wear an Estonian cardigan bought in 1998. In winter, my favourite is this pink sweater in silk and linen.

Now let me pass the meme on to AnneV, knit-a-holic, Riikka, Ninni.

Meemi

Sain meemin, Mielityltä.

Mieluisin lanka millä olet neulonut?

Mitä pehmeämpää, sitä parempi. Suomenlampaan hahtuva on mulle paras terapialanka. (Tekisi mieli taas tehdä uusi Sophie-laukku.) Angoralangat ovat mieluisia, vaikka pölisevät, samoin Indiecetan alpakkalangasta olen pitänyt. Juuri nyt puikoilla on itsekehrättyä ja –värjättyä kampavillaa, josta tulee ihanan pehmeät unisukat. Kun oppisi vielä kehräämään tasaista lankaa, niin se olisi varmaan sitten ihaninta lankaa.

Suosikkipuikkosi?

Ehdottomasti hiljaiset ja kevyet bambut, sukkapuikot koko 3,5 ja pyöröt 4 – 5,5.

Kamalinta mitä olet neulonut?

Kamalinta lankaa ovat akryylilangat. Novitan Palma on sieltä pahimmasta päästä, vaikka pehmeää onkin. Kamalia neuleita olen tehnyt tai aloittanut useita. Jotkin niistä ovat edelleen laatikkojen kätköissä keskeneräisinä, jotkin olen jaksanut purkaa ja auttaa uuteen elämään. Yhden epäonnistuneen palmikkoneuleen tein melkein valmiiksi Novitan Woolista. Neulekäsialani ei todellakaan ole tasaista, ja siinä langassa epätasaisuus pääsi oikeuksiinsa. Palmikoissakin oli kovasti vääntämistä, ja Wool ei oikein tehnyt niille oikeutta ;-)

Paras ohje millä olet neulonut?

Varmaan Sophie. Tai Lauran BB-pipon ohje. Yleensä en tee mitään tarkkaan ohjeen mukaan, vaan sovellan ohjeita enemmän tai vähemmän onnistuneesti.

Tärkein neulontatekniikka?

Pyöröpuikoilla neulominen on minustakin parasta, suoria pitkiä puikkoja en käytä enää ollenkaan. Ne ovat jotenkin tönköt ja raskaat käytössä. Diagonaaliin neulotut puserot ovat tämän hetken suosikkeja. Kirjoneuleita haluaisin opetella tekemään, myös muuta kuin lapasia ja sukkia.

Paras neulekirja tai -lehti?

En juuri ostele neulekirjoja eikä minulla ole mitään erityistä suosikkia. Käyn ahkerasti kirjastoissa ja lainailen kirjoja ja lehtiä, joista saan inspiraatiota. Uusissa kirjoissa on yleensä se vika, että mallit vanhenevat nopeasti. Mary Oljen vanhat kirjat ovat hyviä, samoin kaikki sellaiset, joissa on perinteisiä tai sen verran klassisia malleja, etteivät ne vanhene ihan parissa vuodessa.

Mieluisin knit-a-long?

En ole osallistunut. Lehmä on Camel-boots naisia, joka tykkää kulkea omia polkujaan, kuten tarkkaavainen lukija on varmaan huomannut ;). En kuitenkaan koskaan sano en koskaan…

Mieleisimmät neuleblogit?

Mieleisissä blogeissa on hyviä kuvia, paljon värejä ja omintakeisia ideoita sekä linkkejä muihin hyviin blogeihin. Suomalaisia suosikkeja: Neulomisen sietämätön keveys, Elämänlankaa, Ziinan Pahainen blogi, Viiniä ja villasukkia. Ulkomaisista pidän erityisesti niistä, missä myös värjätään ja kehrätään itse langat: ruotsalainen garnlek, oregonilainen Sarah’s Homestead Blog, ranskalainen Blog Tricofolk, tanskalainen Birthes FiberBlog, japanilainen Thread&Yarn Handing Days (mitä tuo nyt sitten tarkoittaakin; sen tekijä on joka tapauksessa ihanan luova!).

Mielisuunnittelija?

Enpä tiedä. Mutta jos Kaffe Fassett tulisi ja tarjoaisi neuleitaan, niin en varmaan kieltäytyisi. Hanne Falkenbergin neuleissa on itua ja ajattomuutta, erityisesti pidän Mermaidista. Hauska nähdä, millaisia neuleita Ninniltä alkaakaan pukata :D

Mieluisin neule, jota käytät eniten?

Talvineuleista vuosi sitten jämälangoista neulomani vinoraitapusero tai Marimekon vaaleanturkoosinsininen mohairpusero, jossa on suuri valkoinen lumihiutale edessä. Vuonna 1998 ostettua virolaista villatakkia olen myös pitänyt todella paljon. Kesäneuleista kai omatekemä vaaleanpunainen silkkipellavaneule.

AnneV, knit-a-holic, Riikka, Ninni: jos ette ole jo vastanneet, heitän haasteen teille.

16 million colours

Hot off the needles:


Hand-dyed, hand-spun, and hand-knitted by truly yours. After predrafting, spinning, winding, plyeing and again winding the wool I'm beginning to realise what the little innocent-looking epithet "hand-" really means. If I were to sell that yarn it would cost a LOT, I tell you ;) As a hobby, this is fun. As a profession, at my spinning speed, I would probably starve to death under no time.

Suoraan puikoilta, käsinvärjätyt, käsinkehrätyt ja käsinneulotut lapaset. Ainakin 16 miljoonaa värisävyä noissa lapasissa. Itse en hirveästi pidä piparminttukarkkivaikutelmasta, joka syntyy tumman ja vaalean langan kertaamisesta. Mutta Tytölle se maistuu, ja hänellehän nämä menevät. Tänä päivänä noita kehrätessä, keriessä, kerratessa ja taas keriessä tuli kyllä selväksi, mitä tuo pieni viattomanoloinen sana "käsintehty" tarkoittaa. Käsitöille tulisi hintaa, jos noista pitäisi elanto hankkia. Minun kehruutaidoillani ja -vauhdillani nälkäkuolema olisi nopeasti edessä, jos tämä olisi ainoa tulonlähde.

I'm not so fond of the candy-striped yarn, either. The Girl is, however, and she's the one that got these mittens. I prefer this, more subtle colourway (looks quite bright in the picture because of the flash but actually it is less loud):

Since the yarn is wonderfully soft and not itchy, I'm trying to make a crocheted hat for myself. It's high time I make a matching set of hat, scarf and mittens of my homemade yarns. The chevron pattern is from Sylvia Cosh's old book from the 1980s, The Crochet Sweater Book. A very inspirational book.

Yllä on kuva sinivihreästä langasta, jonka myös kertasin tänään. Minua miellyttää enemmän samanvahvuisten värien yhdistelmä. Salamalla otetussa kuvassa väri näyttää räikeämmältä kuin luonnossa. Koska lanka on ihanan pehmeää, ajattelin että vaihteeksi voisi virkatakin jotain. Minulta puuttuu talvitakkiin sopiva hattu-huivi-lapassetti. Käytän hattuun Sylvia Coshin vanhasta kirjasta otettua mielenkiintoista mallia. Saa nähdä, mitä siitä tulee. Tuo Sylvia Coshin 1980-luvulla tekemä kirja on muuten ollut minulle usein inspiraation lähteenä, vaikka mitään aivan ohjeiden mukaista virkkaustyötä en ole koskaan tehnytkään.

I updated my profile and links today. I found yet another old book, this time Canadian, Home work: a choice collection of useful designs for the crochet and knitting needle : also, valuable recipes for the toilet. The Cape with Pompons on page 219 looks interesting. Unfortunately, it's not presented on these update pages.

Kuten ehkä huomaat, päivitin tänään linkkejäni. Löysin taas jostakin blogista linkin yhteen ihanaan kirjavanhukseen, joka on saatavilla netissä. Tupsullinen pelleriini (vai mikä keeppi se lieneekään) sivulla 219 näyttää kivalta, oikein sopivalta nykyajan romantikoillekin. Sitä vaan ei ole sisällytetty näille sivuille, jotka esittelevät kirjan mallien mukaan tehtyjä töitä.

Viikon vinkki: Tiesitkö, että voit käyttää Googlea myös laskimena ja valuuttamuuntimena? Kirjoita vain hakuriville esimerkiksi "1.90 GBP in euros", "80 DKK in euros" tai "$18 in euros" ja Google ilmoittaa summan euroissa. Auttaa huomattavasti ulkomaisten lankakauppojen hintoja vertaillessa.

Tip of the week: Did you know that Google has a built-in calculator and currency converter? Especially the currency converter comes in handy when comparing yarn prices in net shops.

Shape up with the Cow::Aidez la Vache à se remettre en forme

I just had to post this link [edit]: Create a workout video for the cow. Hilarious!

Laittakaa lehmä jumppaamaan tuosta linkistä!

Lisää kulttuurihistoriaa

Anonyymi lukija tiedotti, että Normalon tehdas toimii edelleen Loimaalla. Valikoimissa ei tosin googletuksen mukaan ole enää rukkeja.

Täytyy laittaa vielä yksi rukinkuva kehiin tuosta samaisesta kokoelmasta. Oy Keski-Suomen Kotiteos-Aitta Jyväskylässä on aikoinaan ollut edistämässä suomalaista kotiteollisuutta. Valikoimissa oli tuohitöitä, soutuveneitä, puuastioita, huonekaluja, tekstiilejä. Vuosien 1911-12 51-sivuisesta katalogista (kannattaa vilkaista!) löytyy sekä Keuruun että Petäjäveden rukki. Tässä kuva Keuruun rukista:


Muihin viimeaikaisiin harrastuksiini liittyen kokoelmissa on myös esite Cameleonte-kotiväristä, valmistaja A.-B. Idelchri O.-Y.

Tämä menetelmä on niin yksinkertainen, että nuori nainen, joka haluaa vaihtaa usein pukuaan, voi esiintyä samassa puvussa monta iltaa peräkkäin ja joka kerran se on toisen näköinen, vaihteleva väri kuin Cameleontilla. Hänen ei tarvitse muuta kuin panna pukunsa likoon kun palaa kotiin ja antaa sen aamulla pukeutumisaikanaan seisoa väriliuoksessa käännellen silloin tällöin. Sillä aikaa kun hän on työssään kuivaa se ja kotiin tultuaan silittää hän sen nopeasti ja niin on uusi puku valmis päälle pantavaksi. Varmasti siis moni nuori nainen vähäisillä tuloilla toivottaa Cameleontin tervetulleeksi rakkaampana ystävänään.

Värinmuutoksia varten on mukana kätevä taulukko:

Älkää kysykö minulta, mikä on "englannin punaisen musta".

Kannettava rukki ja muuta::Portable spinning wheel and other curiosities

Helsingin yliopiston kirjasto, Suomen kansalliskirjasto, tallentaa Suomen kulttuurihistoriaa muun muassa muuttamalla pienpainatekokoelmaansa digitaaliseen muotoon. Hakukone on l-a-i-s-k-a, mutta löysin sieltä joitakin kivoja käsityöaiheisia juttuja. Pienpainatteita ovat mm. eri yritysten esitteet, luettelot ja hinnastot. Digikokoelmasta löytyy vaikkapa vanhaa Arabiaa ja Billnäsiä.

Silkkikutomoteollisuutta käsittelevästä artikkelista löytyi tämä Suomen Siro-Silkin kaunis silkki-iltapuku ja silkkiviitta, jossa on jotain tuttua. Nythän tuollaiset ovat taas muodissa!

Iltaviitta erikois-"Lasted"kumisilkkilangoista




Kotivilla Oy:n mainostekstiä villan tenhosta:

Suomalaisen lampaan villaa moni on moittinut ja usea ylistänyt. Kaikki ovat oikeassa. Myöntäkäämme moittijoille, että tämä villa on epätasaista, että se tavallisesti on taitamattomasti kerittyä, ja että se usein on äärettömän likaista. Toisaalta on todettava, että ylistyksetkin ovat oikeutettuja.

Villa on yleensä sekä pehmeää että kiiltävää, siinä on hyväilevää hauskuutta, iloista eloa ja jaloa joustavuutta. Ja se on lämmintä.

Kursivointi allekirjoittaneen. Aivan kuin omasta kynästäni tuo teksti ;-).

Seuraava löytö vetää kyllä vakavaksi. Loimaalainen, kokoontaitettava Normalo-rukki oli kehityksen keihäänkärkeä 1.1.1944.

Tekstiä heidän esitteestään:

Vuoden 1939-40 sodan johdosta toimeenpantu Karjalan ja muitten rajaseutujen evakuointi paljasti kansanomaisen, aikoinaan morsiuskapiona käytetyn kehruurukin heikkoudet. Tuskin yksikään evakuoiduista rukeista tuli perille sellaisessa kunnossa, että sillä olisi voinut kehrätä.

Tämä on antanut aihetta suunnitella aivan uuden rukkityypin, jossa kansanomaisen rukin pyörä, kehrälaite ja poljinlaite säilytettäisiin sellaisena, mutta jossa kehys on kokoonpantava ja rulla ja muut osat vahvistettu kestämään tavallista rajumpaakin käsittelyä.

Helsinki University Library, the National Library of Finland, preserves the Finnish cultural heritage by, for instance, digitising its ephemera collection. The collection includes pricelists, brochures, and catalogues of Finnish companies, such as Arabia or Billnäs and others.

The material is in Finnish and Swedish, and their search engine is s-l-o-w. I found these little crafts-related treasures from the collection. In the first picture, there's a silk shrug (from the 1920s-30s?) which looks a lot like the latest trend gear of today.

The picture of the portable spinning wheel - and the story behind it - is particularly touching, because it was developed after the Winter War in 1939-40. The habitants of the eastern parts of the country and the Karelians had to evacuate their homes and seek refuge in the west. On the road, their traditional spinning wheels were often broken. Therefore a lighter, more readily transportable model was invented. Necessity is the mother of invention, right?

The last picture shows the mail lady (men were again at war in January 1944) bringing the portable wheel to the happy buyer.

3Q/2005

Ensimmäinen kvartaali blogitusta on takana. Kutsutaan sitä vaikka syyskvartaaliksi. Vähän enemmänkin kuin kvartaali on itse asiassa kulunut, mutta kukapa näitä laskee. Tekee mieli tehdä yhteenvetoa siitä, mitä onkaan tullut tehdyksi. Tämä kuuluu kategoriaan omat muistiinpanot, joten en odota kommentteja keneltäkään. Postaus on tylsä, siksi mukana pieni kuva.

Kävijöitä blogissa on ollut huikeat 7300, kaikista maanosista paitsi Väli-Amerikasta. Yllättävä luku, kun ajattelee kommenttien pientä määrää. Mutta enpä itsekään ole innokas toisten blogien kommentoija, vaikka varmaan visiittejä eri blogeihin tulee tehtyä kymmeniä per päivä. Se on osa tätä harrastusta. Yhteiskommenttina kaikille voin sanoa, että teillä on todella hienoja ja mielenkiintoisia blogeja!

Kvartaalin aikana olen:

• julkaissut blogini
• koonnut linkkilistan ja laittanut sen esille blogiini
  
• liittynyt neulonta- ja kehruupostituslistoille
  
• saanut rukin ja opetellut kehräämään - kehruutaidossa on edelleen kovasti kehitettävää
• palannut työelämään
  
• osallistunut ensimmäisen kerran neulojien tapaamiseen - se on hyvä saavutus, kun ajattelee viime syksyä (ei siitä sen enempää), muutenkin sosiaalisuus on palautumaan päin
• hankkinut käsikarstat ja opetellut karstaamaan
  
• opetellut värjäämään kasveilla
• kokeillut värjäystä myös synteettisillä väreillä ja hurahtanut siihen totaalisesti
  
• tilannut Amazonilta pari kirjaa tarkan harkinnan jälkeen
• ostellut postimyynnistä hahtuvia ja villatopsia sekä villavärejä tarkemmin ajattelematta
• kasvattanut villa- ja lankavaraston yli 10 kiloon
• neulonut ja huovuttanut kaksi Sophie-laukkua
  
• neulonut puoli tusinaa paria lapasia ja tossuja
• neulonut yhden pitsineulekaulahuivin - ensimmäiseni - ja pari muuta kaulahuivia
  
• neulonut yhden BB-pipon (kiitos ohjeesta, Laura!) ja yhden toisen pipon
  
• aloittanut, purkanut ja taas aloittanut pari neulottua villapaitaa itselleni
• julkaissut kaksi omaa käsityöideaa: huovutetun rannekkeen ja kännykkä-avainkotelon
  
• ostanut (vain) kolme käsityölehteä, yhden neulekirjan ja yhden sienivärjäyskirjan
  
• käynyt ahkerasti kirjastossa ja lainaillut käsityö-, värjäys- ja kehruukirjoja
• aloittanut kehruualan suomi-englanti -sanaston kokoamisen (muuten ei englanninkielisen kirjallisuuden lukeminen tunnu sujuvan)
• tehnyt itselleni sovitusnuken
• vastannut MikroPC-lehden toimittajan blogikyselyyn (en ole mukana artikkelissa, en ole tosin lukenutkaan)
  
• innostanut Villivarsaa käsitöihin ja osittain onnistunutkin
• pysynyt hurahduksistani ja shoppailuistani huolimatta väleissä Istuvan Härän kanssa
• bloggaillut vähän myös ranskaksi
  
• odottanut innokkaana, mitä neljäs kvartaali tuokaan mukanaan

Tulee mieleen äidin sanat: laiska töitään laskee. Mutta minulle tekee hyvää nähdä, että olen saanut näin paljon aikaan. Joskus ei vain tunnu siltä.

Seuraavan kvartaalin tavoitteista en ota huolia kannettavakseni. Ainoa asia, jonka haluaisin listaan lisätä on, että tekisin neuleita myös muille kuin itselleni ja lahjoittaisin jotain tekemisistäni myös hyväntekeväisyyteen.

As my first quartal as a fiber arts blogger has gone past, it's time to look back at everything I've achieved during these three months. Typically, this is the third quartal of the year, hence the title of this posting. This is going to be a very boring monologue, intended for my own education only, so I'm adding a cute little picture.

I've had more than 7 300 visitors in my blog, which is an amazing number of people, considering the number of comments they've left. On the other hand, I'm not that keen on commenting on other people's blogs, even though I read probably dozens of them daily. Reading fellow knitters' and fiber artists' blogs is part of the hobby. Here's a comment to you all: Your blogs are great, I've enjoyed so much reading them and will do so in the future. Keep up the good work.

During this quartal, I have:

• published my blog and my favourite links
  
• joined the Finnish knitting and spinning mailing lists
• got a spinning wheel and learnt to spin - need a lot of practising, though
• returned to work
• participated in a knitters' meeting
• bought hand carders and learnt to card wool
• learnt to dye with nature's plants
• tried dyeing wool with acid dyes and lost my heart to it completely
• after careful consideration, bought a couple of good books from Amazon
• bought some wool roving and wool tops and wool dyes without thinking at all
• grown my wool and yarn stash to over 10 kilos
• knitted and felted two Sophie bags
• knitted half a dozen pairs of socks and mittens
• knitted my first-time-ever lace scarf and another scarf
• knitted two hats
• cast on, undone and cast on again a couple of pullovers for myself
• published two knit ideas of my own: a felted bracelet and a phone-key bag
  
• bought (only) three knitting magazines, one knitting pattern book and one book on dyeing with mushrooms
• visited the local library many times and borrowed books on knitting, dyeing and spinning
• started compiling a vocabulary on spinning terms in Finnish and English to be able to read and understand English spinning books properly
• made a dress form out of duct tape
• answered questions on blogging from a Finnish journalist working for a computer magazine (my answers probably not included in the article, which I haven't read)
• tried to activate the Girl's interest in handicrafts (with some positive results)
• despite my overzealousness and wool shopping sprees, maintained a good relationship with Sitting Bull
• blogged a little bit in French, too.

My mom used to say that only lazy people count their good works. But I think it's good to see that you've actually done something. It's so easy to forget that sometimes.

For my next quartal, I have only one goal. I want to give something for charity, as well, and not make everything for myself only. That shouldn't be too hard to achieve.

12.5 kg

That's the amount of wool and yarn that I have at the moment. That's an impressive amount, although I know many of you guys have much more =)

This weekend I have a long list of things to do, such as tidying up in the garden, stuffing the dress form I made last weekend, finishing a few knitting projects, cleaning the sauna, etc. etc. It's a nice sunny day, and the snow that we had last week has melted. A perfect day for working in the garden.

As the sun is shining, I took pictures of the knitted samples of some of my hand-dyed, handspun yarn from last weekend. The yellow-green yarn looks a bit odd in the picture but the other too samples are quite close to the actual colours.


Tänään punnitsin lankani ja villani ja sain tulokseksi 12,5 kiloa. Aika kunnioitettava summa. Yllätti itsenikin. Mutta tiedän, että monella lukijalla on paljon, paljon enemmän. =)

Minulla on menossa viimeistelyviikonloppu. Tein listan asioista, jotka on tehtävä nyt: pitää korjata takki, päätellä muutama neuleprojekti, täyttää sovitusnukke, jonka tein viikonloppuna, siivota pihalla ja talossa jne. jne. Mahtavaa, että lumi suli ja on näin nätti päivä ulkohommiin. Sain ne jopa tehtyä.

Otin myös kuvan viime viikonloppuna värjäämistäni ja käsin kehräämistäni langoista, joista neuloin koetilkut. Keltavihreä lanka näyttää kuvassa vähän omituiselta, oikeasti se on vaaleampi, mutta en osannut photoshopata sitä luonnollisen näköiseksi. Kaksi muuta tilkkua näyttävät ainakin minun näytölläni siltä, miltä ne näyttävät luonnossakin.

Dagen efter: värikrapula

Kristel pakisee blogissaan lanka-addiktiosta. Voisimme mennä samaan AA-tapaamiseen. Vai olisiko se YA-kerho - Yarnoholics Anonymous vai ALA-kerho - Anonyymit Lanka-Addiktit? ALAn naisia ollaan.

Minulla on tarkemmin sanottuna villa-addiktio, sillä kuitu aiheuttaa minulle pahempia oireita kuin langat konsanaan. En ole varmaan koskaan ostanut oikein ihanaa lankaa ;-)

Kaikki alkoi siitä, kun hankin ensimmäisen erän hahtuvaa. Sen jälkeen loppua ei näy. Olen kokeillut kotimaista ja ulkomaista hahtuvaa, ja vaikutus on aina sama. Työnnän nenäni kiekkoon, nuuhkin lampaan tuoksua, tunnen käsilläni villan ihanan pehmeyden ja lämmön. Näen, miten se puikoilla muotoutuu lämmittäväksi ja kauniiksi neuleeksi. Tai koen, miten käteni ja rukki taikovat hennosta villasta kestävää lankaa. Unelmoin luksuskuiduista, alpakasta ja kashmirista ja quiviutista (suomeksi=?) ja mitä niitä onkaan.

Kun villaan lisätään väri, ja varsinkin kun saan itse lisätä sen värin, niin vaikutus on moninkertainen. Lauantaipäivän värjäyssessio sai minut niin ekstaasiin, että sunnuntaina oli melkein krapulainen olo. Ihan totta. Jaksoin vain hypistellä värjäämiäni villoja ja ihailla värejä typerästi hymyillen. Tänä aamunakin heti herättyäni ryntäsin villavarastolle ja kävin "tankkaamassa" värejä muuten niin ankeaan maanantaipäivään :D (Pitäisiköhän tosiaan hankkiutua hoitoon? Vai olenko minä jo hoidossa?)

Kaksi päivää on kulunut, jospa nyt uskallan kokeilla viileää analyysia värjäyssessiosta.

VAROITUS: Jos olet herkästi hurahtavaa tyyppiä, älä lue enempää. Ihan itsesi vuoksi voisi olla parempi, että et yritä tehdä tätä ikinä.

Käytössä oli kolme jauhemaista villan värjäykseen tarkoitettua happoväriä: keltainen, sininen ja punainen. Punainen oli hieman sinertävä, kirsikanpunainen ennemmin kuin kirkkaanpunainen, mikä oli ihan hyvä asia. Sininen oli todella vahvaa ainetta, jonka kanssa piti olla aika varovainen. Lisäaineena käytin vain etikkaa. Sekoittelimme värejä lasipurkeissa silmämääräisesti: sinisestä ja keltaisesta vihreää, punaisesta ja keltaisesta oranssia jne.

Varotoimet ja varusteet olivat asianmukaiset: meillä oli Tytön kanssa molemmilla esiliinat ja kumihanskat ja hengityssuojaimet jauhevärejä käsitellessämme. Tarvikkeita säilytetään kaukana ruokavarastoista eikä niitä käytetä mihinkään muuhun kuin värjäykseen.

Kokeilin värjätä villaa (1) Deb Menzin kirjan ohjeen mukaan maalaamalla siihen raitoja sekä (2) Hello Yarnin Oven Dyeing-ohjeen mukaan sattumanvaraisesti värejä ruiskauttelemalla. Kummallakin tavalla tuli kiva lopputulos.

1. Mukailin Menzin ohjetta sen verran, että käytin apuaineena vain etikkaa. Liotin villaa ensin etikkavedessä varttitunnin. Sitten levitin pöydälle tavallista tuorekelmua (se kestää kuumaa tarpeeksi, nyt on testattu!). Kelmun päälle villatopsin pätkä, josta liika vesi oli puristeltu pois. Meidän pöydälle mahtui noin 1,8 metriä pitkä. Levitimme ensin kuidut mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi. Sitten vain maalailtiin Tytön kanssa sudilla poikittaisia raitoja veteen ja etikkaan sekoitetuilla, suhteellisen vahvoilla väreillä. Pyöreät pullasudit osoittautuivat hommaan ihan sopiviksi.Kun koko villa oli väritetty, kelmun reunat käännettiin villan päälle ja villa pyöritettiin rullaksi. Nämä rullat laitettiin ritilän päälle värjäyskattilaan ja höyrytettiin 20-30 minuuttia. Annettiin jäähtyä, poistettiin kelmu ja huuhdeltiin villanlämpöisissä vesissä. Ylimääräistä väriä jäi kattilaan aika tavalla, sillä tämä metodi tuhlaa väriä.


2. Hello Yarnin ohje on helppo ja antoi erittäin lupaavia tuloksia. Eilisen kuvissa iso villarulla on värjätty tällä metodilla. Liotettu villa laitetaan värjäysastiaan (käytin samaa teräksistä kattilaa kuin edellisessä) tasaiseksi kerrokseksi. Päälle roiskitaan väriliuoksia niin, että jotkin värit menevät osittain päällekkäin. Värit voi sekoittaa ohjeen mukaiseen vahvuuteen, noin 1 - 1,25 % väriä värjättävän materiaalin kuivapainosta. Sitten uusi kerros villaa ja värit suurinpiirtein samaan tapaan kuin edelliseen kerrokseen. Lopuksi päälle vettä noin pari - kolme senttiä (lisäsin veteen etikkaa varmuuden vuoksi). Kansi päälle ja astia kuumaan uuniin puoleksi tunniksi. Kaikki väri oli tarttunut villoihin ja pohjalla oleva vesi oli ihan kirkasta. Samanlainen jäähdytys ja huuhtelut kuin edellä.

Menetelmä 1. on tietysti kontrolloidumpi. Meillä kävi niin, että villa oli liian kosteaa, koska emme muistaneet taputella liikaa väriä paperiin tai pyyhkeeseen ennen kelmun rullausta. Raitaefekti jäi vaatimattomaksi, mutta värit olivat upean syviä. Ja yllätyksellisiä väriyhdistelmiäkin tuli, mutta kaikki onneksi silmää miellyttäviä. Menetelmä sopii nimenomaan villatopsin värjäykseen, sillä villa revitään suikaleiksi ennen kehräystä ja sekoittuu siinä vielä uusiksi yhdistelmiksi. Värit säilyvät kehrätyssä langassakin hehkuvina ja puhtaina. Hahtuvaa ei voi samalla lailla repiä ja yhdistellä, ei ainakaan mitenkään helposti.

Menetelmä 2. on sattumanvaraisuudessaan ja helppoudessaan kiinnostava. Se sopinee myös villalangan värjäykseen. Suurempina klöntteinä villa myös kärsi vähemmän hieman huolimattomista huuhteluista eikä huovuttunut lainkaan.

Jos jotain jäi puuttumaan, niin turkoosia väriä syntyi vain todella vähän. Sitä pitäisi varmaan hankkia erikseen, samoin kuin aniliinia tai magentaa, jota Deb Menz suosittelee ennemmin kuin punaista.

Nyt illan terapiasessio eli tv:n ääreen neulomaan koetilkkuja valmiiksi kehrätyistä langoista :)

Lauantai-ilta

Värjätyt langat ovat kuivauskaapissa kuivumassa ja on aikaa surffailuun. Huomenna ehkä on energiaa tutkistella värjäysprojektin tuloksia tarkemmin. Nyt särkee jalkoja ja selkää kaiken ahertamisen jälkeen, mutta intohimo vetää verkkoon.

Menknit.net on julkaissut kaikessa hiljaisuudessa ensimmäisen lehtensä (PDF). Miehekkäitä malleja. Ainakin kreikkalaisvaikutteinen illuusioneule on minusta kivan näköinen.

Project Gutenberg tallentaa maailman kulttuuriaineistoa sähköiseen muotoon. Sieltäkin löytyy neulomiseen ja käsitöihin liittyvää aineistoa. Viehättäviä vanhanajan malleja on esimerkiksi Isabella Mary Beetonin 1870 julkaistussa kirjassa Beeton's Book of Needlework tai The Ladies' Work-Book Containing Instructions In Knitting, Crochet, Point-Lace, etc.

Ulkosuomalaisille tai muuten rajoittuneen kirjakokoelman omaaville tuo samainen projekti tarjoaa myös suomenkielistä laatukirjallisuutta.

Viikonloppu::Weekend

Meet my duct tape double! Mielitty posted her picture a while ago, but since I've only recently come out of the closet to this knitting world, I still prefer to stay incognito. This is, however, a very intimate photoshot of truly yours. Girl, 12, helped me in making it this morning, and, G-sus, did we have fun! I found the instructions here and here.

I've always envied those that have real, expensive dress forms, like here or here, and can design and test the fitting of the patterns with them. Now I got one for under 16 euros (stuffing still missing, though). I intend to cover the dummy with some jersey fabric, so it's easier to stick pins to the fabric, and the wool doesn't stick to the tape.

Tässä kaksoisolentoni. Tänä aamuna tehtiin Villivarsan kanssa tällainen hieno sovitusnukke ilmastointiteipistä. Täytteet vielä puuttuu ja trikoopäällinen, johon voi pistellä huoletta nuppineuloja. Hinnaksi tuli noin 16 euroa.

Olen ollut vähän kateellinen kaikille, joilla on kallis sovitusnukke. Nyt pääsen sovittelemaan neuleita tuon torson päälle. Ohjeet sovitusnukkeen löytyvät esimerkiksi täältä tai täältä (en kuitenkaan tehnyt kokovartaloversiota).

The dogs tried on their winter outfits today. Here is Mr B wearing a vest I originally made for shorter-haired Miss N.

Herra B talviasussa

Another shot of Mr B.

Blogikoira B vauhdissa

And here's Miss N. wearing the same vest. Liivin muoto on tästä ohjeesta, kuvioneule tosin erilainen.

Neiti N ja liivi

Loppu viikonloppu meneekin sitten tämän parissa. Yritetään Villivarsan kanssa saada tähän villatopsiin vähän väriä. Topsi tarkoittaa pitkää, kammattua villakuitunippua, joka voidaan repiä kapeiksi suikaleiksi ja kehrätä langaksi. Villa on brasialaista, ihanan pehmeää ja kiiltävää ja vain heikosti lampaalle tuoksuvaa.

We'll spend the rest of the weekend working with these wool tops. I'll do my first dyeing experiments with synthetic acid dyes. I'm so excited!!!

Raitoja, virkkausta :: Stripes, crochet

Yritin kesyttää Seitsemän veljeksen raitalankaa neulomalla sen yksivärisen langan kanssa. Huomatkaa, molemmat Novitaa. Kyllä minäkin ostan sitä, jos halvalla saan. Tällaiselta se näyttää (anteeksi huono, salaman kanssa otettu kuva):

Horizontal stripes meet vertical stripes

On raitaa pitkin ja poikin. Onko tuo nyt kesympi? Vasemmalla olevat lapaset ovat joka tapauksessa ensimmäinen neuletyö, josta Mies, se television edessä Istuva Härkä, on antanut vapaaehtoisesti kommenttia. Positiivista. Niinpä teen toisetkin lapaset. Ne ovat erinomaisen hyvä pikkuprojekti bussimatkojen ratoksi.

Neule- ja kehruurintamalla on muuten ollut hiljaista. Tilaustyö, taivaansininen Sophie-laukku on konehuovutusta vaille valmis (jos tilaaja sattuu lukemaan, niin laittaa vaikka sähköpostia, jooko?). Olen lueskellut Alden Amosin kehruukirjaa, joka onkin aikamoinen tietokirja. Terminologia on minulle outoa suomeksikin, joten olen vertaillut juttuja suomalaisiin alan kirjoihin ja koonnut samalla pientä kehruu- tai oikeammin kuitusanastoa. Postissa odottaisi paketti villatopseja, jotka tilasin Pohojammaalta. Ovat kuulema Brasiliasta. Ajattelin kokeilla niihin sateenkaarivärjäystä. Tuskin maltan odottaa viikonloppua, kun on taas aikaa kaikkeen hauskaan!

Otsikossa lupasin virkkausta. Surffaillessani eksyin jotenkin turkkilaisiin blogeihin, ja sieltä löytyi aikamoisia virkkausvirtuooseja, esimerkiksi tämä Arkadasca-blogi. Turkin kielestä on ymmärrä kuin merhaban, mutta kuvista saa hyviä ideoita. Kivoja helmitöitäkin siellä on. Sitten on Fiyonk, jonka kategoriasta "danteller" löytyy hienoja, erilaisia reunapitsejä, muutama hartiahuivi ja ihana, vitivalkoinen virkattu laukku. Janjanli-blogin linkeistä löytyy lisää mielenkiintoisia töitä. Ja niin edelleen. Oikeastaan minun piti etsiä meksikolaisia käsityölinkkejä, mutta eksyinkin Turkkiin. Katselin nimittäin blogini tilastoja. Kävijöitä näkyy olleen kaikista maanosista paitsi Väli-Amerikasta. Pitäisi jollain keinolla saada houkuteltua joku meksikolainenkin käväisemään täällä. Niin että jäisi merkintä tilastoihin, meinaan. Pelkäänpä että tästä tulee minulle pakkomielle.

I haven't been knitting or spinning much this week. The mittens in the picture are my "bus project" that I like to carry with me when going to work. By the way, the mittens on the left are the only knitting project ever that has made Sitting Bull to comment. In a positive tone. That's why I'm knitting more mitts...

I've been reading the Alden Amos Big Book of Handspinning. I'm not familiar with the terminology, even in Finnish, so I must compose a vocabulary with the help of some Finnish spinning-related books. That keeps me busy.

Then I've been surfing on the Net to find some Mexican blogs or arts and crafts sites. I've noticed that my blog has readers from all the other continents but Central America. I need to do something about it! Find some Mexican blogs and make a link there, that'll make them come ;-) But no, somehow I landed in Turkey and found some very interesting crochet and crafts blogs there. I've been to Turkey many times but all I can remember of the language is "Merhaba" (Hello). But that doesn't stop one from looking at the pictures and being inspired. Check out this blog and this and this and explore their links to go further.